Onko ratsastaminen vaarallista?
Vuosien haaveilun jälkeen minulle tuli tilaisuus osallistua aikuisten ratsastuksen alkeiskurssille. Muistan pienenä olleeni oikea hevoshöperö, mutten ikinä päässyt oikean hevosen selkään. Onko laji kauhean vaarallinen, siis ihan alkeisaloittelijalle ilman mitään kokemusta? Onko kellään kokemuksia jos jotakin olisi sattunut? Mitä kävi? Minun pitäisi vastata kurssin vetäjälle pikimmiten, jos tänä vuonna mukaan halajan :)
Kiitos jo vastauksista!
Kommentit (20)
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 23:27"]Onhan se suht tavallisten harrastusten joukosta vaarallisimmasta päästä. Ihan tutkimustenkin mukaan. Itselläni loppui lapsena ratsastusharrastus vanhempien määräyksestä, kun hevonen pillastui jostain, pukitti, tipuin hevosen selästä ja jäin vielä sen jalkoinen. Kallonmurtuma ja sairaalahoitoa seurasi. Ei onneksi pysyviä haittoja. Itse olisin halunnut jatkaa ratsastusta mutta vanhemmat kielsivät liian vaarallisena.
"Bensch selvitti väitöstyössään myös sitä, millaisissa vapaa-ajan toiminnoissa sattui eniten vakavia tapaturmia ja millaisia vammoja näissä yleisimmin syntyi.
- Eniten vakavia vammoja syntyi polkupyöräilyn yhteydessä, seuraavaksi yleisimpiä olivat ratsastukseen ja joukkuepallolajeihin liittyvät vammautumiset. Tavallisimmat vammat olivat pään sisäiset vammat, kasvojen luiden murtumat ja selkärangan vammat, Bensch kertoo."
[/quote]
Tuo juuri pelottaa, en haluaisi kokea luunmurtumia tai pahempaa vain harrastuskokeilun takia. Mutta ei kai kymmenen tunnin alkeiskurssilla ihan hirveän hurjaa menoa ehdi kai tulla? Olen aikaisemmin harrastanut myös riskilajia (kamppailu) ja aika usein ehdin nähdä vammojen syntyvän. Ei kai pukittelua tai tippumista satu talleilla nyt viikoittain, kuukausittain?
Onhan se vaarallista, mutta niin on kaikki harrastukset. Olen harrastanut ratsastusta pienestä pitäen, muutaman kerran olen tipahtanut mutta ei ole pahasti käynyt ikinä. Yleensä aloittelijoille laitetaan helpoimmat ja kilteimmät hevoset jotka ei pienestä säiky. Onhan siinä toki riskinsä, mutta harvoin ratsastuskouluilla pahasti loukkaannutaan kun hevoset ovat kilttejä ja työhönsö tottuneita.
Luultavasti alkeiskurssilaisille annetaan ne varmimmiksi ja turvallisimmiksi todetut hevoset, joten tuskin mitää pahempaa pääsee tapahtumaan. Hevosten kanssa kuitenkin tulee muistaa, että ne ovat eläviä olentoja, eikä varmimpaankaan hevoseen voi luottaa sata prosenttisesti. Itse olen toistakymmentä vuotta ratsastanut, ja teininä varsinkin olin aika itsesuojeluvaistoton. Olen ja ratsastanut tosi erilaisilla hevosilla pudonnutkin useasti, mutta ikinä ei ole tullut murtumia tai edes aivotärähdystä..
Mun ulkomaalaisen ystäväni veli kuoli ratsastusonnettomuudessa aikuisena. Koko ikänsä ratsastanut ja omisti ison tallin. Hevonen pillastui yllättävää ääntä.
Minä joskus teininä laukkasin naapuritallin raviradalla (ihan luvan kanssa) 4-vuotiaalla suomenhevosella, tipuin täydestä laukasta ja jäin hevosen jalkoihin. Mitään pahempaa ei käynyt, kavio osui vähän reiteen mutta mitään ei murtunut, ei tullut aivotärähdystä tms.
8 jatkaa. Ja hevonen oli siis tosi nuori ja melkein täysin kouluttamaton, nuo ratsastuskoulun hevoset on vähän erilaisia :) Suosittelen menemään, on se mahtava tunne tunnin jälkeen!
Tiedän yhden hevosen takia vammautuneen. Eli ei tuota ihan vaarattomaksi voi sanoa.
No itse olen ratsastanut 8 vuotta eikä mitään onnettomuutta ole vielä käynyt. Siis tippunut kyllä olen monet kerrat, se on se väistämätön haittapuoli ratsastuksessa, jos ei sitten koko ajan aio mennä taluttajan kanssa. Kun alla on varmat ja luotettavat hevoset, on ratsastus turvallisempaa. Suosittelen että menet kokeilemaan! Alkeiskurssilla todennäköisesti menette aluksi taluttajan kanssa, käyntiä ja ravia, ehkä saatatte myös kokeilla laukkaa. Ja kyllähän opettajalle voi hyvin sanoa että et uskalla tehdä jotakin. Ei sulle mitään käy!
Olen tippunut useita kertoja ja koskaan en ole mitään rikkonut pahasti. Käytät asianmukaisia varusteita ja yrität rentoutua. Yhtä lailla onnettomuus saattaa sattua ihan vain kadulla kävelemässä. Ratsastus on antoisa harrastus eli ei kannata jättää menemättä vain kun jännittää
Ratsastuskouluissa on koulutetut ja turvalliset hevoset. Toki sielläkin tiputaan, mutta harvemmin käy mitään vakavaa. Enempi loukkaannutaan kisoissa, nuorien hevosten kanssa ja älyttömyyksiä tehdessä.
Muista kuitenkin hankkia heti harrastuksen vakiintuessa omat, sopivat ja ehjät turvavarusteet. Kerran kolahtanut kypärä ei suojaa enää ja väärän kokoisesta turvallivistä ei ole apua.
Kaikessa liikunnassa on loukkaantumisen mahdollisuus. Itse olen ratsastanut 10 vuotta, suurimman osan ajasta itsekseni maastoillen ja olen mennyt kaikenlaisilla hevosilla nuorista ja kokematttomista leppoisiin vanhuksiin. Olen mennyt hevosen kanssa nurin, tippunut esteen sekaan ym, mutta pahin haaveri on tainnut olla kipeä varvas, kun hevonen tallasi jalalle :D
Suosittelen todella!! Älä pelkää liikaa, se vain vie ilon. Silti järki päässä ja hevosen reaktioita on tarkkailtava jatkuvasti ja turvallisuusohjeita noudatettava. Ratsastus on todella antava harrastus kun pääsee jyvälle, ja myös fyysisesti vaikuttaa tehokkaasti ja monipuolisesti eri puolille kroppaa, sekä ananerobisesti. Kalorit kuluu ihan huomaamatta, kun on kivaa. Plussana raikas ulkoilma ja eläimien kanssa puuhailu :)
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 00:47"]Yhtä vaarallista on autolla ajo... Haloo, suomessakin tuhat pikku lasta harrastaa niin kai sinäkin nyt herran jestas uskallat. Upea asenne elämään sulla...
[/quote]
Sulla se näyttää olevan vielä upeampi asenne....
Sehän riippuu täysin kumppanin painosta, jos on 50-75kg niin antakaa palaa, mutta jos kyseessä on suurempi matami, suosittelisin miettimään vielä.
Onhan se mahdollista, että ratsastuksessa sattuu vakaviakin vammoja mutta niitä tulee tosi harvoin. Minä työskentelen päivystyspoliklinikalla ja mun näkökulmastani katsottuna ratsastajia käy aika harvoin vammojen vuoksi päivystyksessä. Tavallisinta taitaa olla, että ratsastaja putoaa ja satuttaa jotakin, mutta luita murtuu kohtuullisen harvoin. Ne ratsastuskentät on kuitenkin tasaista pehmeää hiekkaa. Ja sit yksi "tyyppivamma" on sellainen että ratsastajan jalka jää kävelevän hevosen alle. Aivotärähdyksiä tulee vastaan aina aika ajoin.
Paaaaaaaljon enemmän tulee vammoja sählynpelaajille, oikeasti lähes joka työvuorossa. Ja kukaan ei kysele, uskaltaako mennä sählyyn.
Koko ikäni hevosia harrastaneena voin sanoa, että ei se ratsastuskoulussa ratsastaminen kovin vaarallista ole. :) Hevoset on tasaisia ja aika usein jopa patalaiskoja, kentän ja maneesin hiekka on pehmeää jos sattuu tasapaino pettämään, eikä siellä tunnilla ole pakko tehdä asioita jotka tuntuu ylitsepääsemättömän kamalalta ja pelottavalta.
Olen ratsastanut 10(?) vuotta, eikä minulle ole sattunut mitään kummempaa. Olen tippunut useamman kerran, jopa maastossa kovalla hiekkatiellä, enkä ole saanut mustelmaa kummempaa vammaa. Minua on potkaistu pari kertaa, ensimmäinen kerta oli omaa tyhmyyttäni ja toinen nuorta hevosta kouluttaessa.
Te jotka sanotte ratsastusta vaaralliseksi, miettikääpä kuinka monta polkupyöräilyn vuoksi vammautunutta tunnette? Huomaattehan, että aika moni hevosonnettomuus on sattunut liikenteessä, eli hevonen on pillastunut liikenteen vuoksi, tai ainakin yhdessä tapauksessa teko oli jokseenkin tahallinen. Siinä hevosia vihannut naapuri tappoi ratsastajatytön traktorilla.
Ratsastuskouluissa on rauhallisemmat hevoset varsinkin aloittelijoilla, ratsastuspaikka on rauhallinen ainakin maantiehen verrattuna eikä niin paljon häiriötekijöitä ole. Hevosta suurempi riski voi olla maneesin katon sortuminen.
Sitä paitsi aika moni kuolee omaan sänkyynsä. Uskallatteko mennä nukkumaan?
Olen ratsastanut 10+ vuotta ja mun kokemuksen mukaan onnettomuuksia sattuu eniten maastossa ja esteillä. En muista, että kukaan olisi koskaan loukannut itseään vakavasti koulukentällä!
Rohkeasti kokeilemaan vain.
Alkeiskurssilla kierretään vain ratsastuskenttää. On erittäin epätodennäköistä että mitään vaaratilanteita tulisi.
OK, laitan nyt viestiä vetäjälle että kurssilla nähdään :) jännitykseni alkoi yhden henkilön paasaamisesta, kun kuulemma jo hevosen läsnäolo suurinpiirtein jo aiheuttaa niskan murtumisen, halvaantumisen ja sitten lapset ja leski itkevät arkulla, kun vaimo halusi aloittaa uuden harrastuksen. Tarkemmin ajateltuna skootterit ym. kaksipyöräiset ovat hänen mielestään "henkimaailman vehkeitä", eli taidan jättää jutut ihan omaan arvoonsa.
Joku ihan tuntee jonkun, jolle on käynyt huonosti... Montako auto-onnettomuudessa ollutta tunnette? Vähän taas suhteellisuudentajua tähän hommaan. Alkeiskurssilla mennään käyntiä ja ravia, harjoitellaan istuntaa ja hevosen kanssa olemista. Ehkä juuri ja juuri pääsette kokeilemaan pätkän laukkaa. Hevoset ovat alkeiskurssilaisilla kilttejä ja rauhallisia ja aluksi on varmaan taluttajatkin. Sinne vain, todennäköisemmin liukastut kadulla.
Onhan se suht tavallisten harrastusten joukosta vaarallisimmasta päästä. Ihan tutkimustenkin mukaan. Itselläni loppui lapsena ratsastusharrastus vanhempien määräyksestä, kun hevonen pillastui jostain, pukitti, tipuin hevosen selästä ja jäin vielä sen jalkoinen. Kallonmurtuma ja sairaalahoitoa seurasi. Ei onneksi pysyviä haittoja. Itse olisin halunnut jatkaa ratsastusta mutta vanhemmat kielsivät liian vaarallisena.
"Bensch selvitti väitöstyössään myös sitä, millaisissa vapaa-ajan toiminnoissa sattui eniten vakavia tapaturmia ja millaisia vammoja näissä yleisimmin syntyi.
- Eniten vakavia vammoja syntyi polkupyöräilyn yhteydessä, seuraavaksi yleisimpiä olivat ratsastukseen ja joukkuepallolajeihin liittyvät vammautumiset. Tavallisimmat vammat olivat pään sisäiset vammat, kasvojen luiden murtumat ja selkärangan vammat, Bensch kertoo."