Lue keskustelun säännöt.
Muut kritisoivat kun lapset eivät yövy isällä
17.11.2021 |
Lapseni eivät halua yöpyä isänsä uuden kumppanin luona (jossa isä asuu) ja tapaavat isää tullen yöksi kotiin. Minä olen asian kanssa sinut, aika näyttää ja tilanteet muuttuu. Toki sitoo ja toivoisin enemmän väljyyttä. Ihmissuhteisiini tämä vaikuttaa kaikkein eniten: vaikka minulle on ok tämä tilanne nyt (lapset aina etusijalla) niin muut syyllistävät minua ja arvostelevat että pitäisi olla toisin ja minun niin määrätä. Tämä tuntuu erityisen raskaalta. Mitä mieltä olette?
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Jos isällä on vakava suhde niin kyllä patistelisin lapsia yöksi, sillä silloin saat itsellesi myös vapaa aikaa, jos kumppani on ihan tuore niin ymmärrän että lapset tarvitsevat aikaa tottua häneen.
Eli siis isän uuden kumppanin kiusaksi haluaisit tunkea kakarasi sinne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keitä ovat nämä "muut", jotka kritisoivat sinua siitä, että lapset eivät yövy isällään? Jotkut kaverit, jotka haluaisivat bilettää sinun kanssasi yöt läpeensä tai yöpyä sinun asunnossasi ilman lasten paikallaoloa?
Mikä syy lapsilla on? Se uusi kumppaniko? Kannattaisiko puhua lasten kanssa mikä uudessa kumppanissa mättää? Ehkä he suojelevat sinun tunteitasi? Suhdetta isään tulisi vahvistaa ja jos taistalla on turha lojaalius sinua kohtaan, kahta kauheammin.
Jokuhan siinä mättää jos lapset eivät siellä halua olla yötä. Onko tilanne vasta uusi, vai onko jotain muuta taustalla? Jos isä on vakavassa suhteessa niin pitäisi perusasiat kuten yöpyminen olla ihan normaalia.
Eipä kuulu muille. Sano se niille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ikinä pakottaisi lapsia isälleen, saati jos tämän kanssa eläisi käytännössä lapsille vieras ihminen. Olen itsekin eroperheestä, ja niin vihoviimeistä sontaa vanhemmilta ottaa kotiimme asumaan joku uusi kumppani kysymättä meidän lasten mielipidettä asiaan. Ihan ok tyyppejä oli sekä äidin että isän uudet, mutta koti ei enää ikinä tuntunut samalta. En ole läheinen näiden uusien kumppanien kanssa vieläkään, ja heillä vierraillessa tuntuu todella, kuin vierailemassa kävisi eikä kotikotona.
Jos lasteni isä nyt tapaisi uuden naisen, ja joka vuoden kuluttua asuisi tämän kanssa, niin lapset tottakai saisivat sinne mennä, mutta en pakottaisi. En myöskään ikinä tule itse pakottamaan lapsiani asumaan jonkun miehen kanssa, vaikka sellaisen tapaisinkin. Tosin mun ykkösprioriteetit ovat lapset ja työ, ja olen torjunut kaikki kosiaehdokkaat.
Ystäviä, joilla itsellään vuoroviikkosysteemi. Miesystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on tätä samaa vanhanaikaista shittiä: äidin vastuulla ei ole isän valinnat. Isää tosta tulisi syyllistää, jos syyllinen on pakko löytää. Ei se nyt herranjumala ole äidin vika jos isä ei kykene järjestämään elämäänsä lasten edun mukaiseksi.
Minun tyttäreni oli 5-vuotias kun erosimme. Isänsä löysi asunnon noin kilometrin päästä, joten olisi ollut helppo järjestää tapaamiset. Tyttö meni kyllä hänen luokseen päiväksi, mutta ei kuuloonkaan että olisi jäänyt yöksi. Ei sitten millään. Pakottamaan en alkanut.
Ei ollut syynä uusi kumppani tms. koska kummalaan meistä ei sellaista ollut.
Myöhemmin sellainen sitten tulikin kuvioon, miehen uusi asuinkumppani. Mutta se meni vielä hullummaksi, tyttö ei halunnut sinne enää ollenkaan. Tämä uusi vihasi tytärtäni, ei hyväksynyt ollenkaan eikä koskaan eikä sitä peitellyt.
No, mies hyväksyi sen ja eivät sitten juurikaan tavanneet. Isompana sitten tyttö saattoi tavata isäänsä kaupungilla tai isä poikkesi meillä salaa. Ei kovin tervettä sekään. Jossain vaiheessa heille tuli sitten ero ja tytär läheni hieman isänsä kanssa, mitään kovin isä-tytär välejä ei enää koskaan syntynyt.
Minä elin yksin tyttäreni kanssa ja elän edelleen yksin. Tyttö asuu opiskelupaikkakunnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uuden "äitipuoliehdokkaan" tulo tekee erosta lopullisemman lapsille. Ilman sitä lapset voi kuvitella että vanhemmat on vain väliaikaisesti erossa. Jos teille on tärkeää että lapset hyväksyvät eron, niin sitten parempi että alkavat yöpyä myös isällään. Parempi aloittaa aikaisemmin, tai lapsista tulee "puoliorpoja". Se ei helpotu ajan myötä.
Isäkö vaan tumpelona hyväksyy, etteivät lapset hänen luonaan yövy?
Vaiko on salaa tyytyväinen, kun voi unohtaa lapset ja keskittyä lempimiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä? Isä, äiti ja lapset asuvat yhdessä. Vai eikö se enää niin olekaan? Kiertoa, vaihtoa, eksää, tulevaa eksää, nyksää. Menkää kiertotalousihmiset itseenne. Harkitkaa vaikkapa 30 vuotta, onko lisääntyminen kohdallasi tarpeellista. Ja kaikki voittavat.
Ehkä ap vuoroviikkovanhemmuutta elävät kaverisi ymmärtävät läheisen isäsuhteen tärkeyden?
Ennen eroa ex-mieheni ei pahemmin aikaa suostunut lastensa kanssa viettämään, ainakaan ilman minua. Eron jälkeen kuitenkin halusi vuoroviikkosysteemin, johon hiljalleen siirryttiin. Nykyään lapsillani on vahva ja läheinen suhde myös isäänsä, ei vain minuun.
Lähivanhemman tulee tukea etävanhemman suhdetta lapsiinsa. Toki lapsia pitää kuunnella, mutta uusi kumppani ei ole syy sille, etteivät lapset yöpyisi isän luona ellei uusi kumppani ole paha lapsille.
Jos isällä on vakava suhde niin kyllä patistelisin lapsia yöksi, sillä silloin saat itsellesi myös vapaa aikaa, jos kumppani on ihan tuore niin ymmärrän että lapset tarvitsevat aikaa tottua häneen.