Onko muita, jotka viettävät isänpäivän vaan tavallisesti kotona
eivätkä juhli hienoilla päivällisillä koko perheen kera? Tämä päivä on ainakin itselleni ihan tavallinen, samat kotityöt ja ruoanlaitot edessä. Kello on puoli kaksi ja sain juuri imuroitua, edelleen olen yöpaita päällä. Aamubrunssi syötiin perheen kera, muuta ohjelmaa ei ole. Lapsilla on harrastuksia joihin tarvii kuskata.
Kaikilla kavereillani on jossain päin tänään jotain ohjelmaa luvassa, joihin pukeudutaan siistimmin ja joihin ei tarvitse kuin itse ilmestyä paikalle. Oma isäni on erakko, joka ilmoitti taas kerran, ettei juhli isänpäivää ja appivanhemmat eivät ole meille mitenkään läheisiä, joten tosiaan niitä ihania, lämpimiä perhepäivällisiä koko suvun kera ei ole tiedossa. Ihan oikeasti harmittaa.
Kommentit (13)
Tietenkin osaamme pyhittää ns lepopäivän ja tänään vietetään päivää rennosti perheen kesken ja ollaan hetki irti siitä arjesta. Käydään esim haudoilla ja palvelutalolla moikkaamassa isopappaa. 92 vuotiaana meidän perheen sankari.❤️
En ole koskaan tykännyt ajatuksesta mennä yleisenä juhlapäivänä syömään ravintolaan. Paljon mukavampi on syödä hyvää ruokaa ja juhlistaa päivää kotona oman perheen kesken. Yhdessä miehen kanssa on laitettu ruoka tulemaan ja tehty voileipäkakku.
Vierailija kirjoitti:
Me lasten ollessa pieniä käytiin aina syömässä edellisenä lauantaina jossain, jos ei ollut ruuhkaa. Silloin harvoin kun oli keli kuten nyt, käytiin jossain laavulla makkaranpaistossa. Nykyään ollaan kyllä kotona. Lapset tulee jos tulee, toinen aikoi tulla illalla syömään, mutta ihan tavallista ruokaa tehdään. Itse asiassa meillä mies kokkaa myös tänään, se on hänen harrastus. Aamupalan sentään tein minä ja kakun sijaan tein kääretorttua, mikä on miehelle mieluisempaa. Toinen lapsi asuu kauempana ja hän ei päässyt, hänellä on välillä viikonloppuisin töitä. Lapsia ei omilla lapsilla vielä ole.
Ihanaa toi makkaranpaisto laavulla. Tykkäisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me lasten ollessa pieniä käytiin aina syömässä edellisenä lauantaina jossain, jos ei ollut ruuhkaa. Silloin harvoin kun oli keli kuten nyt, käytiin jossain laavulla makkaranpaistossa. Nykyään ollaan kyllä kotona. Lapset tulee jos tulee, toinen aikoi tulla illalla syömään, mutta ihan tavallista ruokaa tehdään. Itse asiassa meillä mies kokkaa myös tänään, se on hänen harrastus. Aamupalan sentään tein minä ja kakun sijaan tein kääretorttua, mikä on miehelle mieluisempaa. Toinen lapsi asuu kauempana ja hän ei päässyt, hänellä on välillä viikonloppuisin töitä. Lapsia ei omilla lapsilla vielä ole.
Ihanaa toi makkaranpaisto laavulla. Tykkäisin.
Vielä ehtii😊
Siis kaipailen sitä, että mentäisiin koko perhe johonkin mummolaan ja siellä olisi pappa hymyssäsuin ottamassa meidät vastaan ja sinne tulisi muutakin sukua ja kaikki yhdessä rupateltaisiin mukavia ja syötäisiin hyvin ja kuuluisi vaan lautasten kilinä ja puheen sorina ja naurunremahduksia. Mutta ei, kun molempien perheet ovat aivan jotain muuta kuin tavalliset perheet. Se on se, mitä kaipailen. Ja siis ihana isänpäivä meilläkin, kiitos minun kun yritän jotain järkkäillä lapsia varten. Mutta kun se olen aina minä, joka järkkäilen. Haluaisin mennä vaan kylään nauttimaan.
Ap
Vanhempien luona ja täältä baariin.
Isä on kuollut, joten ei erityistä merkitystä tälle päivälle
Äitipuoli on pitänyt huolen, että etäisyyttä on ja kutsuja ei tule. Mitä on isoisä hymyssäsuin? Varmaan joku lapsirakas tapaus. Jos ei ole lapsirakkautta, ei ole myöskään lastenlasten rakkautta. Appivainaa ei hänkään ollut juhlija.
Kotona on ihan hyvä. Oman perheen pitsapäivä.
Vierailija kirjoitti:
Siis kaipailen sitä, että mentäisiin koko perhe johonkin mummolaan ja siellä olisi pappa hymyssäsuin ottamassa meidät vastaan ja sinne tulisi muutakin sukua ja kaikki yhdessä rupateltaisiin mukavia ja syötäisiin hyvin ja kuuluisi vaan lautasten kilinä ja puheen sorina ja naurunremahduksia. Mutta ei, kun molempien perheet ovat aivan jotain muuta kuin tavalliset perheet. Se on se, mitä kaipailen. Ja siis ihana isänpäivä meilläkin, kiitos minun kun yritän jotain järkkäillä lapsia varten. Mutta kun se olen aina minä, joka järkkäilen. Haluaisin mennä vaan kylään nauttimaan.
Ap
Tuo kuvailemasi olisi ihanaa, mutta todellisuus on monella toista. Oma isäni ei ole pätkääkään kiinnostunut minusta tai mitä minulle kuuluu.
Kotona ollaan mekin kaksi (minä ja tytär), isä eli aviomieheni lähti matkalle eilen. Meidän isänpäivä on ollut aina hyvin rauhallinen. Yhdessä jotain hyvää ruokaa kokkailtu, katsottu leffaa ja rentoiltu.
Missään ravintolassa ei käydä juhlapäivinä, koska niissä on vaan kiireinen tunnelma ja liikaa porukkaa.
Isoisä asuu kaukana, hänelle soitetaan.
Toinen isoisä ei ole perheemme kanssa tekemisissä.
Me lasten ollessa pieniä käytiin aina syömässä edellisenä lauantaina jossain, jos ei ollut ruuhkaa. Silloin harvoin kun oli keli kuten nyt, käytiin jossain laavulla makkaranpaistossa. Nykyään ollaan kyllä kotona. Lapset tulee jos tulee, toinen aikoi tulla illalla syömään, mutta ihan tavallista ruokaa tehdään. Itse asiassa meillä mies kokkaa myös tänään, se on hänen harrastus. Aamupalan sentään tein minä ja kakun sijaan tein kääretorttua, mikä on miehelle mieluisempaa. Toinen lapsi asuu kauempana ja hän ei päässyt, hänellä on välillä viikonloppuisin töitä. Lapsia ei omilla lapsilla vielä ole.