Vanhemmat, miten kiusaaminen on saatu loppumaan?

Se toimii, että mennään kiusaajan kotiin puhumaan asiasta. Jos kiusaajan vanhemmat ovat tolkun ihmisiä, heille sanotaan, että lapsenne on kiusaaja ja teidän pitää puuttua asiaan. Jos eivät suhtaudu vakavasti, sanotaan, että tästä tehdään sitten rikosilmoitus.

Kahden pojan perheeseen olen marssinut, kun poikaani kiusattiin alakoulussa. Molemmilla kerroilla kiusaaminen loppui kuin seinään, kun olin jutellut kiusaajapoikien äitien kanssa. Kaikki kunnia näiden poikien äideille! Toki siinä selvitellessä kävi ilmi että myös oma poika oli soittanut suutaan asiattomasti, ja sai hänkin sitten oman sanktionsa.

Jos joku joutuu silmätikuksi, ei siihen puuttuminen auta, mennä meillä tuo pahensi asiaa. Ennen kuin kiusaaja/t tai kiusattu vaihtaa koulua tuo ei lopu.

Ja tunne että joku kiusaa varmasti jää tuosta lopun iäksi

Koulukiusattu n

Vierailija kirjoitti:

Se toimii, että mennään kiusaajan kotiin puhumaan asiasta. Jos kiusaajan vanhemmat ovat tolkun ihmisiä, heille sanotaan, että lapsenne on kiusaaja ja teidän pitää puuttua asiaan. Jos eivät suhtaudu vakavasti, sanotaan, että tästä tehdään sitten rikosilmoitus.

Kahden pojan perheeseen olen marssinut, kun poikaani kiusattiin alakoulussa. Molemmilla kerroilla kiusaaminen loppui kuin seinään, kun olin jutellut kiusaajapoikien äitien kanssa. Kaikki kunnia näiden poikien äideille! Toki siinä selvitellessä kävi ilmi että myös oma poika oli soittanut suutaan asiattomasti, ja sai hänkin sitten oman sanktionsa.

Mitäs tuo rikos ilmoitus auttaa???

Kauhea selvittely ja siitä sitten kärsii molemmat, niin kiusattu kuin kiusaajakin. Mitään hyvää et sillä saa aikaan, tuon jälkeen on lisää kiusaamisen "aihetta"

On vaikeaa,oma taistelu oli koulun kanssa vuoden sit vasta alko helpottaan lapseni kiusaaminen ,koulu  "muka" yritti puuttua ja kiusaajan vanhemmat ei välittäny vaikka olin heihin yhteydessä mutta sitten kun ilmoitin koululle että nyt on viiminen niitti lapseni kiusaamisee menen sosiaalivirkailijoiden luo ja kunnan asianajajan luo he saavat jatkaa eteen päin ja jos kiusaaja on 15 vuotias niin ilmoitus myös poliisille sillä 15 vuotias on rikosvastuussa ja kiusaaminen on rikos.

Onnea matkaan.

Isäni aikoinaan tutustui kiusaajaani. Hän esim keräsi poikaporukan, joka kävi pelaamassa jajista, korista, jäkistä, jne. Poika käy edelleen tapaamassa isääni. Eli tarvitaan välittäviä aikuisia.

Me teimme kiusaajista lastensuojeluilmoituksen, soitimme rehtorille, rehtori soitti koulupoliisille. Kolme viikkoa ja tämä kaikki oli ohi. Poika on yläasteella. Jäljet jättää. Ollaan tukena. Onneksi puhuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se toimii, että mennään kiusaajan kotiin puhumaan asiasta. Jos kiusaajan vanhemmat ovat tolkun ihmisiä, heille sanotaan, että lapsenne on kiusaaja ja teidän pitää puuttua asiaan. Jos eivät suhtaudu vakavasti, sanotaan, että tästä tehdään sitten rikosilmoitus.

Kahden pojan perheeseen olen marssinut, kun poikaani kiusattiin alakoulussa. Molemmilla kerroilla kiusaaminen loppui kuin seinään, kun olin jutellut kiusaajapoikien äitien kanssa. Kaikki kunnia näiden poikien äideille! Toki siinä selvitellessä kävi ilmi että myös oma poika oli soittanut suutaan asiattomasti, ja sai hänkin sitten oman sanktionsa.

Mitäs tuo rikos ilmoitus auttaa???

Kauhea selvittely ja siitä sitten kärsii molemmat, niin kiusattu kuin kiusaajakin. Mitään hyvää et sillä saa aikaan, tuon jälkeen on lisää kiusaamisen "aihetta"

Ohiksena olen juuri tuollaisen toiminnan takana, kuin tuo kahteen perheeseen mennyt.

Asiat nyt vaan on puitava läpi, ja rikosilmoitus (se viimeinen vaihtoehto) on niin häpeällinen asia, että sen luulisi pysäyttävän, ainakin tolkuissaan olevat kiusaajan vanhemmat.

Tällainen toiminta on lapsille suuntaa näyttävä ja antaa loppupeleissä juuri sitä oikeaa turvallisuudentunnetta, kunhan ei suu vaahdossa ja hampaat irvessä huudeta ja riidellä kenenkään ovella, vaan yritetään edes hillitä itseään ja jaksetaan viedä prosessi loppuun asti.

Uskoisin, ettei yksikään halua kenenkään saavan tietää lapsensa olevan pirullinen koulukiusaaja, koska se kertoo huonosta kasvatuksesta. Kotona on silloin jotain pielessä.

Koska päänsilitykset ja kuraattorien sössötykset eivät auta, on ryhdyttävä järempiin keinoihin turvautumaan. Tässä on lapsen mielenterveys ja koulutus kyseessä, ja voi johtaa jopa äärimmäisen surulliseen lopputulemaan (Mandi).

Väkivalta poistaa ongelmia.

Meillä rehtori teki kiusaajille selväksi, että heidät erotetaan 2 viikoksi, jos kiusaaminen jatkuu. Niin myös tehtiin. Ja sama toistettiin vielä kerran, jonka jälkeen kiusaajien vanhemmat hermostuivat, koska rehtori teki heille selväksi, että hänen koulussaan tunnetaan myös sellainen asia kuin suorittamaton kurssi ja luokallejääminen.

Unohda nyt se kiusaaminen ja keskity lapseesi.

Niin kauan kun on ihmisiä on kiusaamista. Muiden syyttelyn sijaan suunnatkaa se katse siihen omaan lapseenne.

Vierailija kirjoitti:

Meillä rehtori teki kiusaajille selväksi, että heidät erotetaan 2 viikoksi, jos kiusaaminen jatkuu. Niin myös tehtiin. Ja sama toistettiin vielä kerran, jonka jälkeen kiusaajien vanhemmat hermostuivat, koska rehtori teki heille selväksi, että hänen koulussaan tunnetaan myös sellainen asia kuin suorittamaton kurssi ja luokallejääminen.

Ja lapsille erottaminen oli palkinto. 4 viikkoa lomaa.

Vierailija kirjoitti:

Isäni aikoinaan tutustui kiusaajaani. Hän esim keräsi poikaporukan, joka kävi pelaamassa jajista, korista, jäkistä, jne. Poika käy edelleen tapaamassa isääni. Eli tarvitaan välittäviä aikuisia.

Poikani kiusaaminen loppui siihen, kun yksi opettaja otti kiusaajan siipiensä suojaan. Hän perusti kouluun pienryhmän, jossa opeteltiin niittä sosiaalisia -ja vuorovaikutustaitoja.

Vierailija kirjoitti:

Unohda nyt se kiusaaminen ja keskity lapseesi.

Niin kauan kun on ihmisiä on kiusaamista. Muiden syyttelyn sijaan suunnatkaa se katse siihen omaan lapseenne.

Syyllisen etsiminen siihen lapsen pahaan oloon ei auta ketään.

Onko sinulla kokemuksellista vertailupohjaa ettei lapsesi olisi masentunut, jos häntä ei olisi kiusattu?

Vierailija kirjoitti:

Unohda nyt se kiusaaminen ja keskity lapseesi.

Niin kauan kun on ihmisiä on kiusaamista. Muiden syyttelyn sijaan suunnatkaa se katse siihen omaan lapseenne.

Oman lapsen kohdalla koulut on käyty ja seurausten kanssa yritetään elää. Poika saa tukea kotoa ja toivottavasti pian järjestyisi terapia.

Sepä se, että jos jokainen pitää katseensa vain omassa navassa, mikään ei koskaan muutu.

Ja se mitä hyväksytään, jatkuu.

Siksipä mieluiten koitan kääntää katseen siihen, että miten voitaisiin jatkossa toimia toisin ja mietin miten saataisiin asioita kuntoon.

Kiitokset muille vastanneille. Siellä on todella hyviä toimivia ratkaisuja löydetty!

Olen ollut pojan koulun oppilashuoltoryhmässä, jossa on myös mietitty keinoja kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Tästä saan sinnekin vietyä eväitä ja terveisiä!

Ap

Kiusaaminen loppui, kun hankimme opettajalle potkut.

Ammattilaisten määrää ei voi loputtomasti kasvattaa, jos niitä lapsi ei hoideta kotona. Mutta jonkinlaista ns jälkiterapiaa tarvii sekä kiusattu ja kiusaaja eli juurikin sitä välittämistä. Asiaa ei pitäisi vaan jättää siihen, että nyt se loppu.

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla kokemuksellista vertailupohjaa ettei lapsesi olisi masentunut, jos häntä ei olisi kiusattu?

Mitä tarkoitat ja mitä tavoittelet kysymyksellä?

Vaikea arvioida olisiko hän nyt masentunut siitä huolimatta, vaikka ei olisi tullut kiusatuksi.

Voi toki olla että muitakin masennukselle altistavia tekijöitä olisi, mutta sitä ei voi tietää olisiko nuo tekijät vaikuttaneet niin paljon, että olisi silti masentunut.

Lapsen oma kokemus on että hän on masentunut kiusaamisen takia. Eristäminen, väkivalta ja pelkääminen ovat vaikuttaneet häneen syvästi.

Toivottavasti et yritä vähätellä kiusaamisen psyykkisiä vaikutuksia sen hetkiseen ja myöhempään elämään?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se toimii, että mennään kiusaajan kotiin puhumaan asiasta. Jos kiusaajan vanhemmat ovat tolkun ihmisiä, heille sanotaan, että lapsenne on kiusaaja ja teidän pitää puuttua asiaan. Jos eivät suhtaudu vakavasti, sanotaan, että tästä tehdään sitten rikosilmoitus.

Kahden pojan perheeseen olen marssinut, kun poikaani kiusattiin alakoulussa. Molemmilla kerroilla kiusaaminen loppui kuin seinään, kun olin jutellut kiusaajapoikien äitien kanssa. Kaikki kunnia näiden poikien äideille! Toki siinä selvitellessä kävi ilmi että myös oma poika oli soittanut suutaan asiattomasti, ja sai hänkin sitten oman sanktionsa.

Mitäs tuo rikos ilmoitus auttaa???

Kauhea selvittely ja siitä sitten kärsii molemmat, niin kiusattu kuin kiusaajakin. Mitään hyvää et sillä saa aikaan, tuon jälkeen on lisää kiusaamisen "aihetta"

Auttaa tai ei auta, sen tekeminen on kuitenkin suositus. Toki voi niitä lasujakin tehtailla, jos kuvittelee että lastensuojelulla on paremmat mahdollisuudet puuttua. Kaikkia keinoja voi ja ehkä pitääkin käyttää.

Joku mainitsi väkivallan. Niin, omassa lapsuudenperheessäni isoveli meni jututtamaan pikkuveljen kiusaajaa. Väkivallan uhka oli tässä se juttu. Ei toimi välttämättä aina eikä se laajemmassa kuvassa ole ratkaisu, mutta yksittäistapauksessa voi toimia.

Koulut on oikein suunniteltu kiusaamispaikoiksi hirviöille. Ajatelkaa, lapsiparat keskenään ilman perheen suojaa. Alas mokoma laitos!