Mieheni väittää mun seonneen, apua!
Ollaan eroomassa ja mulla on ollu asian puitteissa stressiä tavallista enemmän, oon tosin muuteskin stressiherkkä, mutta nyt välillä päässä kilahtaa enempi ja saatan itkee ja nauraa sekasin. Oon kans alkanu ajatteleen kaikkia uskontoon liittyviä jutskuja, vaikka aiemmin oon ollu ateisti. Nyt jotenkin tuntuu, että tartteisin lohtua jostakin yliluonollisesta, jotta jaksaisin paremmin. Oon jutellu näitä mietintöjä miehellekin ja se ateistina on sitä mieltä, että mun henkinen tasapaino on pahasti järkkyny. Yhtenä lauantai iltana se näki, kun itkin ääneen hysteerisenä ja se alko vaatia, että mun pitäis hakea ittelleni psykiatrista apua. Nyt se on alkanu puhua tutuille ja sukulaisille, että mä olen sekoomassa. Anoppi on pistäny vielä vettä myllyyyn ja oli ehdottanut, ettei meidän poikulin huoltajuutta saisi antaa mulle. Ite koen, että tämä on ainoostaan stressiä ja lievää masennusta johtuen tästä epävarmasta tilanteesta. Juttelin tästä työkavereillekin ja ne sano, että ihan normaalilta mä ainakin töissä vaikutan. Mitä tässä nyt vois tehdä? Pelottaa, että mies leimaa mut hulluksi ja mä menetän erossa lapsen huoltajuuden. Mies on karismaattinen ja saa ihmiset helposti uskoon itteensä. Ahdistaa tosi paljon ja tää vaan pahentaa mun stressiä...
Kommentit (25)
Älä oo tekemisissä sen äijän kanssa.tai älä ainaka näytä sille stressiäs jos se kerran lappaa sen avulla paskaa sun niskaas.
Olet vain lukenut liikaa AVta. Sama tapahtuu täällä kaikille.
Mut voiko ne saada noilla puheilla mut näyttämään hullulta? Voiko ne laittaa mut pakkohoitoon? Mies nimittäin sano, kun käytiin lastenvalvojalla, että mä olen sekoamispisteessä. Yritin naurahtaa ja väittää leikkisästi vastaan, mutta se valvoja stalkkas mua silleen oudosti pitkään... Tutuillekki se on tolleen samalla tavalla vihjaillu musta. Oon yrittäny sanoo, että tää tilanne ainoostaan aiheuttaa tän, mutta pelottaa jos noi jutut iskostuu niille totuutena. ap
Mies yrittää sysätä syyt sinun päälle. Suhdetta pidetään pienempänä virheenä ja sukulaiset onnittelevat häntä myöhemmin.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 23:56"]
Älä oo tekemisissä sen äijän kanssa.tai älä ainaka näytä sille stressiäs jos se kerran lappaa sen avulla paskaa sun niskaas.
[/quote]
Mun on pakko ola, kun asutaan vielä samassa kämpässä. Ei oo saatu tätä myydyks ja ei oo varaa muuttaa tässä vaiheessa omille. Ja sit on ton poikulinkin huoltajuuskiista...ap
Kuulostat hiukan keskimääräistä avoimemmin tunteensa näyttävältä, muttet hullulta. Mutta tolla on ikävän helppo saada ikävä leima suhun, jos haluaa. Yritä nyt olla miehesi ja muidenkin asiaan sekoitettujen nähden viilipyttynä ja osoittaa vaan että he ovat vääärässä. Ei taustoja tuntematta voi tietää mitä miehesi tuolla hakee ja onko syytä.
Jotkut puhuvat koirulista ja kisulista, mutten ole koskaan aiemmin kuullut kenenkään puhuvan poikulista...
Sitte sun ei oikeen auta muu kun kerätä ittes ja pysyä kasassa ettei se saa lisää vettä myllyynsä.toivottavasti sulla on ystäviä tai muita läheisiä kenelle voit puhua tunteistasi koska tolle miehelle sun ei kannata kerran hän ei ymmärrä ja käyttää sitä sua vastaan.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 00:05"]
Kuulostat hiukan keskimääräistä avoimemmin tunteensa näyttävältä, muttet hullulta. Mutta tolla on ikävän helppo saada ikävä leima suhun, jos haluaa. Yritä nyt olla miehesi ja muidenkin asiaan sekoitettujen nähden viilipyttynä ja osoittaa vaan että he ovat vääärässä. Ei taustoja tuntematta voi tietää mitä miehesi tuolla hakee ja onko syytä.
[/quote]
On tosi vaikee olla viilipyttynä, kun ahdistaa. Saatan romahtaa miehen pikkasestakin ivailusta ja alkaa hysteerisesti itkee. Ja tosiaan, naurattaa ja itkettää välillä sekasin, kun on niin hirmu rauhaton ja ahiditunut olo... Mies kun jaksaa jankuttaa tota mun sekojutskaa, niin alan varmaa kohta itekkin uskoo sen todeks. ap
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 00:09"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 00:05"]
Kuulostat hiukan keskimääräistä avoimemmin tunteensa näyttävältä, muttet hullulta. Mutta tolla on ikävän helppo saada ikävä leima suhun, jos haluaa. Yritä nyt olla miehesi ja muidenkin asiaan sekoitettujen nähden viilipyttynä ja osoittaa vaan että he ovat vääärässä. Ei taustoja tuntematta voi tietää mitä miehesi tuolla hakee ja onko syytä.
[/quote]
On tosi vaikee olla viilipyttynä, kun ahdistaa. Saatan romahtaa miehen pikkasestakin ivailusta ja alkaa hysteerisesti itkee. Ja tosiaan, naurattaa ja itkettää välillä sekasin, kun on niin hirmu rauhaton ja ahiditunut olo... Mies kun jaksaa jankuttaa tota mun sekojutskaa, niin alan varmaa kohta itekkin uskoo sen todeks. ap
[/quote]
Mikä on ahiditunut, ap? taidat tosiaankin olla sekaisin. :(
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 00:11"][quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 00:09"]
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 00:05"]
Kuulostat hiukan keskimääräistä avoimemmin tunteensa näyttävältä, muttet hullulta. Mutta tolla on ikävän helppo saada ikävä leima suhun, jos haluaa. Yritä nyt olla miehesi ja muidenkin asiaan sekoitettujen nähden viilipyttynä ja osoittaa vaan että he ovat vääärässä. Ei taustoja tuntematta voi tietää mitä miehesi tuolla hakee ja onko syytä.
[/quote]
On tosi vaikee olla viilipyttynä, kun ahdistaa. Saatan romahtaa miehen pikkasestakin ivailusta ja alkaa hysteerisesti itkee. Ja tosiaan, naurattaa ja itkettää välillä sekasin, kun on niin hirmu rauhaton ja ahiditunut olo... Mies kun jaksaa jankuttaa tota mun sekojutskaa, niin alan varmaa kohta itekkin uskoo sen todeks. ap
[/quote]
Mikä on ahiditunut, ap? taidat tosiaankin olla sekaisin. :(
[/quote]
Kuulostaa kyllä siltä että hiukan vaikea sun tunteiden kuohuntaa on pitää ihan normaalina. Ehkä kannattaisi puhua ammattilaisen kanssa. Kyllä mäkin joskus olen hajonnut huutoitkuun ja nauranut sekaan jopa mutta ei se usein toistuvana ole ok.. se tunne ei ole kovin terve.
Mee sinne terapiaan kyllä se ammatti ihminen sulle kertoo kuinka asiat on. Ei kannata pelätä
olet melkein kuin minä, itse en käy töissä ja skitsoan oudommin. t. ammattivalittaja
Paskaukko. Sellainen ihminen on sairas ja hullu, joka ei itke eikä naura koskaan. Tunteiden näyttämisessä ei ole mitään epätavallista.
Ero on stressipistetaulukossa siellä huipulla.
Miehesi on tunnevammainen persereikä. Pyri olemaan mahdollisimman paljon erossa hänestä, äläkä anna hänen enempää tuhota sinua. Olet arvokas.
Kyllä saat sitä yliluonnollistakin apua kun pyydät..ainoa vaan että sekin on oikeasti luonnollista. Pikkusieluiset eivät halua ymmärtää niitä asioita.
Enhän minä sinua tunne mutta yksi ystäväni on samanlainen. Olen jo pidempään seurannut hänen mielialan vaihteluitaan ja muut myös. Hän itse ei huomaa itsessään mitään vikaa (eivätkä työkaverit ym ei niin läheiset kaverit) mutta minä kyllä näen että päässä pimahtaa minä hetkenä hyvänsä. Että ei nyt heti miestä haukuta maanrakoon, jos on oikeasti huolissaan? Joskus läheiset tuntevat sinut paremmin kuin itse.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 00:34"]
Enhän minä sinua tunne mutta yksi ystäväni on samanlainen. Olen jo pidempään seurannut hänen mielialan vaihteluitaan ja muut myös. Hän itse ei huomaa itsessään mitään vikaa (eivätkä työkaverit ym ei niin läheiset kaverit) mutta minä kyllä näen että päässä pimahtaa minä hetkenä hyvänsä. Että ei nyt heti miestä haukuta maanrakoon, jos on oikeasti huolissaan? Joskus läheiset tuntevat sinut paremmin kuin itse.
[/quote]
Sinä sinä sinä. Paremmintietäjä. Mitä jos onkin toteutunut sellainen ilmiö, että kun oikein tarkkailee ja etsii jotakin merkkejä jostain asiasta, niitä alkaa nähdä kaikkialla.
Kannattaisko ehkä myöntää itselleen että olo on vähän sekava ja tarvitset apua? Et sä sitä lasta menetä jos käyt pyytämässä akuuttitilanteeseen lääkitystä että saat mielialat tasasiks.
Henkisesti epätasapainoinen kun uskaltaa kyseenalaistaa ateismin? Vittusoikoon sitä uskontoa ei kyseenalaisteta! Ihan yhtä paha virhe kuin muhamed pilapiirroksen teko.
Rauhoitu.