Huonekaveri ja yksityisyys synnärillä
Noniin, epäilen saavani kakkaa niskaan ja prinsessan leiman kun uteliaisuuttani kyselen seuraavaa:
Miten te muut olette kokeneet sen, että synnärillä ennen synnytyssaliin menoa sinulle tehdään ja puhutaan tosi normaalielämässä yksityisiä asioita lähes yleisissä tiloissa? Olin mieheni kanssa metrin päässä valkoisen, hieman läpinäkyvän kankaan takana kun vieruskaverilta puhkaistiin kalvot. Jotenkin mulle tuli hyvin kiusaantunut olo kun toisen yksityisiä alueita siellä sörkittiin ja kovaäänisesti kommentoitiin ja ulkonäköä kuvailtiin ja lopulta kuvailtiin kaikenmaailman vuodot ja muu.
Toisessa tilanteessa makoilin itse maha ja tissit paljaana sydänkäyrillä kun huonekaverin mies ramppaa neljä kertaa siitä mun ohi vaivautumatta peittämään uteliasta katsettaan. Jos tilanne olisi mua enempikin haitannut, olisin toki voinut yrittää suojata itseäni, ei siinä mitään. Tuli vaan mieleen.
Lopulta kätilö halusi toisen huonekaverin kanssa keskustella hänen mielenterveysongelmistaan kun olin tosiaan siinä keskipaikalla metrin päässä. Tyyppi kuulosti erittäin vaivautuneelta kyllä.
Oonko ainoa, josta tuntuu että tuli nähtyä ja kuultua ja haistettua vähän liikaa asioita tuossa tilanteessa?
Ja juu, ei tarvitse kertoa, että raha ja resurssit eivät kasva puissa, ymmärrän oikein hyvin että huoneita joudutaan jakamaan enkä myöskään väitä että olisin jotenkin tilanteesta traumatisoitunut, uteliaisuuttani vaan kyselen.
Kommentit (55)
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 22:20"]Eiks ne kalvot puhkasta vasta salissa? T. 2 lasta käynnistyksellä
[/quote]
Ei nyt ainakaan eikä itseasiassa 1,5 vuotta sitten kun mun ekaa synnytystä vauhditettiin kalvojen puhkaisulla ennen synnytyssaliin menoa. -Ap
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 22:12"]Ei kätilöt keskustele mielenterveysongelmista tuollaisessa tilanteessa. keksit omiasi. Eikä kalvojen puhkaisussa kuvailla ääneen yhtään mitään vuotoja.
[/quote]
Kyllä muuten keskustelee. Multakin kysyttiin " MITES SE SUN MASENNUS ONKO OLLU OIREITA"
Ei kiinnostanut paskaakaan vaikka olisi ollut paavi siellä verhon toisella puolella runkulla. Lapselta katosi käyrä hiljaiseksi ja ihan vikana mielessä oli joku muukalainen verhon takana.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 22:19"]En fantasioi. Kyseessä Kätilöopisto ja ei tosiaankaan synnytyssali vaan nelososasto, ns. päivystys, jossa monet joutuvat viettämään aikaansa osastolla ennen synnytyksen varsinaista käynnistymistä tai niinkuin minä olin tarkkailussa lapsivesipunktion jälkeen yön yli. -Ap
[/quote]
Kättärillä täälläkin ikävä kokemus.. -tuo jonka masennuksesta kysyttiin
Mulle kävi kättärillä juuri tuolla nelososastolla niin, että huonekaverille kerrottiin erehdyksessä, mitä näkyi minun pissanäytteessä. Sekoittivat siis meidät.
Mun mielestä on sairasta ettei synnyttämisessä voida kunnioittaa ja suojata yksityisyyttä mitenkään. Ei silloinkaan on juuri synnyttänyt ja haluaisi rauhassa tutustua ja hoivata vauvaa ja toipua itse.. Ei silloinkin eletään monen huonekaverin elämän, tarpeiden ja juttujen mukaan.
Kolmen äiti.
En muista joutuneeni kummassakaan synnytyksessä noin intiimeihin tilanteisiin, vaikka kuopuksen syntyessä synnärillä oli täyttä ja saliin pääsy sai odottaa. Yksityisissä keskusteluissa on minut/meidät ohjattu jonnekin muualle kuin potilashuoneeseen jossa on myös muita asiakkaita.
Mun mielestä on noin yleisesti omituista, että yhteiskunnassa ja terveydenhoidossa pidetään todella tarkkaa linjaa yksityisyydestä, mutta sairaalassa saat vapaasti kuulla kaikki huonekaverisi asiat. Vietin sairaalassa kuukauden odottelemassa esikoiseni syntymää, ja sain verhon takaa (tahtomattani) tietää kaikkien vaihtuvien huonekaverieni hoitoon liittyvät asiat (kuten he myös minun). Osan kanssa oltiin jo rupateltu kaikki käänteet, mutta osa oli selkeästi enemmän yksityisyyttään varjelevia tyyppejä. Eikö nykypäivänä sairaalassa pystytä mitenkään järjestämään potilaille yksityisyyttä lääkärikierroilla?
Mäkin olin kerran ensiavussa verenmyrkytyksen takia ja siellä kyllä lääkäri kailotti käytävällä että onko sinulla vilkas seksielämä että mitenkäs tuo sukupuolitaudin mahdollisuus? Laitetaanpa testeihin!
En päässyt heti saliin niin vietin pitkän ajan samassa huoneessa viiden muun äidin kanssa joilla tietysti oli miehetkin mukana. Ei siinä paljon nukuttua saa (kun sain kivunlievityksen niin olisin mielelläni nukkunut) kun koko ajan kuuluu ääniä ympärillä ja kuunnellaan sikiöiden sydänääniä ja vaikka mitä.
Kuulin kun verhon takana jonkun mies totesi että tuolla taitaa olla kovat kivut, kun puhisin supistusten kourissa.
Joku jo synnyttänyt nainenkin ravasi vauvansa kanssa huoneessa ja kertoili kuuluvaan ääneen miten oli ponnistanut isot paskat synnyttäessään. Todella mielenkiintoista.
Käytävällä olin koska muuten oli täyttä ja siellä tosiaan potilaita ja omaisia paljon. -32
Enne käynnistystä olin omassa huoneessa. Synnytyksen jälkeen jouduin huoneeseen jossa oli kaks muutakin. Ja heti siihen oven viereen. Yhdellä ravas koko suku käymässä ja muun ajan pälätti puhelimessa. Telkkarin avas jo kuudelta aamulla. Nukuin huonosti ja oli ihana päästä kotiin. Ja ei ne verhot yllä edes koko sängyn ympäri. Yksityisyys hukassa. Perhehuonetta en saanut koska olin yksin. Enkä päässyt huoneeseen jossa olis saanut olla yksin vaikka sanoin että nukun sairaalassa ehkä tunnin parissa päivässä. Toivottavasti pääsee enskerran kans nopeesti kotia!
Aika oudolta kuulostaa. En oo itse kyllä odotellut missään huoneessa, sairaalaan tullessa mennyt suoraan synnytyssaliin. Ja siellä ei toki ollut muita synnyttäjiä yhtä aikaa.
Oli kyllä ärayttävää osastolla kun vieruskaveri nukkui valot päällä, sen lapsi huusi kirjaimellisesti 24/7, hänen piti aina kertoa minne menee, jopa yöllä, höpistä omiaan, näyttää videoita toisesta lapsestaan ja hälyyttää hoitajia joka ikisen kerran kun vauvaltansa piti vaippaa vaihtaa.
En ole koskaan ollut niin väsynyt kuin tuolloin!
Mulla miestä pyydettiin menemään ulos siksi aikaa kun naapurin keskenmenosta johtuvaa vuotoa hoideltiin. Lapsivuodeosastolla itse halusin kysyä peräpukamista mutta en naapurin kuullen, niin pyysin että voidaanko jutella kahdestaan. Onneksi kätilö oli huippuasiallinen.
Muuten kyllä kärsin kun huoneessa oli vieras. Ei sovi yhtään minulle.
Mun eka käynnistettiin ja olin pari tuntia samassa huoneessa toisen kanssa odottamassa. Oma olo vielä helppo, kun toinen oli selvästi kivuissa. Olisin toivonut että hän olisi saanut olla omassa rauhassaan eika olisi saanut olla rennommin. Itse olin onneksi yksin kun kipu alkoi niin ei tarvinnut muita huomioida, että häiritseekö huutoni.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 23:11"]
Enne käynnistystä olin omassa huoneessa. Synnytyksen jälkeen jouduin huoneeseen jossa oli kaks muutakin. Ja heti siihen oven viereen. Yhdellä ravas koko suku käymässä ja muun ajan pälätti puhelimessa. Telkkarin avas jo kuudelta aamulla. Nukuin huonosti ja oli ihana päästä kotiin. Ja ei ne verhot yllä edes koko sängyn ympäri. Yksityisyys hukassa. Perhehuonetta en saanut koska olin yksin. Enkä päässyt huoneeseen jossa olis saanut olla yksin vaikka sanoin että nukun sairaalassa ehkä tunnin parissa päivässä. Toivottavasti pääsee enskerran kans nopeesti kotia!
[/quote]
Samanlainen kokemus täällä.. lisäksi se puhelimessä pälisevä mamma, jonka koko suku kävi joka v--n päivä vieraillulla vielä öisin kuorsas kuin traktori siinä korvan juuressa. Neljänneksi siihen samaan huoneeseen tungettiin äiti, joka halusi laulaa öisin vauvalleen yösyöttöjen aikana, kiesus..
Meitä on tosiaan moneen junaan.
Minäkin synnytin kesällä kättärillä, verhon takaa tosiaan kuuli huonekaverien asiat tahtomattaankin, mutta aina kun jollekin tehtiin sisätutkimus/kalvojen puhkaisu tms, pyydettiin toisten naisten miehiä poistumaan huoneesta siksi aikaa.
Kyllä minustakin tuntui, että juuri syntyneen vauvamme juuri huomattu sairaus ( ei siis ollut tietoa odotusaikana) olisi voitu käsitellä lääkärin omassa vastaanottohuoneessa eikä huonekaverin ja hänen perheensä kuulleen. Oli kuitenkin itselläkin sulattelemista asiassa.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 22:17"]Kyllä meillä oli ihan oma huone kaikilla synnytystä odottavilla siellä synnytysosaston puolella. Sellanen pikkuruinen, jossa oli yksi potilasvuode äidille ja kapea "sohva" isälle. Siitä sitten siirryttiin saliin ku aika koitti. Ja synnytyksen jälkeen taas saatiin kolmisin levätä tuossa pikku huoneessa ennenkuin siirryttiin vauvan kanssa osastolle. Sielllä koin hieman kiusalliseksi kun vieruskaverin ammattikouluikäset pojat tuijotteli imetyssähellystäni, rintakumien aettelua jne. hyvinkin tiiviisti.
[/quote]
Mullekin kyllä valiteltiin kun jouduin ihan täyteen huoneeseen mutta eipä siellä monillakaan paikan täyttöasteesta päätellen enempää tilaa ollut. -Ap