Miten kaikki neljäkymppiset naiset löytää uuden miehen eron jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 21:04"]

nelikymppisen naisen markkina-arvo on vain kymmenesosa 35-vuotiaan arvosta. pudotus on nopea tuossa iassa.

Ja kolmivitonenkin kelpaa vain viisikymppisille ja niillekin kynnysmatoksi, mikäli omia kokemuksiani on uskominen, kun tuossa iässä vielä olin markkinoilla ja aktiivisesti haku päällä.

2

Tässäkin ketjussa on ihan päinvastaisia kokemuksia. Ei taida olla iästä kiinni...

Vierailija kirjoitti:

Viesteissä 124 ja 137 sekä muutamissa muissa miesten viesteissä käy nyt ilmi se miksi + 40 vuotiaana parinmuodostus ei enää toimi kuten nuoremmissa ikäluokissa. Yli 40 v. miehistä osa jättäytyy tarkoituksella tai puolitietoisesti ulos kuviosta. 

Vaimosta, avovaimosta tai tyttöystävästä koetaan olevan hyvin vähän elämänarvoa tuovaksi,  verrattuna kaikkeen siihen elämänlaatua alentavaan mitä nainen tullessaan tuo.

Kun muistaa vielä että mikään ei ole niin kohtuuton ja vaativainen otus kuin keski-ikäinen nainen niin on paljon parempi tyytytyä lyhyisiin irtosuhteisiin. 

Ja niitä on tarjolla paljon. Tähän osallistuvat sekä sinkut kuten myös varatut naiset.

o

Miehet keitä olen tavannut netin kautta(vasta muutama)ovat kyllä halunneet ihan kunnollista suhdetta mukaan lukien seksi.Eivät halua irtonumeroita.Haluavat myös enemmän kuin yhdenillan suhteita.Kummallista..taitaa olla tämä aiemmin kirjoittanut mies? pettynyt naisten suhteen ja siksi päättänyt alkaa käyttämään irtosuhteita.Yleensä miehet haluavat sekstailla myös ilman kumia,joten irtosuhteet eivät tähän kuvioon kuulosta kovin turvallisilta.

T

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyva nelikymppinen, vaitellyt, johtavassa asemassa, komea, sivistynyt, ... ottaa kolmekymppisen ellei kaksikymppisen naisen.

Kuvaamasi nelikymppinen mies ei ole täysissä järjissään, jos menee mukaan kaksi- tai kolmikymppisen kotileikkeihin. 40+ väitelleen, sivistyneen naisen kanssa voi tehdä kaiken sen, mistä pienten lasten vanhemmat haaveilevat.

Tämä. Nelikymppinen mies on just saanut tenavat omatoimiseen ikään ja sitten vaimo vaihtuu nuorempaan ja koko homma alkaa alusta 😃. Säälin.

Minulla oli vähän aikaa netissä deitti-ilmoitus ja olen 46 v. nainen.Pian oli jo 300 viestiä miehiltä ja en todellakaan pystynyt lukea kaikkia,kun aika alussa jo löysin näistä sopivamman.Nyt olemme pitäneet yhtä tässä marraskuun lopusta,soittelemme ja tapailemme😊ja poistin jo profiilini.Se ei ehtinyt olla kuin pari viikkoa niin jo löysin tämän hienon miehen.

hyvä juttu!!!!

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 11:55"]

[quote author="Vierailija" time="08.02.2015 klo 10:27"]Meitä 40-kymppisiä "fiksuja" miehiä löytyy erilaisista seuroista ja yhdistyksistä joita Suomi on tupellaan. Etsiydyt vaan mukaan itseäsi kiinnostavaan toimintaan, vaikka vähän epämukavuusalueellekin. Tyttökaverin kanssa voi olla helpompaa, mutta jos tulet yksin niin huomioarvosi on taattu. Ujompikin mies tulee helpommin tekemään tuttavuutta. On hyvä huomioida että meitä miehiä on niin monenlaisia, käsistään käteviltä voi pyytää apua jossain käytännön ongelmassa, humoristit tykkäävät samanhenkisestä juttuseurasta, pohdiskelijat neuvovat mielellään helpoissakin kysymyksissä, jne. Monessa porukassa toiminta alkaa heräillä näin kevään kynnyksellä. Onnea matkaan :)

Vinkkaa vähän, millaisessa seurassa miehet pyörii. Itse olen kokeillut mm rannikkolaivurikurssia. Ne miehet olivat siellä joko puolisoidensa kanssa tai sitten isäni ikäisiä...

No jos haluaa purjehtimaan, niin purjehduskurssille ja seuran gastipörssiin ilmoitus. Eiköhän joku kippari ole aina miehistöä vailla. Moni siistiä sisätyötä tekevä mies tykkää työn vastapainoksi liikunnallisista tai luontoharrastuksista. Reippaita miehiä löytyy vaikka Suomen ladun retkiporukoista, vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta, melontaseuroista, mastersien uinti- ,triathlon-, pyöräilyporukoista tai facebookryhmistä, jne... Monien muiden harrastusten tiimoilta, kodin remontoinnista kuorolauluun, löytyy vastaavaa toimintaa.

Itse teen suunnitteluhommia ja tuo on totta, että vastapainoksi on hauska lähteä kesällä veneilemään, kuten edellinen tuossa totesi. Veneilyssä on gasti aina tervetullut. Näin talvella on piristävää lähteä lenkkeilemään, kun päivä on mennyt sisätiloissa. Nyt lähinnä odottelen, että järvi jäätyy, niin pääsee retkiluistelemaan.

Suomi24:ssa nimimerkillä Vermos

Nettitreffit-toimii

Pakko laittaa omakin tarina tähän jonon jatkoksi ; )

Erosin miehestäni fyysisellä tasolla jo vuosia sitten, mutta jatkoimme yhteiseloa lasten takia vielä pitkään. Vasta 1,5v. sitten teimme lopullisen päätöksen, että yhteiselämämme oli nyt tässä ja on kaikille parempi jatkaa elämää omilla tahoillamme. Pitkän platonisen suhteen jälkeen laitoin nopeasti nettiin (pariinkin paikkaan) seuranhakuilmoituksen...tai no hain ehkä jotain enemmän kuin vain fyysistä seuraa, vaikka sitä vailla olin akuuttihätään. Olen 4-kymppinen äiti enkä sieltä timmimmästä päästä, mutta kasvoiltani ihan mukiin menevä. Laitoin tuoreet (valehtelemattomat) kuvat itsestäni seuranhakuilmoituksiin, kuvailin luonnettani lyhyesti ja sitä mitä kumppanilta toivoisin...jotkut asiat ovat vain totaalisen NO esim. tupakointi minun tapauksessa tai kolmas pyörä-kuvio.

Ilmoitustani katsottiin molemmilla foorumeilla PALJON ja yhteydenottoja tuli melko reippaasti myös, varsinkin S24 puolella yhteydenottoja tuli valtoimenaan. Johan siinä iski, treffailumaailmaan vuosien jälkeen hypänneelle äidille, lähestulkoon vauhtisokeus. Pistin jäitä hattuun, koska seksin kaipuussani en kuitankaan vain panoa ollut hakemassa, jotain vähän muutakin. Kävin keskustelua muutaman potentiaalisen tyypin kanssa, joista yhden kanssa lähdin treffeille. Kaveri oli kiva perusjannu, mutta seksi ei ollut hänellä kovin oleellista, joten muutaman tapaamisen jälkeen päätin lopettaa yrityksen siihen. Vuosien seksittömyyden jälkeen en vaan ollut valmis TAAS samankaltaiseen kuvioon...nyt piti saada ja joku joka myös haluaa saada/antaa ; )

Erinäisten keskustelujen kautta päädyin sitten toisille (netti)treffeille ja tämäkin vain miehen sinnikkyyden takia. Pakkohan se kortti oli katsoa, kun kaveri ei suostunut luovuttamaan. 1. treffit kestivät yli vuorokauden ja olivat tooodella ihanat ja kaikin puolin täydelliset. Teimme juuri niitä asioita, joita molemmat halusivat. Mies rakastui ensisilmäyksellä, itselleni rakkauden syttyminen vaati muutaman kuukauden tapailun, mutta se syttyi lopulta (tälle en voi mitään, hitaasti syttyvä ollut aina). Mies ei ole kasvoiltaan 100% tyyppiäni (henkisesti ja kropaltaan HELL YES!), mutta katsoin sen asian ohi ja halusin rauhassa tarkkailla, että mitä tästä voisi seurata. Kuitenkin liian hyvää, jotta voisi sivuuttaa tämän vain jonkun ulkoisen "typerän" haavekuvan takia. 

Molemmilla on omat lapset edellisistä liitoista, mutta lapset eivät ole kummallakaan jatkuvasti, joten yhteistä aikaa löytyy riittävästi. Emme ole muuttamassa yhteen, mutta nautimme toistemme seurasta silmittömästi aina tavatessamme. Olemme fyysisesti kuin luodut toisillemme ja seksi on taivaallista, en edes tiennyt tällaista voivan olla. Olen umpirakastunut ja mies myös. Muistamme myös kiittää tähtiä siitä, että tapasimme netissä ja myös sitä miten onnekkaita olemme, jopa tässä keski-iän nautinnollisessa iässä. Ei ole mikään itsestäänselvyys löytää tästä elämän valtamerestä vakalleen kantta, mutta siihen auttaa monen muun ohella sinnikkyys. Ei saa luovuttaa toisen suhteen parin ekan kokemuksen perusteella, vaan jos fiilis on hyvä, niin sitä kannattaa tarkastella pidemmälle. Hetken kuluttua saatat huomata löytäneesi täydellisen helmen itsellesi. Älkää siis luovuttako...rakkaus voi olla nettisivun päässä ; )

Vierailija kirjoitti:

Viesteissä 124 ja 137 sekä muutamissa muissa miesten viesteissä käy nyt ilmi se miksi + 40 vuotiaana parinmuodostus ei enää toimi kuten nuoremmissa ikäluokissa. Yli 40 v. miehistä osa jättäytyy tarkoituksella tai puolitietoisesti ulos kuviosta. 

Vaimosta, avovaimosta tai tyttöystävästä koetaan olevan hyvin vähän elämänarvoa tuovaksi,  verrattuna kaikkeen siihen elämänlaatua alentavaan mitä nainen tullessaan tuo.

Kun muistaa vielä että mikään ei ole niin kohtuuton ja vaativainen otus kuin keski-ikäinen nainen niin on paljon parempi tyytytyä lyhyisiin irtosuhteisiin. 

Ja niitä on tarjolla paljon. Tähän osallistuvat sekä sinkut kuten myös varatut naiset.

Mitä ihmettä keski-ikäinen nainen vaatii. Minä ainakin toivon parisuhteelta, että olisi seksiä, mukavaa yhdessäoloa ja huumoria. En vaadi, enkä halua yhteen muuttamista, palveluksia tai mitään muutakaan. Olen mukavassa parisuhteessa itseäni kymmenen vuotta nuoremman miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 21:08"][quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 21:04"]

nelikymppisen naisen markkina-arvo on vain kymmenesosa 35-vuotiaan arvosta. pudotus on nopea tuossa iassa.

Ja kolmivitonenkin kelpaa vain viisikymppisille ja niillekin kynnysmatoksi, mikäli omia kokemuksiani on uskominen, kun tuossa iässä vielä olin markkinoilla ja aktiivisesti haku päällä.

2

Itse olen 37, kun löysin ihanan, fiksun ja komean 30-vuotiaan miehen. You got to work it ;)

Itselläni 7 vuotta vanhempi nainen, joka kohta 54-vuotta. Varoituksen sanana kerron mitä itse ajattelen tästä ikäerosta tänä päivänä, siis eri kuin 20 vuotta sitten kun tavattiin. Nykyään kiinnitän huomiota itseäni nuorempiin naisiin, vaikka vaimoni on edelleen kaunis, mutta ikä alkaa näkyä. On toki pinnallista, mutta jos en halua naistani enää muutaman vuoden kuluttua, ei suhteellamme ole toivoa. Varsinkin jos nuoremmat naiset minua kohtaan osoittavat kiinnostusta.

Olen 41v. Yksi lapsi asuu enää kanssani,muut aikuisia. Löysin naapurista miehen,jonka kanssa friends with benefits suhde. Välillä mietitty seurustelua,mutta saman katon alle en koskaan halua enää kenenkään miehen kanssa. Hyvin menee näinkin. Kolme vuotta jo oltu.

Up