OUTO TUNNE EILEN kun olin yksin ulkona

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 18:59"]Olis ehkä kannattanut eksyttää se, jos seuraaja oli todellinen. Eikä näyttää, että missä asuu.
[/quote]

Niinpä... arvaas vaan miten käy kun ap nukahtaa. Se tiirikoi oven auki ja tulee sisälle pahat mielessä.
Nyt ei kannata nukahtaa, pienet risaukset ja kolinat ovat merkki siitä että elämän päättyminen on lähellä.
Mahtaako tappaa nopeasti vai kiduttaako tuntikausia? Veikkauksia?
[/quote] sen pitäis tiirikoida kaikki kerrostalon ovet että löytäis mut :D

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 19:12"]Pelkäsit. Viritit itsesi tilaan, että joku tarkkailee ja lähdit siihen mukaan. Ei sen kummempaa.
[/quote]

Jatkan. Kyllä minuakin pelottaa toisinaan käydä savukkeella pimeällä takapihallani, josta jatkuu metsä. Joskus pieni rasahdus saa heittämään tupakan kaaressa hankeen ja hakeutumaan sisätiloihin vauhdilla ja ryminällä.

Toisinaan polttelen ja ihastelen pimeää tähtitaivasta ilman minkäänlaista pelkoa.

Pelko on vain tunne. Pelontunne ei ole "paniikkihäiriö".

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 19:09"]

Monesti naiset panikoi kun kävelen pimeässä heidän perässään  :D 

Kai se kuuluu vaistoihin, mutta olen vain matkalla kotiin vaimoni luokse :)

[/quote]

Minä kävelin kerran pimeässä kovalla vauhdilla erään naisen perässä. Hän luuli että jahtaan häntä ja lisäsi vauhtia, näki että liikkui niin kovaa kuin korkokengillään pääsi.
Lähestyin häntä, hän käänteli päätään ja näki että välimatka lyheni.
Syy käytökseeni oli hihnan päässä oleva koirani jota olin viemässä pois omakotialueelta tien pientareelle jonne sillä oli lupa vääntää paskat. Sekään ei halunnut vääntää torttua kenenkään portinpieleen vaikka hätä oli kova -ja tuo nainen luuli että päällekarkaajahan se sieltä tulee.

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 19:16"]

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 18:59"]Olis ehkä kannattanut eksyttää se, jos seuraaja oli todellinen. Eikä näyttää, että missä asuu.
[/quote]

Niinpä... arvaas vaan miten käy kun ap nukahtaa. Se tiirikoi oven auki ja tulee sisälle pahat mielessä.
Nyt ei kannata nukahtaa, pienet risaukset ja kolinat ovat merkki siitä että elämän päättyminen on lähellä.
Mahtaako tappaa nopeasti vai kiduttaako tuntikausia? Veikkauksia?
[/quote] sen pitäis tiirikoida kaikki kerrostalon ovet että löytäis mut :D

[/quote]

Onko vaikeaa odottaa ulkona ja katsoa minne syttyy valot minuutti sisään menemisesi jälkeen?
Aivan.
Ja alaovestahan pääsee nyt kuka vaan sisälle ja sitten ollaankin jo hyvin lähellä...

Hyvää yötä!

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 19:21"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 19:16"][quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 19:12"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 18:59"]Olis ehkä kannattanut eksyttää se, jos seuraaja oli todellinen. Eikä näyttää, että missä asuu.
[/quote]

Niinpä... arvaas vaan miten käy kun ap nukahtaa. Se tiirikoi oven auki ja tulee sisälle pahat mielessä.
Nyt ei kannata nukahtaa, pienet risaukset ja kolinat ovat merkki siitä että elämän päättyminen on lähellä.
Mahtaako tappaa nopeasti vai kiduttaako tuntikausia? Veikkauksia?
[/quote] sen pitäis tiirikoida kaikki kerrostalon ovet että löytäis mut :D
[/quote]

Onko vaikeaa odottaa ulkona ja katsoa minne syttyy valot minuutti sisään menemisesi jälkeen?
Aivan.
Ja alaovestahan pääsee nyt kuka vaan sisälle ja sitten ollaankin jo hyvin lähellä...

Hyvää yötä!
[/quote] ottaen huomioon, että unohdin sammuttaa valot lähtiessäni
-ap

Stubido iltalenkillä? Pelottava hyytynyt hymy naamarilla.

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 19:33"]Stubido iltalenkillä? Pelottava hyytynyt hymy naamarilla.
[/quote]

Hampaat olis loisteella paljastanut

Kyllä minullekin tulee toisinaan pelontunteita lenkkeillessäni. Pelko on ihan normaali tunne siinä missä ilo ja surukin.

Pimeä saa ihmisen vaistot valppaaksi, vaikka todellista uhkaa ei edes ole.

Terveisin lenkkeilijänainen, jonka reitillä on tehty karhuhavaintoja. :)

Jos tulee vahva tunne, että kaikki ei ole ok, niin ennemmin sitä on ylivarovainen kuin joutuu esim raiskatuksi vain sen takia, että ei kuunnellut vaistoaan

Tuli aloituksesta mieleen se karhutyyppi Kanadassa ja tyttöystävänsä (en muista nimiä), jotka karhut söivät. Vesitaso oli tullut sovitusti hakemaan heitä, mutta he eivät olleetkaan rannalla odottamassa. No, lentäjä lähti kävelemään heidän leiriinsä, kun puolivälissä matkaa hänelle oli tullut todella outo tunne, että joku tuijottaa ja hän päätti sittenkin tarkastaa tilanteen ensin ilmasta. Aukeaan rantaan päästyään hän näki, että valtava karhu tallusti ei niin kaukana perässään. Pilotti äkkiä hilpaisi koneeseensa, jolloin karhu tuijotti hetken kiukkuisesti ja kääntyi sitten takaisin pusikkoon. Myöhemmin todettiin sen karhun tappaneen ja syöneen kadonneen pariskunnan. Ilman "outoa tunnetta" olisi tullut kolmas uhri lisää.

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 18:49"]Kello oli jotain seittemän maissa ja kävelin tavallista lenkkiäni. Oli ehtinyt jo tulla pimeä.
Käännyin vanhalle kotikadulleni, kun minut valtasi yhtäkkiä erittäin outo ahdistava tunne. Kävelin silti eteenpäin, vaikka sydän tykytti aivan kamalasti. Tuntui siltä että jokin tarkkaili minua.
Aioin kääntyä oikeasta kadunkulmasta, mutta minut valtasi tunne etten missään nimessä saisi jatkaa. Olin hetken aikaa kahden vaiheilla, mutta vaisto käski häipymään, ja NOPEASTI.
Tuntui koko ajan, että jokin näkymätön seuraisi.
Vielä rapussa, kun olin ulko-oven lähellä, tunsin jonkun tuijotuksen ulkoa. Tunne loppui kuin seinään päästessäni hissiin.
Olen aivan tavallinen ihminen, ei muita mielenterveysongelmia kuin lievä masennus.
Onko muilla ollut samallaisia kokemuksia? Tapahtui siis pk-seudulla
[/quote]

Paniikkikohtaus

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 19:50"]Jos tulee vahva tunne, että kaikki ei ole ok, niin ennemmin sitä on ylivarovainen kuin joutuu esim raiskatuksi vain sen takia, että ei kuunnellut vaistoaan
[/quote]

Juuri näin!
Kannattaa uskoa intuitioonsa!

Mulla käy aina noin kun käyn yöllä vessassa :D Pitää juosta takasin makuuhuoneeseen ja pistää ovi kiinni.

Harmi, ettei mulle tule tuollaisia tunteita/vaistoa. Mutta lenkkeilyä ajatellen otin koiran turvakseni, ja tuolla sentään tulee vaistottua vaaran. Yksi kohta oli sellainen, että joinain kertoina oli todella pelokas, ja kiristi vauhtia koko ajan taakse vilkuillen, että joku paha tulee perässä. Kohta oli aina sama. Metsää, ei asutusta kävelytien vieressä. 

Itse en tuntenut enkä nähnyt mitään, mutta lähettiin ravaamaan nopeasti asutukselle asti. Sitten jäin katsomaan. Koira rauhoittui vasta talojen luona. Eläin se ei voinut olla, koska mun koira lähtis ihan jokaisen elukan perään. Olipa sitten kettu tai peura. Petoja täällä ei ole. Yleensä mun koira merkkailee ja nuuhkii vähän liiankin kanssa. Tuo oli todella epänormaalia käytöstä. Ja se tosiaan ei ollut joka lenkkeilykerta.

Lopetin sitten niin myöhään siellä lenkkeilyn, kun oli useamman kerran käynyt niin. On tuo koira kuitenkin melko turva, kun sillä on vaistoja(liiankin kanssa) ja kova ääni. Ja kun se juoksee, niin siitä saa vetoapua itsekin. Jalat ei meinaa ehtiä mukaan :)

Mutta tosiaan, kannattaa luottaa tuntemuksiinsa. Itselläni sitten muissa asioissa sitä esiintyy.

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 19:50"]Jos tulee vahva tunne, että kaikki ei ole ok, niin ennemmin sitä on ylivarovainen kuin joutuu esim raiskatuksi vain sen takia, että ei kuunnellut vaistoaan
[/quote]

Siinä vaiheessa kun on turvallisessa tilassa kehoittaisin käymään tilanteen läpi. Jos uhkaa ei edes ollut, voi moiselle naurahtaa.

Se että kuuntelisi "vaistoaan", tarkoittaa sitä ettei enää uskalla elää, liikkua ja lenkkeillä.

Se sinun "vaisto" on pelko. Ihan normaali tunne, johon normaalilla ihmisellä on käsittelykeinot .

Paniikkihäiriöltä kuulostaa..

Kerran tuli outo olo kotia yöllä kävellessä, sitten huomasin vähän matkan päässä takanani miehen. Kun mies huomasi minun huomanneen, kiristi hän tahtiaan. Onneksi kotioveni oli lähellä, juoksin loppumatkan ja vedin ulko-oven miehen naaman edestä kiinni. Mies alkoi kopeloida itseään oven edessä kun ei minua kiinni saanut. Joten olisin todennäköisesti tullut raiskatuksi tai ahdistelluksi jos en olisi kuunnellut omaa vaistoani. 

Paniikkihäiriö.

Ei kuulosta paniikkihäiriöisen kohtaukselta. 

Hyi tuo on kamala tunne. Itse olin pari vuotta sitte pimeänä talvi-iltana juoksemassa koiran kans. Tavallisesti häntä pystyssä haistelee piennarta ja nyt yhtäkkiä niskakarvat nousi pystyyn ja alkoi murista metsään päin. Voin sanoa että juoksin meleko nopeaa niin kauan kunnes olin asutusalueella. Hoin samalla koiralle isoon ääneen että "nyt et sitte käy kimppuun, et pure nyt ketään"! Niin että se metsässä vaaniva murhaajaraiskaaja varmasti luuli että koirani ois joku raivohullu :D