Ajatteko tosiaan lapsenne kaverin kotiin kun alatte syömään?

Peruskouluikäsenä eikä lukionkaan aikana ole ollut ikinä niin että äitiä tai isää olisi harmittanut päivällisvieraat, päinvastoin toivottuja! Ala-asteella saimme leikkiä meillä kokkisotaa ruokakaappien antimilla koulun jälkeen (eli valitaan joukkueille raaka-aineet ja kokataan jotain ja arvostellaan sitten tulokset ja tietysti syödään kaikki), sotkua ei saanut jättää. Jos kaapissa oli jotain mitä ei saa käyttää siitä oli erikseen mainittu :). Yläasteella vietimme muutaman kaverin kanssa pizzapäivää meillä ja raaka-aineet oli aina meidän porukoiden hommaamia ja niistä leivottiin sitten pizzoja. Myöhemminkin äiti ja iskä on aina kutsuneet kaikki pöytään, ystävät, poikaystävät, kylässä käyneet tuttavat ja juurikin riippumatta onko pöydässä arkista ruokaa vai ns. juhlaherkut. Pahintahan on jos ruokaa tai raaka-aineita pääsee pilaantumaan. Nyt olen 23-vuotias opiskelija ja opiskelijabudjetillakin saan ruuan riittämään myös kylässä olevalle kaverille.

Lapsia ramppaa päivittäin jopa sen kuusi -seitsemän kaveria välillä yhtaikaa. On myös meidän muiden vanhempien tehtävä mielestäni muistuttaa näitä lapsia että käyvät välillä kotona ilmottautumassa ja juurikin syömässä. Kaikilla ( varsinkaan pienemmillä) ei välttämättä ole puhelimia että vanhemmat vois soittaa. Näin meillä kaupungissa.

Toivoisin että omiakin lapsia muistutetaan aina välillä tulemaan kotona käymään ja olen lapsille sen yrittänyt opettaakin. Tuntitolkulla ei tarvitse putkeen kylässä luuhata vaan välillä tullaan kotiin syömään jne.

Meillä ei syödä kavereilla. Eikä kaverit syö meillä. Täällä on usein paljon poikia ruoka-aikaankin, kaikki asuu melko lähellä. Kyläilyt on päivittäisiä. Kaverit odottaa lapsen huoneessa. Yökyläläiset tietenkin syö täällä ja silloin meidän lapsetkin saa syödä kylässä. Joskus oli tosi kova menekki välipalaruuissa, kun alakoululaiset kävi täällä koulusta suoraan sankoin joukoin. Se ei mitään haitannut.

Tänään passitin lapsen kaverin kotiin, koska ruokaa oli vain meille kahdelle, olisi ollut tosi noloa tarjota ruokaa niin vähän. Yleensä kaveritkin saa jäädä syömään, enkä kyllä kysele kavereiden vanhemmilta lupaa... Ehkä Pitäis, eipä oo tullu mieleen.

Meillä on vain yksi lapsi, 15v poika. Asutaan kaupungissa. Aina on meillä vieraille tarjottu ruoka. Varsinkin nyt isompana pojalla saattaa olla useita kavereita kylässä, yleensä olen kysynyt että meillä on ruoka tunnin päästä, kuinka moni syö? Ovat tekstailleet vanhemmilleen, ja sen mukaan sitten sitten ruokaa tehty. Kun poika oli nuorempi ja kavereita tuli niin tapana oli että siinä samalla ilmoitetaan että syökö kaveri vai ei.
Parhaimmillaan meillä on tainnut olla kahdeksan teiniä syömässä. Silloin tehdään jotain edullisempaa ruokaa, esim spagettia ja jauhelihakastiketta, leipää ja salaattia. Pari kertaa on sattunut kasvissyöjätyttöjä jotka ovat syöneet salaattia ja leipää ja olleet oikein tyytyväisiä.
Myös mun ja mieheni kaverit ovat aina tervetulleita pöytään. Joskus joku on ihmetellyt meidän isoa ruokapöytää mutta aika täynnä se yleensä on. :D
Meistä on ihanaa syödä näin yhdessä, tutustua pojan kavereihin ja kysellä kuulumisia. Aika harvassa meidän pojan kaverin perheessä ruokaa tarjotaan. Meille se on kuitenkin kunnia-asia, sillä meille ei siunaantunut kuin yksi lapsi vaikka haaveiltiin isosta perheestä. Näinpä ollaan saatu lisäturvaa ystävistä.
Meillä saa myös yöpyä jos siltä tuntuu, niin mun ja miehen kuin pojankin ystävät. Vierashuoneessa on 120cm sänky ja levitettävä sohva, ja olkkariinkin saa vuoteita. Pari pojan kaveria onkin nukkunut meillä jos vaikka vanhempien kanssa on ollut riitaa. Tahtoisin itsekin vastaavassa tilanteessa että pojallani olisi turvallinen yöpaikka.
Ollaan kuitenkin muutoin aika tiukkiksia, eli meille ei tulla nukkumaan kännejä pois ilman että ilmoitetaan vanhemmille, ei hyväksytä juomista ja tupakoivat nuoret saavat hoitaa tupakoinnin kerrostalon röökipaikalla. Ja tupakoinnista ilmoitetaan tietysti myös kaverien vanhemmille. Mopot ja mautot ja pyörät jätetään oikeille paikoille, ei metelöidä älyttömästi. Kymmeneltä hiljaisuus joka koskee kaikkia.
Ollaan kuitenkin saatu niin (lapsilta), nuorilta kuin vanhemmiltakin hyvää palautetta ja nuoretkin sanovat viihtyvänsä meillä; joskus joku saattaa tulla meille Niin ettei poikani ole vielä tullut kotiin, ja odotellessaan saattavat jopa auttaa mua kotitöissä tai jutella meidän vanhempien kanssa.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2015 klo 20:17"]Meidän piireissä ei syödä ruokaa kavereilla. herkkuja ja sellasiat joskus. Olisi melko vaikeeta varautua epämääräiseen kaverimäärään. Kavereita käy paljon. Ja haluan omien lapsieni syövän aina kotona perheen kanssa. Olisi noloa, jos lapsemme notkuisivat muilla ruoka-aikaan. Kaverit voi odottaa lapsen huoneessa, mutta ei notkua pöydän vieressä. Yhdelle olen tästä joutunut sanomaan, kaikki muut ymmärtävät sen itsekin
[/quote]

Eipäs ole. Pakkasessa aina esim jauhelihaa ja kaapissa makaroonia. Tai kalapuikkoja, nugetteja, pakastekasviksia, linssikeittoa on helppo tehdä koko porukalle. Kyse on enempi siitä millainen perhe haluatte olla.

Mun tehtävä ei ole ruokkia muiden kersoja!

Nykyään kyllä. Kävi ilmi että osa tytön kaveripiiristä kertoi aina syöneensä jo kaverilla ja jätti kotona syömättä. Todellisuudessa eivät syöneet myöskään kylässä. Nyt tehty vanhempien kesken sopimus että jokainen ruokailee kotona jottei kukaan pysty enää huijaamaan. Välipalat sitten asia erikseen jos niitä kaipaavat niin tottakai saavat.

Meidän piireissä ei syödä ruokaa kavereilla. herkkuja ja sellasiat joskus. Olisi melko vaikeeta varautua epämääräiseen kaverimäärään. Kavereita käy paljon. Ja haluan omien lapsieni syövän aina kotona perheen kanssa. Olisi noloa, jos lapsemme notkuisivat muilla ruoka-aikaan. Kaverit voi odottaa lapsen huoneessa, mutta ei notkua pöydän vieressä. Yhdelle olen tästä joutunut sanomaan, kaikki muut ymmärtävät sen itsekin