Lue keskustelun säännöt.
Adoptoidut laura
Kommentit (25)
En ole adoptiolapsi, mutta elin silti täysillä mukana ohjelman isänetsinnässä. Minä sain viime kesänä lopullisen tiedon isästän, jo edesmenneestäi. Huvitti, kun meidän etsimisellä näytti olevan samanlaisia piirteitä, mm. se, että olimme kirjoittaneet nimen hiukan väärin muistiin ja siksi emme alkuun löytäneet mitään tietoja. Olin surullinen Lauran puolesta, kun isää ei löytynyt. Toisaalta oli hienoa, että muita sukulaisia löytyi. Enkä koppujen lopuksi ihmettelisi, vaikka Laura vielä panisi prosessin uudelleen käyntiin, kunhan aikaa vähän kuluu ja hän pääsee pettymyksestään yli.
Ohjelmassa minua häiritsi sama kuin useissa muissakin nykyohjelmissa eli kummallinen sirpalemaisuus, jolla nähtävästi saadaan jatkettua ohjelman aikaa. Jos ohjelma etenisi selkeästi ilman jatkuvia viittauksia eteen- ja taaksepäin, mahtuisi tarina huomattavasti lyhyempään aikaan. Se minusta oli hyvä, että ohjelmassa ei herkuteltu "suurilla" tunteilla kuten muutamissa samantapaisissa ulkomaisissa tuotannoissa, erityisesti amerikkalaisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 19:33"]
17: mikä sairaus Lauran veljellä Jarkolla on?
minusta Jarkko kyllä vaikutti (entiseltä?) alkoholistilta, kenties nistiltä?
[/quote]
Samaa mietin.
17: mikä sairaus Lauran veljellä Jarkolla on?
minusta Jarkko kyllä vaikutti (entiseltä?) alkoholistilta, kenties nistiltä?
Mikä sairaus vie hampaat ja laihduttaa?