Mikäs se minua vaivaa?

Olrn 'aina' halunnut pysyvän parisuhteen. Kailenlaista yritystä on ollut mutta mikään ei ole toiminut. Nyt on sitten yksi mies, jokaei muiden tavoin ole hylännytkään minua ennen kuin itse ehdin.

Tämä mies on kuitenkin vähän erilainen kuin mistä tavallisesti pidän. Tykkään miehistä, joilla on muutama hyvä kaveri, jotka ovat rauhallisia ja viihtyvät kotona, joskus myös matkoilla.

Tällä miehellä on tuhat ja yksi reissutarinaa, superpaljon kavereita (ainakin sanoo niin) ja hän on vähän sellainen... en osaa selittää. No kehuu ehkä liikaa muitakin, vaikka on sanonut ettei se mitään merkitse.

Mitään limaista kuolaajaa en sitten katselisi hetkeäkään, joten älkää edes luulko... Ja kaiken lisäksi hän väittää, ettei arvosta ulkonäköä kovinkaan paljon. Mene ja tiedä..

Olen myös tottunut rauhallisiin miehiin, jotka yrittävät hyssytellä ja rauhoitella minua, jos hermostun, mutta eivät itse korota ääntään. Sisimmissään he ovat olleet kuitenkin aika ilkeitä, koska ovat lähes heti jonkun negatiivisen asian tultua esiin jättäneet jutun siihen.

Tämä mies taas on yllättävän samanlainen kuin minä ja saa joskus pieniä kiukkuilukohtauksia, jotka menevät ohikin pian.

Parhaimmillaan tulemme hyvin toimeen ja pidämme toisistsmme. Silti välillä huomaan miettiväni, että _onneksi_ tämä ei ole vielä virallista, ja pitäisikö kuitenkaan... Täh? :O ja oikeasti pidän hänestä kyllä.

Sitoutumiskammoa tämä ei ole (enää.)