Saako tuttavastaan kirjoittaa romaanin?
Minulla on tuttava jonka elämäntarina on mielenkiintoinen ja aika traaginen. Hän mm. hurahti salaliittoteorioihin nuorena ja eristäytyi muista ihmisistä.
Haluaisin kirjoittaa kuvitteellisen kertomuksen "hänestä", ehkä pienoisromaanin.
Laitoin lainausmerkit, koska en tietenkään kirjoittaisi hänestä, vaan keskushenkilö tarinoineen vain perustuisi hänen tarinaansa.
Hän kuitenkin varmaan tunnistaisi itsensä siitä.
Pitäisikö mielestänne kysyä ihmiseltä, saako häneen perustuen kirjoittaa kirjan, ja noudattaa toivomusta? Vai lähtisittekö vain kirjoittamaan?
Kommentit (4)
Tällaisesta on esimerkkejä. Kuten Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, joka rikkoi välit kirjailijan ja romaanin esikuvana olleen tunnetun helsinkiläisperheen välillä. Kirjailijalla on taiteilijan vapaus, mutta sillä voi olla seurauksia.
Mä voisin kirjoittaa naisesta, jolla ei ole omaa elämää ja hurahti tuttavansa elämään.
Samaa mietin yhden ystäväni elämästä. Hänen ja sisarustensa elämää olen saanut seurata noin 30 vuoden ajan ja paljon on kaikenlaista ehtinyt tapahtua. Kun sisarukset tapaavat juhlapyhinä, saavat aikaan aina jotain draamaa.
Siitä tulisi kunnon kansainvälinen sarja, koska asuvat useassa eri maassa.
Mutta joo, en tiedä miten sen tekisi niin ettei heitä tunnistaisi. Tuskin mitenkään.