Mikä herätti sinut tajuamaan, että läheisesi/tuttavasi on alkoholisti?
Tämä kysymys koskee tietysti niitä, jotka alkoholistin tuntevat.
Mikä oli se kuuluisa viimeinen pisara? Olitko epäillyt asiaa jo aiemmin, vai valkeniko totuus yhtäkkiä?
Kommentit (51)
Kaikkeen kuului aina kasa lonkeroita tai olutta. Saunoa ei voinut ilman. Pihahommia ei voinut tehdä ilman juomia. Edes keskipäivän kävelylle läheiseen kaupunkiin ei voinut lähteä muuta kuin mun kyydillä, ja aina mukaan tarttui 4-5 isoa lonkeroa janojuomaksi.
..jotka oli alle 15 kilsan matkalla kiskottu kaikki.
Tätä piilotteli ensi pari kk, mutta seurustelun edetessä tuli vain näkyvämmäksi ja ilmeisesti sitten paheni taas ns. normaalille kulutustasolleen, kun äijä alkoi oksentelemaan saunaillan päätteekai vessaa sotkuun tai sammui sohvalle -> mun lopettaessa saunomisen, ilmeisesti kirkkaita kului 'salaa'.
Sai jäädä nauttimaan juomingeistaan yksin elämäänsä.
Perui sovittuja tapaamisia aina milloin milläkin syyllä: oli kipeänä tms. Yleensä peruutukset tuli saman päivän aamuna tai päivällä.
Mukana aina iso käsilaukku tai reppu joka otettiin mukaan vessakäynnille. (Kyseessä siis naispuolinen henkilö) Kerran tarjouduin vahtimaan reppua kun hän lähti änkeämään museon pikkuvessaan sen kanssa, ei kelvannut vahtiapu.
Kaljaa piti olla eväänä oli kyseessä sitten luontopolulla retkeily, uimarannalle meno, grilli-ilta kaverin luona tai huvipuistokäynti.
Niin ja kyseinen henkilö ei koskaan vaikuta kovin humaltuneelta: on niin hyvä toleranssi jo että vaikuttaa suht. selvältä vaikka olisi todella humalassa. (Tästä on siis ihan verikoetulokset todisteena kun kerran tuli saunailtaan ja pökräsi saunaan todennäköisesti nestehukan ja humalatilan yhdistelmän takia. Mistään ei olisi arvannut että on niin kännissä, mutta päivystyksessä mitattiin sitten reilusti yli 2 promillen humalatila!)
ihminen joka oli täysmulkku aina, olikin ihan kiva. Silloin oli aina kännissä, kun oli mulkvisti.Joitakin kertoja oli kiva ja sitten jo kuolikin aivojen surkastumaan liuotettuaan vuosikymmenet niitä
Lähisukulaisella on aina kaljatölkki kourassa, jos menen käymään. Oli arki tai viikonloppu. Ei mitenkään peittele sitä eikä ole humalassa arkena, mutta aina se kaljatölkki kulkee mukana. Viikonloppuisin ilmeisesti lipittelee enemmän viiniä ja korjailee sunnuntaina sitten taas "saunaoluella".
Tuttu käy aina salaa illanistujaisissa juomassa väkeviä esim. kylppärissä, kun ei perus viini ja sidukka enää tehoa.
Hän joi minulta salaa lippuviinan jämät vaikka itseänikin janotti.
Oho mitä tarinoita. Olen epäillyt, että mieheni voisi olla holisti, mutta ei hän olekaan.
Tajusin vanhempieni olevan juoppoja ehkä joskus 10-vuotiaana kun aloin käymään kavereilla yökylässä. Minulle tuli ihan valtavana yllätyksenä se, että perheen aikuiset eivät ole viikonloppua 24/7 ympärikännissä, eikä kukaan katoile viikoiksi ryyppyreissuille.
Tajusin vasta kun vanhempi pyysi minua heittämään Alkoon. Eli olin jo 18 v.
Siinä silmänräpäyksessä tajusin kyllä aika monta merkkiä, joista olisi pitänyt tajuta.
Eniten tajuamista oli haitannut se, että alkoholia käytetään niin valtaisia määriä joka paikassa, hyvin arkisiinkin juhliin kuuluu alkoholi. Kaikki sitä käyttivät, meillä toinen vanhemmista vain vähän enemmän kuin muut. Mutta ei mitään övereitä moniin vuosiin, vuosikymmeniinkään.
Vierailija kirjoitti:
Tajusin vasta kun vanhempi pyysi minua heittämään Alkoon. Eli olin jo 18 v.
Siinä silmänräpäyksessä tajusin kyllä aika monta merkkiä, joista olisi pitänyt tajuta.
Eniten tajuamista oli haitannut se, että alkoholia käytetään niin valtaisia määriä joka paikassa, hyvin arkisiinkin juhliin kuuluu alkoholi. Kaikki sitä käyttivät, meillä toinen vanhemmista vain vähän enemmän kuin muut. Mutta ei mitään övereitä moniin vuosiin, vuosikymmeniinkään.
Paljon on paljon? Eli paljon on ”valtaisat määrät”?
Vierailija kirjoitti:
Tajusin vanhempieni olevan juoppoja ehkä joskus 10-vuotiaana kun aloin käymään kavereilla yökylässä. Minulle tuli ihan valtavana yllätyksenä se, että perheen aikuiset eivät ole viikonloppua 24/7 ympärikännissä, eikä kukaan katoile viikoiksi ryyppyreissuille.
Viikonloppuna 24/7... Hyvinpä jaksoin keskittyä kirjoittamaani. Sisältö varmasti tuli kuitenkin selväksi :)
Katsoin terveyskeskuksen odotushuoneen seinästä kuvaa missä sanottiin että miehelle on 24 annosta viikossa liikakulutuksen raja. Mies joi tuon pohjiksi ennen kuin lähti baariin. Viikonlopun aikana meni pelkästään kotona moninkertaisesti tuo määrä.
Minä ymmärsin, että koko ystäväperheeni on alkoholisteja: tiesin, että isänsä juo liikaa ja äidilläkin eli ystävälläni menee välillä överiksi. Olen paljon puhunut ystäväni kanssa miehensä kohtuuttomasta alkoholinkäytöstä, jota mies itse ei koe ongelmaksi ja ystäväni ei hänkään lasiin sylje.
Kesällä olin heillä käymässä pikaisesti lounasaikaan ja sain kutsun liittyä seuraan. Perhe, äiti, isä ja kaksi nipin napin täysi-ikäistä poikaa, puhuivat pelkästään alkoholista koko lounaan ajan. Mitä on juotu, mitä juodaan, kuinka paljon ja onko huomenna krapula. Lounalla kului kaksi pulloa viiniä ja miespuoliset joivat useamman oluen. Tajusin, että alkoholi hallitsee tuota perhettä ihan täysin. Ihan keskiluokkainen, hyvä perhe.
Ei se muuten selvänä koskaan myöntänyt että joisi enemmän kuin muut vaikka olisi ryypännyt monta viikkoa putkeen.
Lähdettiin perheen kesken viettämään isovanhemman syntymäpäivää 40km ajomatkan päähän, automatkalle piti olla pikkupulloja viinaa mukana kassissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajusin vasta kun vanhempi pyysi minua heittämään Alkoon. Eli olin jo 18 v.
Siinä silmänräpäyksessä tajusin kyllä aika monta merkkiä, joista olisi pitänyt tajuta.
Eniten tajuamista oli haitannut se, että alkoholia käytetään niin valtaisia määriä joka paikassa, hyvin arkisiinkin juhliin kuuluu alkoholi. Kaikki sitä käyttivät, meillä toinen vanhemmista vain vähän enemmän kuin muut. Mutta ei mitään övereitä moniin vuosiin, vuosikymmeniinkään.
Paljon on paljon? Eli paljon on ”valtaisat määrät”?
Useampana päivänä joka viikko on tosi paljon, ja sellaistahan se monella on. Juodaan lasten mentyä nukkumaan viiniä, saunassa kaljaa, ruuan kanssa viikonloppuna punkkua. Jouluna terästettyä glögiä sen ruokaviinin lisäksi. Mitä tahansa juttua juhlistetaan lasillisella kuohuvaa. Lasten sukulaissynttäreillä on tarjolla laatikkoviiniä. Jne.
Ja tällaista alkoholinhuuruista elämää ihannoidaan ja normalisoidaan. Tinderissä mainostetaan harrastukseksi viinit tai artesaanioluet. Se on juuri tuota, että viiniä tai artesaaniolutta lipitetään joka ilta. Ja se on olevinaan hienoa, mutta työttömät ne vaan juovat arkena kaljaa, hyi hyi!
Mieti itseäsi tai kuuntele joskus tarkemmin työkavereitasi.
Vierailija kirjoitti:
Perui sovittuja tapaamisia aina milloin milläkin syyllä: oli kipeänä tms. Yleensä peruutukset tuli saman päivän aamuna tai päivällä.
Mukana aina iso käsilaukku tai reppu joka otettiin mukaan vessakäynnille. (Kyseessä siis naispuolinen henkilö) Kerran tarjouduin vahtimaan reppua kun hän lähti änkeämään museon pikkuvessaan sen kanssa, ei kelvannut vahtiapu.
Kaljaa piti olla eväänä oli kyseessä sitten luontopolulla retkeily, uimarannalle meno, grilli-ilta kaverin luona tai huvipuistokäynti.
Niin ja kyseinen henkilö ei koskaan vaikuta kovin humaltuneelta: on niin hyvä toleranssi jo että vaikuttaa suht. selvältä vaikka olisi todella humalassa. (Tästä on siis ihan verikoetulokset todisteena kun kerran tuli saunailtaan ja pökräsi saunaan todennäköisesti nestehukan ja humalatilan yhdistelmän takia. Mistään ei olisi arvannut että on niin kännissä, mutta päivystyksessä mitattiin sitten reilusti yli 2 promillen humalatila!)
Kun aikuinen mies käy useammin vessassa kuin minä. Ja iso reppu mukana ja kuinka sanoin jotain todella törkeää kun ehdotin että voi jättää repun mulle niin pääsee mukavammin vessassa käymään.
Ulkoapäin ei merkkejä. Poliisi pysäytti ja vei kortin.
Alkoholisti-isäni puuhat ovat tuttuja jo lapsuudesta ja siinä ei ole mitään epäselvää, mutta yllätyksenä tuli, että äitinikin näin vanhemmiten on alkanut juomaan huolestuttavia määriä... Käy kyllä vielä töissä (kohta eläkkeellä), mutta kavereidensa kanssa illanistujaiset on menneet joka kerta överiksi (kaatuilee, oksentelee), on lenkkikaljoja, saunakaljoja, puutarhanhoitokaljoja jne. Arkenakin ottaa mietoja, mutta kykenee kuitenkin töihin eikä tule krapulaa.
En tiedä mitä siihen voi sanoa, ei kai mitään... Kerran kysyin, että miksi sinä nyt tiistaina juot saunan jälkeen kaljaa ja vastasi kiukkuisena, että kyllä saunakalja kuuluu saunomiseen. On pitänyt minua myös nipottajana, kun en minä tykkää käyttää alkoholia, kuin hyvin harvoin. Joskus yksissä häissäkin alkoi minulle aukomaan päätä, että miksi juon ruuan kanssa vettä enkä viiniä... Muutenkin arvostelee ilkeästi ihmisiä, jotka muka "esittävät parempaa", kun eivät käytä alkoholia.
En jätä esimerkiksi lastani hänelle hoitoon enää, kun tuo juttu valkeni.
Kun eräänä aamuna puolisoni erehtyi pitämään kasvojani wc:n pönttönä ja laukoi känniripulinsa ahnaasti kuorsaavaan suuhuni. Jonkin verran on vaikuttanut keskinäiseen luottamukseemme ja aiheuttanut univaikeuksia.
Kutsuin kälyn tänne maalle monena kesänä. Erään vierailun jälkeen kuistilta löytyi iso määrä tyhjiä pulloja. Kysyin lapsilta, oletteko te keränneet viinapulloja metsästä ja tienvarsilta, hyvin toimittu. Eivät olleet.
Käly oli koko vierailunsa ajan juonut mös salaa - niiden muutaman viinipullollisen lisäksi, jotka olimme yhdessä tyhjentäneet parina iltana.