Voi ei!!! Eroahdistus. Lapsi aloittaa syksyllä pk:n
Käytiin tänään tutustumassa ehkä tulevaan päiväkotiin. Lapsi tykkäsi tosi paljon eikä juuri ujostellut ensimmäisen 5min jälkeen. Mustakin pk vaikutti tosi viihtyisältä ja kaikin puolin kivalta paikalta mutta kotiin kävellessä ihan kurkkua puristi kun ajattelin miltä olisi tuntunut jättää lapsi sinne :( Olen ollut yksinhuoltaja (totaali sellainen, eli lapsi ei ole edes viikonloppuja isänsä kanssa) ihan alusta asti ja jotenkin ollaan eletty niin symbioosissa etten osaa päästää irti. Luulen että syksyllä kun sen ensimmäisen pk-päivän aika koittaa niin lapseni ei ole moksiskaan mutta multa tirahtaa itkut :'( Lapsi on nyt 2v.
Miten te kotiäidit/-isät selviätte tästä??? Onneksi mulla on vielä puolisen vuotta aikaa totutella ajatukseen..
Kommentit (3)
Päiväkodin henkilökunta on varmaan superonnellista väkeä, kun tullaan tutustumaan 'ehkä ensi syksynä' aloittavina.. Mutta joo, samaa mieltä nro 2 kanssa.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 13:15"]
Päiväkodin henkilökunta on varmaan superonnellista väkeä, kun tullaan tutustumaan 'ehkä ensi syksynä' aloittavina.. Mutta joo, samaa mieltä nro 2 kanssa.
[/quote]
No pakkohan se on tutustua ennen kun voi laittaa hakupaperit menemään. Pakko tietää millaiseen paikkaan lastani olen laittamassa. Jos en olisi tykännyt paikasta tai henkilökunnasta niin olisin hakenut jonneen muualle. Ja meilläpäin ainakin hakupaperit pitäisi laittaa mielellään 5-6kk etukäteen jos mielii päästä siihen päiväkotiin mihin halusi. Äitini lastentarhan opettajana, sanoi että tämä on ihan yleinen käytäntö ja monet vanhemmat käy tarkastamassa paikan ennen kuin hakemusta tehdään.
sitä sanotaan elämäksi. Napanuora täytyy venyä pikkuhiljaa ja joku päivä se katkeaa. Tämä on lapsen oikeus ja äidin velvollisuus, toisille vaikeampaa kuin toisille.