Olenko "liian" täydellinen?
Olen siis aika semmoinen yleisnero- olen hyvä kokki, taiteilija, kirjailija ja keskustelija. Täydellisyydestäni huolimatta ihmiset eivät halua seurustella kanssani vaan kulkevat ohi, tai, sanotaan että vaikka jos esim. pidämme väliaikaisen seurustelukauden, jonka luulen onnistuvan aika hyvin
Kommentit (10)
Jos sulla on loppuun hinkattu ja löysä lörssi?
Mutta kun luulo ei ole tiedon väärtti
On kovaa olla hyvä, ymmärrän tuskasi, ap. Olen itsekin hyvin lähellä täydellisyyttä. Meidän täytyy vaan taakkamme kantaa.
Noh, minua ei jätetä, mutta muutamassa kuukaudessa mies alkaa lyttäämään jostain ihan idioottimaisista asioista. En jaksa kuunnella sellaista, joten lopetan suhteen. Sitten itketään perään.
Kenestä keljuilet tällä kertaa? Onko varaa?
Ulosantisi ei ainakaan ole kovin kummoinen. Mikä on seurustelukausi?
Mutta osa ihmisistä saattaa olla "liian täydellisiä" seurusteluun. Tai ovat ainakin sellaisen mielikuvan onnistuneet itsestään luomaan. Heillä on sisäinen rauha, he ovat varakkaita, hyvissä ammateissa, kouluttautuneet, kohteliaita kaikille, eivät tunne käsitettä vitutus. Lähes kaikki onnistuu: kokkaukset, leipominen, sähkötyöt, maataloustyöt, seurustelu heikompiosaisten ja parempiosaisten kanssa, ja listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Mä en ole täydellinen mutta hyvä saalis. Hyvärunkoinen, hyvätuloinen lapseton sinkku kovalla koulutuksella. Harmi vaan etten etsi ketään.
Liian suorituskeskeistä ja keskityt itseesi. Millaisia seurustelukumppanisi ovat?
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole täydellinen mutta hyvä saalis. Hyvärunkoinen, hyvätuloinen lapseton sinkku kovalla koulutuksella. Harmi vaan etten etsi ketään.
Niin, voisit taas kerran pettyä.
Niin, ylimielisyys on tosi monelle paha turn-off.