Mä olen ikuisesti superläski.
Tää on taas näitä päiviä, kun peilistä katsoo aivan jäätävä läski ja musta tuntuu etten ole laihtunut grammaakaan. Maha on aivan yhtä järkyttävä kuin vuosi sittenkin, selkäläskit ihan armottomat, alleista, kaksoisleuasta, perseestä ja reisistä en jaksa edes mainita.
Mitä helvetin järkeä tässä kaikessa oikein on, kun paino pysyy samana kuitenkin?! Lähtöpaino oli reippaat 120kg, joskus kolme kk sitten se oli 105kg, nykyistä painoa en tiedä. Tuntuu kuitenkin, että se on vähintään tuon 105 tai varmaan jo enemmänkin.
Miksi, oi miksi mä en voi olla yksi niistä, jotka saa laihdutettua viisi kiloa kuukaudessa tai vielä enemmänkin? Miksi nää mun läskit ei lähde?!!! Ahdistaa, ärsyttää, vituttaa.
Ja hei, en nyt jaksa sitä "sä syöt liikaa" -hokemaa, kun en todellakaan syö liikaa. Vielä vähemmän jaksan kuunnella sitä "huijaat itseäsi kuitenkin" tai "syöt salaa" -en huijaa enkä syö salaa.
Mistä ihmeestä löytyy taas motivaatiota jatkaa, vaikka tuloksia ei tunnu tulevankaan?
[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 09:54"]
Lopeta itsesäälissä rypeminen ja lähde liikkeelle asian kanssa. Liiku liiku liiku ja mitä tärkeämpää syö vähän mutta tarpeeksi terveellisiä asioita. Ei mitään saatanallisia dieettejä vaan muuta ruokakatsomustasi. Salaatteja, keittoja, lihoja.
[/quote]
Ja voita!