Miten ihmeessä erosta pääsee yli?

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 23:42"]

Miten selvisitte siitä, että exällä on uusi? Se vaan tuntuu niin pahalta..

[/quote]

Äläpä muuta sano. Se tunne on käsittämättömän voimakas ja turhauttava. Miksi se toinen haluaa olla jonkun muun kanssa, vaikka se hetki sitten halusi olla mun kanssa, ja mä haluisin vieläkin olla sen kanssa? Kannattaa välttää tilanteita, missä joutuu törmäämään siihen että exällä on uusi kulta kainalossa. Ei sitä pysty järjellä käsittämään miten pahalta se tuntuu.

Yle Uutiset Tiede 20.1.2015

Sydänsurut näkyvät aivokuvassa, puhuminen helpottaa

Tuoreen tutkimuksen ehkä odottamattomankin tuloksen mukaan sydänsuruissa vellominen ei pahenna niitä, vaan päinvastoin. Mitä enemmän erosta puhuu, sitä nopeammin siitä toipuu, tutkijat havaitsivat.

Lue koko juttu: http://yle.fi/uutiset/sydansurut_nakyvat_aivokuvassa_puhuminen_helpottaa/7741470

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 22:56"]Selviytymisaika riippunee hyvin paljon ihmisestä itsestään, sosiaalisesta verkostosta ja varsinkin uuden kumppanin kuvitellusta löytymistodennäköisyydestä, joten hankala sitä lienee sanoa.

Mä en ihan ymmärrä miten tätä asiaa ei jakseta vähääkään tutkia eikä tilastoida. Mulla on 1,5 vuotta jo erosta ja vieläkin haluan vain juosta junan alle. Joku päivä sen vielä teenkin, kun ei riittävää apua löydy lääkkeistä eikä lekureista. Helpottaisi vaikka tieto siitä, että 95 % ihmisistä selviää 2 vuoteen mennessä, tai jos asiaan vaikka olisikin joku oikeasti tutkittu kaava, kuten kolmasosa suhteen kestosta (joka on tässä tapauksessa kuitenkin hatusta revitty, kun ei lähdeviitettä ole).
[/quote]
Aivan totta! Olisi jotenkin hirmuisen helpottavaa tietää että joskus se tuska päättyy ja voi olla taas onnellinen :( sulla on kyllä mennyt pitkä aika, mutta yritä uskoa tulevaan, niin mäkin yritän! :)
Ap

"Joka kerta huomaan että kyllä olen ennenkin pärjännyt, miksen nyt?"

Ahhh, KIITOS tästä! Todella hyvä lause. Itseasiassa vaikka mulla on mennyt aina suht huonosti niin sata x huonommin menee silloin kun itken ja suren sitä mulkkua. Joten... Se ei kannata, vaikka paskaa onkin elämä. Olen kuitenkin pär-jän-nyt.

Kiitos!

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 23:06"]"Joka kerta huomaan että kyllä olen ennenkin pärjännyt, miksen nyt?"

Ahhh, KIITOS tästä! Todella hyvä lause. Itseasiassa vaikka mulla on mennyt aina suht huonosti niin sata x huonommin menee silloin kun itken ja suren sitä mulkkua. Joten... Se ei kannata, vaikka paskaa onkin elämä. Olen kuitenkin pär-jän-nyt.

Kiitos!

 
[/quote]
Aamen!!

Mee salille, kaverieden kanssa kahville, tapaa äitiä, läheisiä , sisaruksia. Eli ole mahdollisimman vähän yksin, ja keksi tekemistä. illat ja yöt ovat kurjimpia, mutta kun aamulla heräät on yksi yö taas mennyt jne. Ja muista: et missään, MISSÄÄN tilateessa laita mitään känniviestiä, kaipausviestiä ja noin. Se on askel taaksepäin. Ja sun pitää ajatella itseäsi. Et tutki sen fb-sivuja, et googaa uutta naista tai mitään tuollaista = kaksi askelta taaksepäin...

Treenaa, treenaa paljon ja usein, se on hyvä keino. Saat agressioita purettua, ja saat ajatukset muualle, ja näet ylipäätään ihmisiä. Ja bonuksena sä oot megakissa upealla kropalla ensi kesänä. Sä selviät kyllä :)

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 23:12"]Mee salille, kaverieden kanssa kahville, tapaa äitiä, läheisiä , sisaruksia. Eli ole mahdollisimman vähän yksin, ja keksi tekemistä. illat ja yöt ovat kurjimpia, mutta kun aamulla heräät on yksi yö taas mennyt jne. Ja muista: et missään, MISSÄÄN tilateessa laita mitään känniviestiä, kaipausviestiä ja noin. Se on askel taaksepäin. Ja sun pitää ajatella itseäsi. Et tutki sen fb-sivuja, et googaa uutta naista tai mitään tuollaista = kaksi askelta taaksepäin...

Treenaa, treenaa paljon ja usein, se on hyvä keino. Saat agressioita purettua, ja saat ajatukset muualle, ja näet ylipäätään ihmisiä. Ja bonuksena sä oot megakissa upealla kropalla ensi kesänä. Sä selviät kyllä :)
[/quote]
Joo treenaillut oonkin ja se todella auttaa pitämään ajatukset poissa erosta! Kavereita mulla on aika vähän että niiden seura ei hirveästi auta.. Olen myös yrittäny välttää kaikkia yhteydenottoja vaikka se vaikeaa onkin! Kiitos, alkaa jo tuntua vähän valoisammalta tää tulevaisuus :) ap

annat ajan kulua ja teet semmosia asioita mitkä eivät liity millään tavalla

entiseen elämääsi. Myös muutto toimii loistavasti uuden alulle.

Täällä kans hirveen paha mieli ja kova ikävä exää.. :( ero vielä aika tuore asia ja 7 yhteistä vuotta takana. En tiedä miten tästä ikinä voi päästä yli.

Erosin syksyllä 2001. Kesti kaksi vuotta, että en enää itkenyt joka ilta ikävääni ja vihaani. Minut jätettiin ja se oli sairaan loukkaavaa, nöyryyttävää. Toisella uusi kumppani alle kuukaudessa, vaikka valitteli aluksi, että hänelläkin on ikävä ja paha olla. Lopulta pistin välit kokonaan poikki, enkä vastannut puheluihin enkä viesteihin. Sitten se alkoi helpottaa. Yhtenä aamuna vain heräsin ja totesin, että enää ei tunnu pahalta.

Isot arvet suhteesta jäi, koska en vieläkään seurustele kenenkään kanssa. Pelkään tulla uudelleen satutetuksi. Joskus jokin asia laukaisee muiston, ja paha olo palaa muutamaksi minuutiksi takaisin ja tuntuu, että itkettää. Sitten se menee ohi ja naurattaa että yleensäkään enää edes muistan noita vanhoja tunteita.

Pystyn siis elämään normaalia elämää, minulla on ystäviä, ja ollut mahdollisuuksia seurusteluun, mutta tuo yksi suhde teki pysyvän muutoksen suhtautumisessani ihmisiin enkä koskaan toipunut ennalleni. Harmittaa toisaalta, että se muinainen parisuhde määrittää loppuelämäni valintoja, mutta minkäs teet.

Ja tärkein vielä: kun ikävöitte, niin aidosti ikävöittekö suhdetta ja yhdessä oloa, vai sitä kyseistä ihmistä ihmisenä. Tuo on tärkeä erottaa, ja vaatii vähän pohdintaa. Sillä jos ikävöitte pääsääntöisesti sitä suhdetta ja yhdessäoloa, ettekä primääristi sitä kyseistä ihmistä, niin tiedätte selviävänne :)

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 23:25"]Ja tärkein vielä: kun ikävöitte, niin aidosti ikävöittekö suhdetta ja yhdessä oloa, vai sitä kyseistä ihmistä ihmisenä. Tuo on tärkeä erottaa, ja vaatii vähän pohdintaa. Sillä jos ikävöitte pääsääntöisesti sitä suhdetta ja yhdessäoloa, ettekä primääristi sitä kyseistä ihmistä, niin tiedätte selviävänne :)
[/quote]
Kyllä se taitaa niin olla että tavallaan ikävöi niitä hetkiä ja yhdessäoloa, eikä niinkään sitä ihmistä. Aika helpottavaa tajuta. Sellaisia kokemuksia voi nimittäin saada paljon parempana jonkun muun kanssa tulevaisuudessa! Ap

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 23:21"]Täällä kans hirveen paha mieli ja kova ikävä exää.. :( ero vielä aika tuore asia ja 7 yhteistä vuotta takana. En tiedä miten tästä ikinä voi päästä yli.
[/quote]
Voi ei!! Yritetään selvitä päivä kerrallaan kohti onnellista tulevaisuutta :) tsemppiä tosi paljon ja halauksia! Ap

11 vuoden suhde loppui viime vuonna ja minä heitän nyt teille muille kanssasurijoille toipumisvinkin vähän kieli poskessa: pelatkaa Tinderillä! Sehän on kuin karkkikaupassa käyntiä ja uudet sutinat vie eteenpäin elämässä ;)

Todellisen kiitoksen annan kuitenkin psykoterapeutilleni, jonka avulla tajusin eläväni todella huonossa parisuhteessa. Mikään ei estä terapeutin juttusille menoa ja suosittelen sitä lämpimästi itsetuntemuksen lisäämiseksi. Ei ole hyvä surra vuosikausia.

Minulla on erosta puolitoista vuotta ja liitto oli pitkä. Ole ajatellut selvittää tämän loppumatkan yksin. En mitenkään pidä naisia pahoina tai ikävinä tms. Olen vain todennut että kaikkeen siihen nähden mitä joutuu sietämään miehenä niin mikään yhdessäolo ei ole sen arvoista. 

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 23:30"]11 vuoden suhde loppui viime vuonna ja minä heitän nyt teille muille kanssasurijoille toipumisvinkin vähän kieli poskessa: pelatkaa Tinderillä! Sehän on kuin karkkikaupassa käyntiä ja uudet sutinat vie eteenpäin elämässä ;)

Todellisen kiitoksen annan kuitenkin psykoterapeutilleni, jonka avulla tajusin eläväni todella huonossa parisuhteessa. Mikään ei estä terapeutin juttusille menoa ja suosittelen sitä lämpimästi itsetuntemuksen lisäämiseksi. Ei ole hyvä surra vuosikausia.
[/quote]
Oii pitääpä siis harkita tinderiä! :D ja psykoterapeutti kuulostaa hyvältä, mutta olisiko se vähän liian yliampuvaa vain kolmen vuoden suhteen jälkeen? En tiedä. Ap

Miten selvisitte siitä, että exällä on uusi? Se vaan tuntuu niin pahalta..

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 23:42"]

Miten selvisitte siitä, että exällä on uusi? Se vaan tuntuu niin pahalta..

[/quote]

Aika siinä varmaan auttaa. Itselläni tuntui loukkaavimmalta jotenkin se, että olimme tehneet hyvin intiimejä juttuja seurustelumme aikana mm. sängyssä, ja pelkkä ajatus siitä, että se toinen nyt tekee samoja tai vastaavia juttuja jonkun toisen kanssa tuntui kamalalta katkeralta paskalta. Joskus ajattelin, että johtuukohan muslimien tekemät murhat ja muut väkivallanteot naisia kohtaan juuri siitä, että miehet eivät selviä siitä nöyryyttävästä ajatuksesta, että joku muu nyt nussii mun eksääni. Tai ei tarvi olla edes muslimi, ihan peruserkki pohjanmaaltakin saattaa silpaista exmuijaansa veitsellä ihan vain mustasukkaisuuttaan. Pelottavaa, että ikävä, suru ja nöyryytys saavat aikaan niin voimakkaita tunnereaktiota, että mieluummin vaikka tappais sen toisen kuin antaisi sen kokoa mitään vastaavaa kenenkään muun kanssa kuin mitä meillä ennen oli. Onneksi pystyy hillitsemään itseänsä.

Kai se aika vaan auttaa.. Tsemppiä!

Kai siitä sillain lopulta pääsee, että alkaa vaan elämään ja löytää uuden rakkauden sitten kun on valmis? Muuten katkeroituu ja jä hautomaan vaan kaikkea. Onhan silläkin varmaan paljon merkitystä, kuinka kauan olitte yhdessä, oliko lapsia jne? Joku nyrkkisääntl löytyi netin syövereistä, että kolmasosa suhteen kestosta. Mulla se olisi sitten 8 vuotta ja vasta vuosi mennyt:(