Ero alkoholistista
Takana 3 vuoden suhde. Ylä-ja alamäkeä. Ikää 50+, eri osoitteet.
Viimein laitoin pisteen kun arkipäivänä klo 13 toinen on työmaalla peltikiinni. Suostuin keskusteluun toisen selvittyä. Kysyin ymmärtääkö hän itse tilannettaan. Myönsi että vähän ongelmaa on. Totesi että minun syy kun en aiemmin sanonut. Laittoi korkin kiinni, todeten että ei siinä kummempaa, onnistuu näin jos minä sitä haluan. 5 päivää ilman alkoa ja 5 päivää samalla hän puhui minulle max 50 sanaa illassa. Kiitos, hyvää yötä, Huomenta.. siinä kommunikointi. Yritin kysyä mikä on? Ei kuulemma mikään, vaan minulla varmaan on joku pielessä..
Minulle riitti sitten lopullisesti, en vastannut puhelimeen ja laitoin vain viestin etten enää halua jatkaa suhdetta.
Nyt hän ihmettelee mikä minulle tuli ja totesi että voisin mennä hoitoon.
Olen vain nukkunut vklopun, ulkoillut kuitenkin. Pää on ihan sekaisin, mietin mitä olisin voinut tehdä toisin tai miten voisin sanoittaa tunteeni. En osaa. Tiedän vain etten enää halua ja minua yritetään manipuloida. Miten pysyisi nuppi nyt kasassa?
Kommentit (25)
Menee al anoniin. Alkoholistien läheiset. Saat sieltä tietoa ja vertaistukea.
Ei ole sinun syy tai vikasi, jos joku juo.
Ihminen itse sen tekee.
Jos olet kiinnostunut tästä ihmisestä, niin selvinpäin jotain tekemistä. Yhdessä ja korkki kiinni kokonaan.
Itse hön sen sitten joko tekee tai ri.
Sinä voit ketoa, että et vain kestä olla sellaisessa suhteessa, jossa toinen juo. Se on sinulle liian raskasta.
Ei siinä ole kenenkään syy. Se vaan on niin.
Älä itseäsi syyllistä. Huomaatko miten alkoholisti jo laittoi sinun pääsi vinksalleen ja syyllisti?
Hän valitsee omat tekemisensä ja sinä omasi. Olette aikuisia. Molemmat.
Sinulla on haasteena tuo irti päästäminen. Et lle vastuussa aikuisen käyttäytymisestä….
hän itse on.
Älä mene siihen halpaan että syyllisyyden tunteen takia olisit kenenkään kanssa.
Teit hyvä tein teille kummallekin kun kerroit, että tätä lajia riitti.
Olin 25 v alkoholistin kanssa. Perhe kärsi. Lopulta oli lähdettävä. Aina petyin. Vein hoitoon. Ei auttanut.
Saimme lasten kanssa opetella uudelleen elämään. Arvet jäivät. Enää en uskalla aloittaa, jos edes saunakaljat. Toipuvan alkoholistin kanssa en uskaltanut aloittaa, pelkäisin joka päivä että repsahtaa.
Olen ikuisesti rikki. Onkohan toivoa.. N54
Ap vastaa. Olen sanonut aiemmin, että en halua tavata enkä jutella, koska olet juonut.
Tämä johti siihen että hän salasi juomisen, huomasin vasta kun tuli luokseni tai menin hänen kotiin, silmistä, hengityksestä jne.. jos olin hänen luonaan lähdin pois, sanoin etten jaksa tätä. Minun luotani en pois laittanut, pistin ruokaa eteen ja lämmitin saunan.
En siis sanonut suoraan, mutta ihan varmasti hän on ollut tietoinen siitä etten hyväksy tuota juopottelua. Lukuisat anteeksipyynnöt haistatteluista, puhelut pubeista, unohdukset, kännissä ajaminen.. ne pitäisi nyt vaan unohtaa, kestää hiljaa tuo kuivahumala ja ymmärtää.
Miksi käännän selkäni kun toinen sulkee korkin? Onko ollut vastaavaa tilannetta jollain?
Toksinen suhde kun yksi juo ja kaksi sairastaa. Päätä ja lukitse päätös. Et ole enää missään tekemisissä. Katse tiukasti tulevaisuuteen.
Itse olisin puhunut ja puuttunut asiaan jo aiemmin enkä sitten vain yhtäkkiä sanonut, että sen pitää nyt loppua. Ihan ymmärrettävää, että tuossa vaiheessa hieman hiljaisempi ja miettii asioita ja kamppailee halujensa kanssa. Olisin ehkä katsonut vähän pitempään kuin tuon viisi päivää sitä raittiutta, jos tähän asti on kolme vuotta katseltu sitä juomista ilman sanomisia.