Meidän suvun elämä on kuin kirjasta! Pitäisikö kirjoittaa kirja?
Ja en tarkoita onnellisesta kirjasta välttämättä. On erilaisia perhetaustoja, suhteita. Suvun pään kuolema, perintöjä, testamenttiriitoja, syntymää ja kuolemaa. Sairastumisia, urakiitoja ja taustalla menneisyyttä ja tarinoita. Historiallisia henkilöitä, kappale kauneinta Suomea, kansainvälisiä vivahteita.
Tämä on jo kolmas kerta, kun herään siihen että mietin, pitäisikö tästä kirjoittaa kirja? Yritänkö, vai annanko olla? Kuka olisi kertojana?
Kommentit (47)
"Ja en tarkoita onnellisesta kirjasta välttämättä."
Eli mitä tarkoitat? Kirja ei olisi onnellinen?
Minäkin olen sitä mieltä, että kirjoittamisesi taito on aika vaatimatonta luokkaa.
Jos ei kaunokirjallista teosta, niin voihan materiaalista tehdä vaikka sukukirjan.?
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 18:27"]
19, luetunymmärtäminen vielä hakusessa. Ei meillä ole mitään noista asioita, joita sinä ohessa listailit. Ei toisia naisia, kolmansia miehiä tai abortteja tai veljesvihaa. Aivan erityyppisiä asioita. Kylläkin rakkaustarinoita, vihaa, testamentteja, yhteiskunnallisia tapahtumia, vakavia sairastumisia. Mutta ei mitään WT-osastoa... ei pikkiriikkistäkään. Vaan yhteiskunnallisesti mielenkiintoisia ja historiallisia asioita. Ap
[/quote]
Valitettevasti luettelosi on ihan tavallisen suomalaisen keskivertoperheen elämää. Tuollaistahan se on kaikilla meillä, miksi lukisimme siitä sinun sukusi "jännittävänä tarinana"? Mitä yhteiskunnallisesti mielenkiintoista on testamentissa, jonka nykyisin tekee jokainen? Tai mitä muista suvuista poikkeavia historiallisia asioita suvussasi on tapahtunut? Muistathan, että historiallinen tarkoittaa kirjallisiin lähteisiin perustuvaa ihmisen menneisyyden tutkimista, joten sotarirjeenvaihto, vanhat kauppakirjat tai isotädin päiväkirja voivat toki olla lähteinä, mutta ovatko ne suvussasi jotenkin erityisiä?
Ja vaikka isoisäsi isosetä oli Mannerheimin kanssa samassa pataljoonassa, ei se vielä tee suvustasi historiallisesti merkittävää
25, haha sinähän se nyt vitsin murjaisit :) En voi valitettavasti alkaa tarkemmin kuvailemaan, ehkäpä sitten kirjassa. Ja kiitos 24, juuri näin. Ensin omaksi iloksi, jolloin nähdään onko tästä tarinaksi. Kiitos vastauksista! Ap
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 18:33"]
Aloita nyt ainakin kirjoittamalla tarinoita ylös ja haastattelemalla sukulaisia lisää. Pelkästään sukututkimuksenkin kannalta kannattaa tehdä silloin kun intoa löytyy ja tarinankertojia elossa.
[/quote]
Meillä suvun vanhukset ei kerro kenellekään kyselijälle, koska eivät halua lukea mitään huonolla suomella kirjoitettua tarinaa painettuna. Parhaat jutut kerrotaan, paperilla ne saa paperin maun.
Se, että aapeen tarina ehkä on aika tavalinen ja että kenen tahansaa meistä suvun kautta voisi kirjoittaa Suomen historian EI tarkooit, etteikö se hyvinkin voisi kiinnostaa ja kannattaa. Itseasiassa juuri se ideaalityyppitarina kiinnostaisi monisa se tavallinen tarina. Se pohjantähti ja tuntematon. Sitäpaitsi tuollainen urakka on hyvä tapa sivistää itseään suomalaisen yhteiskunnan muodostumisesta.
Hyvä kirjoittaja saa vähistäkin tapahtumista tehtyä mielenkiintoisen kirjan.
Huono kirjoittaja ei saa hyvästäkään materiaalista valmiiksi kuin tönkköä tarinaa.
Kirjoita ihmeessä, mutta minä kirjoittaakin mahdollisimman tarkkaan tositapahtumissa pysyttäytyen. Ei ole valitettavasti kovin todennäköistä, että kirja menestyisi kaupallisesti, mutta sukuhistoriikkina se voisi olla suvun sisällä hyvinkin arvokas. Nyt ja varsinkin tulevaisuudessa.
Saa olla jo aika poikkeuksellista elämää, että se yksin riittäisi julkaisemisen perusteeksi. Kuvailemasi asiat kuulostivat melko arkipäiväisiltä.
Kirjoittaminen voi silti olla sinulle hyvä kokemus. Ehkä opit sitä kautta ymmärtämään sukusi jäsenten elämää ja motiiveja paremmin.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 18:27"]
19, luetunymmärtäminen vielä hakusessa. Ei meillä ole mitään noista asioita, joita sinä ohessa listailit. Ei toisia naisia, kolmansia miehiä tai abortteja tai veljesvihaa. Aivan erityyppisiä asioita. Kylläkin rakkaustarinoita, vihaa, testamentteja, yhteiskunnallisia tapahtumia, vakavia sairastumisia. Mutta ei mitään WT-osastoa... ei pikkiriikkistäkään. Vaan yhteiskunnallisesti mielenkiintoisia ja historiallisia asioita. Ap
[/quote]
Ai sinä olet noita palstalla yleisiä: Lukutaito... sisälukutaito... ihmisiä. Se ei lupaa mitään hyvää kirjan kirjoittamiselle. Ei kuulosta mielenkiintoiselta tuo sukutarinasikaan. Luultavasti et tiedä suvusta paljokaan tai sinulla on siitä lapsenusko edelleen
Kyllähän niistä pienistäkin asioita ja tavallisista tarinoistakin saa mielenkiintoista juttua aikaiseksi. Linnan Pohjantähti oikein malliesimerkki, siellähän on pitkät pätkät juttua ojankaivamisesta, hiihtokisoista ja riiuulla käymisestä. Eikä sisällissotaan osallistuminenkaan nyt mikään erityisen ihmeellinen asia ole, sodasta puhumattakaan. Kaikkia aikalaisiahan ne jotenkin kosketti. Ja silti hyvin mielenkiintoinen kirja.
Mutta hyvä tarina vaatii sen, että lukija samaistuu henkilöihin ja haluaa tietää heistä lisää, heidän ajatuksistaan, muuttumisestaan ja kasvamisestaan. Pelkkä tapahtumisen listaus ei vielä tee tarinaa.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 18:38"]
25, haha sinähän se nyt vitsin murjaisit :) En voi valitettavasti alkaa tarkemmin kuvailemaan, ehkäpä sitten kirjassa. Ja kiitos 24, juuri näin. Ensin omaksi iloksi, jolloin nähdään onko tästä tarinaksi. Kiitos vastauksista! Ap
[/quote]
Minkä vitsin?
Olet kirjoittamassa tarinaa, joka perustuu omiin oletuksiisi, ei historiallisiin tosiseikkoihin. Siksi se on yhtä hyvä juttu kuin mikä tahansa mielikuvituksen tuote. Pohjantähti-trilogia perustui sukutarinan lisäksi erittäin tarkasti harkittujen historiallisten yksityiskohtien käyttöön, joten jos aiot kirjoittaa suvustasi tarinaa, perhedy ensin 3-5 vuotta 1900-luvun historiaan ja mieti vasta sitten, mikä merkitys suvullasi on.
Tarina kiinnostaa lukijoita, jos siinä on yleispätevää kuvausta kyseisten aikojen elämästä tai kirja on kirjoitettu kaunokirjallisesti hyvin. Elämäkertaan vaaditaan kuuluisaa henkiöä.
Voihan joku onnostua vaikka kirjoittamaan tekevisiosarjan kirjan pohjalta.
Hyvässä tarinassa on aina alku ja loppu, siis jonkinlainen ongelma/ratkaisu tai kehitystarina. Pelkkä suvun historian kertominen ja muu kuvailu ei tee siitä vielä tarinaa.
Googlaapa"draaman kaari", niin näet mitä tarkoitan.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 18:26"]Löytyykö suvustasi:
- juopporenttu pultsari, joka oikesti on sikarikas, mutta kukaan ei sitä tiedä
- Brasiliaan muuttanut täti, jonka lapsi ilmestyy yllättäen Suomeen
- kaksi kivitalokorttelia Helsingissä omistanut isoisä/-eno/-setä
- majataloa Lontoossa pitävä täti, jolla on puolisona puolalainen nainen
- miniä, joka aikanaan seilasi rahtilaivalla pitkin maailmaa ihan vain seikkaillakseen
- tytär, joka opiskeli Australiassa, mutta muuttaa nyt pankkiiriksi Shanghaihin työttömän aatelisen laiskuripoikaystävänsä kanssa
- sydänleikkauksia tekevä veli, joka pelkää, että hänellä on AIDS (vaikka ei ole mitään syytä pelkoon)
- isoisä, joka rakentaa jo 14. taloaan - myyntiin. Ja tällä vaimo, joka ei jaksaisi aina 2 vuoden välein muuttaa
- sisko, joka on niin mustasukkainen miehestään, että ei tuo tätä koskaan sukujuhliin
Jos mitään tuollaista ei löydy, niin sukusi ei ole ihmeitä saanut aikaan
[/quote]
Mä haluun lukea tän kirjan! Mut sen pitää olla sopivasti humoristinen.
Sori ap mutta sun kirja kuulostaa tylsältä. En osta.
Meidän suvusta kirjoitetusta kirjasta tulisi masentava ja apaattinen teos täynnä vastoinkäymisiä ja kuolemaa.
Sitä ei ainakaan kukaan lukisi.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 18:27"]
19, luetunymmärtäminen vielä hakusessa. Ei meillä ole mitään noista asioita, joita sinä ohessa listailit. Ei toisia naisia, kolmansia miehiä tai abortteja tai veljesvihaa. Aivan erityyppisiä asioita. Kylläkin rakkaustarinoita, vihaa, testamentteja, yhteiskunnallisia tapahtumia, vakavia sairastumisia. Mutta ei mitään WT-osastoa... ei pikkiriikkistäkään. Vaan yhteiskunnallisesti mielenkiintoisia ja historiallisia asioita. Ap
[/quote]
Noita luettelemiasi asioita voi tapahtua niin monessa mittakaavassa, että niistä on vaikea sanoa mitään. Joku yhden lauseen juonikuvaus olisi kiva olla olemassa.
Aloittajalla taitaa olla vähän liian kovat luulot oman sukunsa kiinnostavuudesta ja omista taidoistaan. Huvittavaa, että hän miettii jo lisätienestien saamista. Kirjoja (hyviä sellaisia, jotka kelpaavat kustantajille) ei tuosta noin vain kirjoiteta. Lisäksi suomen kielen on oltava todella hyvin hallussa, jos kirjailijaksi aikoo.
Aloita nyt ainakin kirjoittamalla tarinoita ylös ja haastattelemalla sukulaisia lisää. Pelkästään sukututkimuksenkin kannalta kannattaa tehdä silloin kun intoa löytyy ja tarinankertojia elossa.