Lue keskustelun säännöt.
Olipas eilen taas paska isänpäivä
15.11.2021 |
Minulla ei ole koskaan ollut isää, joka olisi turvallinen. On vain ollut arvaamaton, vaarallinen, väkivaltainen ja mielenterveysonelmainen ihminen, jota en ole kutsunut isäksi yli kahteenkymmeneen vuoteen.
Isättömilläkin on asiat paremmin, jos heillä on sentään muistoja hyvistä iseistään. Meillä tämäkin isänpäivä meni siihen, että aamupäivä kuunneltiin itsemurhauhkailuja ja loppupäivä marttyyri-itkua. Tosi hauskaa.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Hahah. Huomaa, että täällä jotkut ei osaa kuvitellakaan, millaisissa oloissa toiset ovat joutuneet lapsuutensa elämään. Ihmetellään vaan äänekkäästi, että miten niin ei ole hyviä välejä vanhempiin, nehän on elämän tärkeimpiä ihmisiä.
Toki on helpompaa ummistaa silmät kaikilta pahoilta ja epämiellyttäviltä ajatuksilta. Että jos niitä ei ole omassa elämässä, tuskin niitä on muillakaan. Harmi, ettei se toimi käytännössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein lisäksi kasataan syyllistämistä siitä, että ei ole ymmärtänyt, tukenut, auttanut, tai jotain muuta vanhempansa vaikeassa elämäntilanteessa. Ei vaan tajuta, että kaikilla ei syy näissä, vaan joillakin vaan se ainoa syy on silkka veemäisyys, määräilynhalu, lapsellisuus, vastuuttomuus ja itsekeskeisyys. Sellaisia ihmisiä on muiden paha auttaa, varsinkaan lasten tai nuorten.
Sitten olemme me, joilla on isä, joka ei ole avioeron jälkeen pitänyt mitään yhteyttä. Näin isän kerran uuden perheensä kanssa mummolassa. Siitä onkin jo yli 40 vuotta.
Oli tosi kiva tehdä koulussa se pakollinen isänpäiväkortti ja laittaa se vaivihkaa roskiin, kun isäpuolikaan ei korttia halunnut. En juhli koskaan isänpäivää.
On jotenkin hassua, että lapset, joilla on mt-ongelmainen vanhempi ja tästä syystä tavalla ja toisella kyvytön vanhemmuuteen tai sosiaalisesti taidoiltaan vanhemmaksi kyvytön vanhempi, joutuu edelleen perustelemaan tai muuten selittämään tilannettaan muille ihmisiille. Esimerkiksi sitä, että ei pidä yhteyttä tällaiseen vanhempaan. Syyllistämistä myös joutuu kokemaan paljon. Ihmettellään esimerkiksi, miksi ihminen ei "halua auttaa" vanhempaansa tai antaa anteeksi, ymmärtämättä tilannetta kokonaisuudessaan.
Sen sijaan jos vanhempi on päihdeongelmainen, on se ihan "hyväksytty" syy samaan yhteydenpitämättömyyteen. Varsinkin, jos kyse on vahvemmista päihteistä kuin alkoholista. Jostain syystä tällöin usein automaattisesti ajatellaan, että on ihan ymmärrettävää, ettei lapset pidä yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huh, mitä luettavaa. Miten jotkut voivat olla näin julmia puhuessaan omasta isästään?
Se on kuitenkin isä. Aikuisena viimeistään isäsuhde on kanssa molemmin puolinen, joten ehkä kannattaa miettiä omaakin osuuttaan huonoihin väleihin. Kannattaa puhua isän kanssa, jos kokee tämän jotenkin itseä loukanneen.
Öö, jos on jo alkuaan tuottanut isälleen pettymyksen pelkästään syntymällä tähän maailmaan ja olemalla vielä väärää sukupuolta, niin miten käsittäisit tässä tapauksessa tuon "se on kuitenkin isä"? Jos nuo kaksi asiaa määrittävät kaikki lapsuuden kokemukset, eikä isänkuvatus ymmärrä tehneensä mitään väärää, niin miten toimisit itse?
Lapsena minulla oli isä, jonka kanssa käveltiin munankuorilla, aikuistuttuani hänellä ei ollut mitään mielenkiintoa minua, saati perhettäni kohtaan, joten perustelepa nyt minulle, mikä osuus minulla on huonoihin väleihin? En kyllä koe olevani mitään keskustelua velkaa, eikä se ole enää edes mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
No onneksi isänpäivä on vain kerran vuodessa.
Ja onhan sekin jokin lohtu, ettei ole itse isäänsä valinnut.
Muistaako isäsi sinut syntymäpäivänäsi tai lahjoo jouluna? Soitteleeko sitä, mitä sinulle kuuluu ja on kiinnostunut sinusta ?
Jos, niin silloin hän ehkä on niin hyvä isä kuin mielestään (ja omalla historiallaan) pystyy.
Jos ei... MIKSI sinun pitää noteerata isänpäivä?
Ei sinulla ole isää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huh, mitä luettavaa. Miten jotkut voivat olla näin julmia puhuessaan omasta isästään?
Se on kuitenkin isä. Aikuisena viimeistään isäsuhde on kanssa molemmin puolinen, joten ehkä kannattaa miettiä omaakin osuuttaan huonoihin väleihin. Kannattaa puhua isän kanssa, jos kokee tämän jotenkin itseä loukanneen.
Miten jotkut isät ovat tuollaisia,lapsiparat ja perheparka.Kaikista ihmisistä vaan ei ole mitään hyvää sanottavaa.Isä tässäkin tapauksessa on julma,pahat traumat lapsille jää tuollaisesta.
Vierailija kirjoitti:
On jotenkin hassua, että lapset, joilla on mt-ongelmainen vanhempi ja tästä syystä tavalla ja toisella kyvytön vanhemmuuteen tai sosiaalisesti taidoiltaan vanhemmaksi kyvytön vanhempi, joutuu edelleen perustelemaan tai muuten selittämään tilannettaan muille ihmisiille. Esimerkiksi sitä, että ei pidä yhteyttä tällaiseen vanhempaan. Syyllistämistä myös joutuu kokemaan paljon. Ihmettellään esimerkiksi, miksi ihminen ei "halua auttaa" vanhempaansa tai antaa anteeksi, ymmärtämättä tilannetta kokonaisuudessaan.
Sen sijaan jos vanhempi on päihdeongelmainen, on se ihan "hyväksytty" syy samaan yhteydenpitämättömyyteen. Varsinkin, jos kyse on vahvemmista päihteistä kuin alkoholista. Jostain syystä tällöin usein automaattisesti ajatellaan, että on ihan ymmärrettävää, ettei lapset pidä yhteyttä.
Niinpä.
On paljon helpompaa ja sosiaalisesti hyväksytympää sanoa, että isä oli juoppo, kuin sanoa, että isä oli vainoharhainen, itsekeskeinen, käytökseltään arvaamaton, väkivaltaa ihannoiva ja sairaalloisen mustasukkainen ihminen, jolle lapsetkin oli vain olemassa häntä itseään varten ja palvelijan asemassa.
Jos sanoo, että isä oli juoppo, saa välittömän ymmärryksen asiassa. Jos sanoo että isä oli tätä toista laatua, alkaa hämmästynyt kysely, että miksi puhut isästäsi niin rumasti, vähättely siitä että eihän kukaan ole täydellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastaan moni alkoholisti ja narkomaani voi olla ihan hyväkin isä. Sen sijaan itsekeskeinen ja heikkohermoinen kiukkupussi tuskin.
Mulla lapsille puhelun estot
...numeroita vaihdettiin vähän väliä...lahjat ei varmasti perille mene..äiti käyny sossun selvittämässä ettei lapset halua nähdä..sossu uskoo ja sijaisperhe järjestettiin mun katsomis vuorille..ym kaikki tekosyyt tehty etten näkis lapsia.
Ja ku on niitä pahoiteltuja mtt ongelmia ahdistusta ja muuta..ei jaksa tai pysty puolustamaan asemaansa vanhempana kun lapset voi itse päättää on sen ikäisiä....paljon asioita joita tähän ei voi kertoo mutta kannattaa lasten ajatella miksi välit poikki teini ikäisille kaikki niin yksipuolista kun kuuntelee vain toista vanhempaa..mutta eipä se lasten vika oo mutta raskasta se on..kun yritti parhaansa ei mielenterveys ongelmat ja erinlaisuus ole syy hylätä isäänsä..
Hahah. Huomaa, että täällä jotkut ei osaa kuvitellakaan, millaisissa oloissa toiset ovat joutuneet lapsuutensa elämään. Ihmetellään vaan äänekkäästi, että miten niin ei ole hyviä välejä vanhempiin, nehän on elämän tärkeimpiä ihmisiä.