Haluaisin vain olla työtön ikuisesti
Aamulla herätys, liian aikaisin, haluasin vain nukkua. Joskus vahingossa herään pirteänä, mutta pirteys menee ohi heti kun pääsen töihin. Seuraavat 8 tuntia kuluvat kuin hidastetussa filmissä. Yritän olla vilkuilematta kelloa. Ei onnistu, ja joka kerta kun katson sitä niin aikaa on kulunut ehkä minuutti. Jatkan monotonisia hommiani ja haaveilen siitä, mitä kaikkea kivaa teen sitten kun pääsen kotiin. Kuluu ikuisuus, mutta lopulta työt loppuvat ja kotimatka koittaa. Mutta kappas, kotona en jaksakan enää mitään, väsyttää liikaa. Menen nukkumaan liian aikaisin ja silti aamu tulee liian pian.
Tätäkö tämä on? Lähinnä tuntuu siltä, että työt vievät kaiken ilon elämästä.
Kommentit (31)
Ai että, tiedän tuon tunteen! Olen kotisiivooja ja voi elämä miten vihaan tätä työtä, olen nyt puoli vuotta tehnyt tätä hommaa ja joka ikinen ilta ja aamu minua vituttaa yhä enemmän. Ei minua haittaa se, että liian pienellä palkalla pesen lapsiperheen vessanpytystä vauhtiviivoja tai pilkon putken tukkinutta pökälettä pienemmäksi kumihanskat käsissä, eikä se että moppaan isännän spermatahroja lattialta tai pyyhin kylpyhuoneen pöydältä ajeltuja partakarvoja, eikä edes se että samoista taloista löytyy aina samoista paikoista 2 euron kolikkoja piilotettuna, mutta se vituttaa että terveyteni on mennyt paskaksi tässä työssä. Olen ammatiltani koruartesaani mutta en löytänyt töitä, joten menin siivousalalle, ikävä kyllä skolioosiselkäni huutaa hoosiannaa työpäivän jälkeen, niskat ovat jatkuvasti jumissa ja töissä on niin kiire etten ehdi syödä eväitä missään vaiheessa työmatkaa ja asiakkaalla taas ei saa syödä.
Argh! Neljän tunnin päästä pitää taas herätä duuniin, enkä saa unta vaikka menin jo 5 tuntia sitten nukkumaan ja pyörin sängyssä ensimmäiset kolme tuntia. Unilääkekään ei auttanut.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 01:19"]Ai että, tiedän tuon tunteen! Olen kotisiivooja ja voi elämä miten vihaan tätä työtä, olen nyt puoli vuotta tehnyt tätä hommaa ja joka ikinen ilta ja aamu minua vituttaa yhä enemmän. Ei minua haittaa se, että liian pienellä palkalla pesen lapsiperheen vessanpytystä vauhtiviivoja tai pilkon putken tukkinutta pökälettä pienemmäksi kumihanskat käsissä, eikä se että moppaan isännän spermatahroja lattialta tai pyyhin kylpyhuoneen pöydältä ajeltuja partakarvoja, eikä edes se että samoista taloista löytyy aina samoista paikoista 2 euron kolikkoja piilotettuna, mutta se vituttaa että terveyteni on mennyt paskaksi tässä työssä. Olen ammatiltani koruartesaani mutta en löytänyt töitä, joten menin siivousalalle, ikävä kyllä skolioosiselkäni huutaa hoosiannaa työpäivän jälkeen, niskat ovat jatkuvasti jumissa ja töissä on niin kiire etten ehdi syödä eväitä missään vaiheessa työmatkaa ja asiakkaalla taas ei saa syödä.
Argh! Neljän tunnin päästä pitää taas herätä duuniin, enkä saa unta vaikka menin jo 5 tuntia sitten nukkumaan ja pyörin sängyssä ensimmäiset kolme tuntia. Unilääkekään ei auttanut.
[/quote]
Olisiko sairausloman paikka.
Kuulostaa ihan samalta kuin mitä mulla oli töissä ollessa pahimmillaan. Ei varmaan kauheasti sullakaan "oikeata työtä" pahinta on just odottelu, kun ei ole mitään oikeaa puuhastelua, aika käy pirun pitkäksi.
En minäkään jaksaisi enää. Ikää on ja koko elämäni olen tehnyt työtä. Silloinkin, kun lapsi oli pieni.
Oli pakko, kun ei ollut yhteiskunnan tukea lapsiperheille 90-luvulla.
Nyt pitäisi jaksaa työskennellä sydänvikaisena ja maksaa veroja, että terveet nuoret saavat maata kotona lasten kanssa. Sattuu sieluun ja sydämeen.
tyhmä töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
muista vielä äänestää vasureita ettei tuet lopu kesken vaikka veronmaksajat loppuuki
Keski-ikäiset n. 50 v. jäävät työelämästä pois vain pakon edestä. Sairaita tai masentuneita ovat.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 01:21"][quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 01:19"]Ai että, tiedän tuon tunteen! Olen kotisiivooja ja voi elämä miten vihaan tätä työtä, olen nyt puoli vuotta tehnyt tätä hommaa ja joka ikinen ilta ja aamu minua vituttaa yhä enemmän. Ei minua haittaa se, että liian pienellä palkalla pesen lapsiperheen vessanpytystä vauhtiviivoja tai pilkon putken tukkinutta pökälettä pienemmäksi kumihanskat käsissä, eikä se että moppaan isännän spermatahroja lattialta tai pyyhin kylpyhuoneen pöydältä ajeltuja partakarvoja, eikä edes se että samoista taloista löytyy aina samoista paikoista 2 euron kolikkoja piilotettuna, mutta se vituttaa että terveyteni on mennyt paskaksi tässä työssä. Olen ammatiltani koruartesaani mutta en löytänyt töitä, joten menin siivousalalle, ikävä kyllä skolioosiselkäni huutaa hoosiannaa työpäivän jälkeen, niskat ovat jatkuvasti jumissa ja töissä on niin kiire etten ehdi syödä eväitä missään vaiheessa työmatkaa ja asiakkaalla taas ei saa syödä.
Argh! Neljän tunnin päästä pitää taas herätä duuniin, enkä saa unta vaikka menin jo 5 tuntia sitten nukkumaan ja pyörin sängyssä ensimmäiset kolme tuntia. Unilääkekään ei auttanut.
[/quote]
Olisiko sairausloman paikka.
[/quote] En minä sellaista saa, koska siinä tapauksessa menetän työni. Skolioosi on sairaus joka ei parane ja unettomuuteni on krooninen. Aion sietää tätä työtä niin kauan kun saan vastaavaa työtä, sillä näinkin huonot työolosuhteet ovat paremmat kuin olla työtön.
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 01:41"]
Keski-ikäiset n. 50 v. jäävät työelämästä pois vain pakon edestä. Sairaita tai masentuneita ovat.
[/quote]
joo, nähny näitä ressukoita ja hyvä että löytyy niillekki joku paikka.
joka toinen on ajettu leviämispisteeseen, (ainakin jos kattoo takapuolen leveyttä)
saa nähä millon pyssyt taas laulaa yössä. Muutenkin naurettavaa että nuoret seisoo
työttömänä (ajautuvat laittomuuksiin ja juopoiksi ym laitapuolenkuljijaksi) ja samaan aikaan loppupalaneet keski-ikäset vääntävät tupla-duunia. Uusille ei ole kuulemma aikaa ja vanhassa vara parempi..
rohkenen epäillä tätäkin "viisautta"
Eikös ookkin kapitalismiin osallistuminen sitten hienoa ja elämän tarkoitus?
t. työtön
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 02:45"]Olisko uuden duunin paikka :)
[/quote] No olisi, olisi, mutta vuosien työttömyyskään ei hirveästi houkuta tässä tilanteessa. Ei sitä työtä sormia napsauttamalla löydä.
Olen ollut työtön. Ennemmin kuolisin kuin jäisin enää työttömäksi. Työttömänä mietin päivittäin itseni tappamista, eikä muuta syytä ollut kuin työttömyys. On mullakin ikäviä työpaikkoja ollut, mutta joka ikinen niistä oli työttömyyttä parempi.
Mä oon ollut viikon "työttömänä". Hermot mennyt jo ihan totaalisesti. Onneks 2 viikon päästä alkaa miehellä kesäloma niin päästään reissuun. Ja sitten heinäkuun alussa alkaa uusi työ, määräaikainen mut parempi se kun ei mitään. Miten työttömillä kestää pää päivästä toiseen tätä tyhjäntoimitusta??
[quote author="Vierailija" time="12.05.2015 klo 02:35"]
[quote author="Vierailija" time="03.02.2015 klo 06:41"]
Olen ollut työtön. Ennemmin kuolisin kuin jäisin enää työttömäksi. Työttömänä mietin päivittäin itseni tappamista, eikä muuta syytä ollut kuin työttömyys. On mullakin ikäviä työpaikkoja ollut, mutta joka ikinen niistä oli työttömyyttä parempi.
[/quote] Kyllä mulla vaan on ollut työpaikkoja, joista olisin toivonut olevani poissa koko sen ajan kun kyseinen työsuhde kesti. Eli työttömyyskin voittaa joidenkin työpaikkojen olosuhteet ja etenkin veemäiset työyhteisön henkilöt! Jotkut duunipaikat vaan ovat sellaisia, että ainut hyvä on miltei palkan maksupäivä.
[/quote]
Muuten sama paitsi se palkkanauhakin on silkkaa vittuilua.
Itse olen työtön ja en halua mitään töitä. Toivottavasti ei tarvitse ikinä mennä. Onhan noita työttömiä 400 000 ja moni muu haluaa työpaikan. Minä voin luopua muiden eduksi siitä ilosta.
Olihan tuossa pari päivää sitten uutinen, että työtön meni töihin, tienasi 600 euroa, Kela peri 2730 euroa.
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1432026166266.html
Tässä ollaan menossa vain entistä enemmän sitä aikaa kohti, että yhteiskunta "kannustaa" tällaisilla toimilla ihmisiä jäämään työttömiksi, koska työnteko ei kannata ja siitä jopa rankaistaan. Kiva juttu, kun ollaan päätymässä aikaan, jolloin kannattaakin kohta jo jäädä työttömäksi.
Just niin.