Mies on koko ajan kotona ja iholla 24/7

Jatkan vielä että esim mun seksihaluihin tämä on vaikuttanut niin etten todellakaan kaipaa yhtään tämän enempää läheisyyttä. Miten sitä toista ihmistä tässä vois edes alkaa kaivata kun toinen on vieressä koko ajan. Oon tästä sanonut että meidän seksielämälle tekis ihmeitä se että mieskin kehittelisi jotain omaa elämää itselleen mutta hän on sitä mieltä että se vaatii vain enemmän ja enemmän läheisyyttä :/ Ap

Yhtenä päivänä heinäkuussa

Oletko koskaan yrittänyt puhua asiasta miehen kanssa?

Voi ei, te vaan ootte eri puista veistetyt. Mä voisin ihan mielelläni ottaa tuollaisen miehen, nyt mun lähentelyä joutuu kestämään vaan kissat.

Tottakai tästä on puhuttu jo vuosien ajan. Oon tehnyt oikein selväksi ettei tällanen 24/7 yhdessäolo tee mulle hyvää. Mutta mies on vaan perusluonteeltaan aivan päinvastainen eikä halua tehdä mitään yksin. Minä taas oon sellanen "minä teen itse" -tyyppi. Kesällä sanoin jo miehelle että ei meidän yhteiselosta tule yhtään mitään ja ero oli taas kerran tosi lähellä. Mutta mies puhui ympäri ja tuo sen lähellä olo on tuosta vain lisääntynyt. Ilmeisesti se edelleen luulee että kaikki paranee kun vain ollaan koko ajan yhdessä. Ap

Jos yrität vielä selittää miehellesi että tarvitset omaa aikaa akkujen lataamiseen jonka jälkeen vietät mielelläsi aikaa hänenkin kanssa. Toiset ihmiset vain tarvitsevat enemmän aikaa yksin sosiaalisoinnin vastapainoksi.

Jätä se sika!

Vierailija kirjoitti:

Tottakai tästä on puhuttu jo vuosien ajan. Oon tehnyt oikein selväksi ettei tällanen 24/7 yhdessäolo tee mulle hyvää. Mutta mies on vaan perusluonteeltaan aivan päinvastainen eikä halua tehdä mitään yksin. Minä taas oon sellanen "minä teen itse" -tyyppi. Kesällä sanoin jo miehelle että ei meidän yhteiselosta tule yhtään mitään ja ero oli taas kerran tosi lähellä. Mutta mies puhui ympäri ja tuo sen lähellä olo on tuosta vain lisääntynyt. Ilmeisesti se edelleen luulee että kaikki paranee kun vain ollaan koko ajan yhdessä. Ap

Kai tajuat, että aiheutat tuon itse miehessäsi? Hän pelkää menettävänsä sinut, miksi tarrautuu sinuun kiinni kuin iilimato. Jos suhteenne olisi varmemmalla pohjalla, ei hänen tarvitsisi.

Vierailija kirjoitti:

Jos yrität vielä selittää miehellesi että tarvitset omaa aikaa akkujen lataamiseen jonka jälkeen vietät mielelläsi aikaa hänenkin kanssa. Toiset ihmiset vain tarvitsevat enemmän aikaa yksin sosiaalisoinnin vastapainoksi.

Hitot. Tämä nainen on jo henkisesti lähtenyt suhteesta ja mies aistii sen.

Kuulostaa kyllä ihan painajaiselta.

Itse yrittäisin vielä kerran selittää tilanteen miehelle juurta jaksaen, ja sen jälkeen varmaan nauttisin omasta tilastani omassa asunnossani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai tästä on puhuttu jo vuosien ajan. Oon tehnyt oikein selväksi ettei tällanen 24/7 yhdessäolo tee mulle hyvää. Mutta mies on vaan perusluonteeltaan aivan päinvastainen eikä halua tehdä mitään yksin. Minä taas oon sellanen "minä teen itse" -tyyppi. Kesällä sanoin jo miehelle että ei meidän yhteiselosta tule yhtään mitään ja ero oli taas kerran tosi lähellä. Mutta mies puhui ympäri ja tuo sen lähellä olo on tuosta vain lisääntynyt. Ilmeisesti se edelleen luulee että kaikki paranee kun vain ollaan koko ajan yhdessä. Ap

Kai tajuat, että aiheutat tuon itse miehessäsi? Hän pelkää menettävänsä sinut, miksi tarrautuu sinuun kiinni kuin iilimato. Jos suhteenne olisi varmemmalla pohjalla, ei hänen tarvitsisi.

Näinpä! Koita saada mies tuntemaan olonsa turvalliseksi, se varmaan tuntee koko ajan elävänsä hataralla pohjalla ja tuo on miehen reaktio siihen.

Vierailija kirjoitti:

Voi ei, te vaan ootte eri puista veistetyt. Mä voisin ihan mielelläni ottaa tuollaisen miehen, nyt mun lähentelyä joutuu kestämään vaan kissat.

Oikeastaan tämä menee usein niin, että sinällään suht samasta määrästä läheisyyttä tykkäävilläkin ihmisillä voi mennä kuviot aivan solmuun, jos tilanne on tuollainen kuin ap:lla että molemmat on KOKO ajan kotona ja toisen on tehtävä töitä ja toisella on vapaa-aikaa eikä ns osaa viihdyttää itseään.

Kenellä tahansa iskee pakokauhu, jos joka käänteessä toinen on vaatimassa sulta jotain kuin huomionkipeä pikkulapsi. Siis huom. Ap:n mies ei tarjoa ap:lle mahdollisuutta huomioon vaan vaatii sitä joka käänteessä sekä teoilla että sanoilla.

Ite jouduin joskus kieltämään eksää tekemästä aloitetta seksiin sängyssä iltaisin, kun hän teki sen joka ikinen ilta ja minua alkoi ahdistaa, että en pääse sänkyyn väsyneenä nukkumaan ilman, että pitää ensin aiheuttaa toiselle pettymys. Seksielämä parani.

Opiskeluaikoina taas tosi ihana ja hauska kämppikseni oli joku 3 kk saikulla tilapäisen hermovaurion takia. Jouduin hänellekin sanomaan, että ei voi kirmata ovelle vastaan kuin innokas koira ja puhua mulle kahta tuntia, kun olen just ollu 8 tuntia asiakaspalveluhommissa. Sovittiin, että ei reagoi mun kotiintuloon muuten kuin että huudetaan moikat, ja mä tulen sitten huoneestani esiin kun oon ladannut. Auttoi tosi hyvin ja oli taas kivaa yhdessä :)

Ja tarkennus vielä, en tietenkään sanonut tätä kämppikselle näin tylysti vaan mahdollisimman diplomaattisesti.

Miehelle piti vääntää tuossa seksiasiassa rautalankaa, ymmärsi kun esitin asian niin että tuntui kuin hän pitäisi sänkyä panttivankina :D

Yhdestä miehestä valitettavasti tuli eksä, kun hänellä ei ollut lainkaan omia kavereita tai harrastuksia ja työkin osa-aikaista = olisi halunnut että minä olen koko elämän sisältö. Jäi keskustelunaiheet vähiin kun toisen elämässä ei tapahtunut mitään muuta kuin minä ja Netflix-sarjat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi ei, te vaan ootte eri puista veistetyt. Mä voisin ihan mielelläni ottaa tuollaisen miehen, nyt mun lähentelyä joutuu kestämään vaan kissat.

Oikeastaan tämä menee usein niin, että sinällään suht samasta määrästä läheisyyttä tykkäävilläkin ihmisillä voi mennä kuviot aivan solmuun, jos tilanne on tuollainen kuin ap:lla että molemmat on KOKO ajan kotona ja toisen on tehtävä töitä ja toisella on vapaa-aikaa eikä ns osaa viihdyttää itseään.

Kenellä tahansa iskee pakokauhu, jos joka käänteessä toinen on vaatimassa sulta jotain kuin huomionkipeä pikkulapsi. Siis huom. Ap:n mies ei tarjoa ap:lle mahdollisuutta huomioon vaan vaatii sitä joka käänteessä sekä teoilla että sanoilla.

Ite jouduin joskus kieltämään eksää tekemästä aloitetta seksiin sängyssä iltaisin, kun hän teki sen joka ikinen ilta ja minua alkoi ahdistaa, että en pääse sänkyyn väsyneenä nukkumaan ilman, että pitää ensin aiheuttaa toiselle pettymys. Seksielämä parani.

Opiskeluaikoina taas tosi ihana ja hauska kämppikseni oli joku 3 kk saikulla tilapäisen hermovaurion takia. Jouduin hänellekin sanomaan, että ei voi kirmata ovelle vastaan kuin innokas koira ja puhua mulle kahta tuntia, kun olen just ollu 8 tuntia asiakaspalveluhommissa. Sovittiin, että ei reagoi mun kotiintuloon muuten kuin että huudetaan moikat, ja mä tulen sitten huoneestani esiin kun oon ladannut. Auttoi tosi hyvin ja oli taas kivaa yhdessä :)

Todella hienosti ja aikuismaisesti olet hoitanut tilanteet. Ihmisten pitäisi rohkeasti puhua asioista. Usein pariskunnat luulevat että toinen lukee ajatuksia ja ymmärtää jostain pienestä kommentista missä mennään. Kunnolla kissa pöydälle, hyvää rauhallista keskustelua asioista. Riitely ja kiukuttelu ei ole keskustelemista kuten moni erehtyy luulemaan.

Jätä se sika.

Itse en niinkään kaipaa muiden kuin oman läheisen puolison läsnäoloa. Ne kauempana olevat ihmiset on energiaa vieviä yleensä, en lataudu juurikaan sosiaalisissa tilanteissa. 

Tai no, voin latautuakin mutta en viitsi kuitenkaan järjestää sellaista, olen vähän laiska tuossa suhteessa. Kotona olo on helpompaa, ja toisaalta kun aika monella jutut on sellaisia mitkä on kuullut jo aikaisemmin joltain toiselta, harva on niin oivaltava.