Mikä herätti sinut tajuamaan, että läheisesi/tuttavasi on alkoholisti?
Tämä kysymys koskee tietysti niitä, jotka alkoholistin tuntevat.
Mikä oli se kuuluisa viimeinen pisara? Olitko epäillyt asiaa jo aiemmin, vai valkeniko totuus yhtäkkiä?
Kommentit (51)
Kesäloman jälkeen näin tuttavamiestä tauon jälkeen, ja hänelle oli tullut juopon punainen, turvonnut nenä.
Kun salaa kutkkasin yhteen huoneeseen hänen kotonaan ja sen huoneen koko lattia oli erilaisten tyhjien alkopullojen peitossa, siellä ne kökötti pystyssä valtavana pullomerenä.
Ei tule itse koskaan kylään (autolla).
Mutta kutsuu usein luokseen kylään eikä silloin jää koskaan viinipullo tms. avaamatta.
Sama kokemus kuin ykkösellä. Kaikkeen, aivan kaikkeen tekemiseen piti yhdistää alkoholi tavalla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus kuin ykkösellä. Kaikkeen, aivan kaikkeen tekemiseen piti yhdistää alkoholi tavalla tai toisella.
Tämä minullakin. Piti jopa marjametsässä olla omat eväät mukana! #4
Se kuoli kirroosiin. Hirveät tuskat oli hällä. 🤪
Petti lapsillensa tehneet lupaukset alkoholin takia. Veti arkena kännit omien sanojensa mukaan ja aamulla töihin, välillä luultavasti autollakin. Otti lainaa saadakseen ostaa alkoholia. Lääkäri varoitti verikokeiden tulosten olevan hälyttävällä rajalla, ei siltikään minkäänlaista muutosta elintapoihin.
Uuteen kollegaan tutustuessani tämän fb-sivulta huomasi heti. Nelikymppinen nainen, ja valehtelematta jokaisessa julkaisussa jotain alkoholiin liittyvää. Kylmänä iltana ihanaa rommikaakaota, perjantain kunniaksi pari pulloa hyvää punkkua, lauantaina tyttöjen kanssa muutamilla, hyvä elokuva ja hyvä olut, ihana kesäpäivä vaatii ämpärillisen sangriaa jne.
Ajatus vahvistui vielä, kun töissä yhä useammin poimin jutuista samanlaisia yksityiskohtia, kuten "lauantaina oli ihan kauhea krapula", "käytiin panimolla ja pakkohan sieltä oli muutama siksari ostaa", "tehtiin hyvää pihviä ja sen kanssa meni kaksi pulloa punkkua niin että hulahti, piti perua seuraavan päivän menotkin".
Aika hurjaa.
Alkoholi oli hänelle suurempi muusa kuin mitä kukaan ihminen voisi koskaan olla
Nuoruuden ystävä alkoi ottamaan joka pe-la vuosien saatossa myös sunnuntaisin takelteli puhelimessa ja alkoi olemaan töistä pois vähintään maanantaina.
Ex-mies aloitti perjantaina ottamaan kaljaa ja saattoi olla kännissä viikon. Menetti useita työpaikkoja vuosien saatossa. Surullista touhua. Oli muuten mukava ihminen.
Pyrkii käyttämään kaikkia lähiomaisiaan hyväkseen lypsäen rahaa ja jääden töistä pois kun ei alkoholin takia enää pysty hakemaan sairauslomaa. Kaveripiiri vaihtuu sellaisiin piireihin missä hyväksytään juominen ja autetaan toisiaan siinä. Laskuja jätetään maksamatta ja tuupataan niitä vanhemmille.
Olen minäkin alkoholin suurkuluttaja mutta ensin hoidan laskuni ja tätä en voi ymmärtää että laskut jätetään maksamatta sillä sehän vasta aiheuttaakin pahimmat ongelmat. En voisi juoda iloisesti jos olisi vouti ovella ja menettämässä kotiaankin sillä kadulla se vasta ankeaa olisin juoda.
Piilopullot ja niiden tyhjennys iltaisin ja öisin minun ja lasten nukkuessa. Löytäessäni kätkön, aloin seurata pullojen tyhjentymistä. Väkeviä meni puolen litraa illassa. Ei kerta käyttönä silloin tällöin paha, mutta joka päivä yhdessä masennuslääkkeiden kanssa oli jo vakavaa.
Se kun systeri ei halunnut baari-llan päätteeksi mennä kotiinsa. Sit mä hölmö pyysin sen mun luokse.
Se lähti. Se oli aina rummuttanut miten se inhoaa makeita juomia. Nyt se kuitenkin imuroi mun Baileys Creamin pohjaan asti. Sen jälkeen se nuokkui sängyn reunalla, eikä vaan tajunnut lähteä. Sanoin että pitäis mennä nukkumaan, huomenna luen tenttiin.
Lopulta se lähti, pysyi hädin tuskin tolpillaan. Pelkäsin että se ei löydä kotiinsa.
Silloin tajusin, että tuohan on juoppo.
Toki olin tietoinen, että kalja maistuu. Aamukalja, ruuanlaittokalja, iltakalja, saunakalja.
Kerran vieraillessani isäni lähti käymään jossain puita hakemassa tms. Ihan pikaisesti. Äitini nappasi kaljatölkin ja kiilto silmissä kiskoi ykkösellä alas yhden ja sitten pikaisesti toisenkin. Kun isäni tuli takaisin, äiti oli kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan.
Tajusin nuorena kun mopo karkasi... Olin ihan pirstaleina traumoista ja eka känni tuntui... Sateenkaaripumpulilta.
Nyt on kulunut vuosia ja vuosia, eikä enää mun juttu.
Kasvoin kai ulos, enkä jaksa alkopelleilyä enää. En toisilta, en itseltä.
Nähty, kylmä vesi on parasta.
Muissakin asioissa mietin IHAN OIKEESTIKO TARVIIN TOTA???
Lopetin itse alkoholinkäytön ihan itseäni haastaakseni ja siten se alkoholista innostuneempi porukka alkoi karttaa minua, koska tekemiseen kuin tekemiseen kuuluu se alkoholi.
Jos pelkkä alkoholi on yhdistävänä tekijänä niin sitten joutavat kyllä mennäkin.
Vierailija kirjoitti:
Toki olin tietoinen, että kalja maistuu. Aamukalja, ruuanlaittokalja, iltakalja, saunakalja.
Kerran vieraillessani isäni lähti käymään jossain puita hakemassa tms. Ihan pikaisesti. Äitini nappasi kaljatölkin ja kiilto silmissä kiskoi ykkösellä alas yhden ja sitten pikaisesti toisenkin. Kun isäni tuli takaisin, äiti oli kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan.
Mun isä teki noin. Hän ei huomannut mua olohuoneessa ja näin kun hän otti kaksi saunaolutta jääkaapista. Kaksi isoa puolen litran tölkkiä. Avasi toisen ja joi sen noin 10 sekuntiin yhdellä ryystöllä. Ihan kuin pikkuvauva imee tuttipulloa. Sitten hän lähti muina miehinä sen yhden tölkin kanssa takkahuoneeseen. Mäkin olin tiennyt, että olut maistuu, mutta tuo oli järkyttävä näky. Juominen paheni sittemmin vuosien mittaan 🙁
Huomasin, että hän ilmeisesti juo joka päivä. Hän ei ikinä halua nähdä ja tehdä asioita selvinpäin, aina ohjelmaan kuuluu drinkkien juominen. Esim jos menemme taidenäyttelyyn, aina pitää sieltä mennä drinkille. Kahvilaan ei ikinä lähde kanssani, mutta baariin kyllä. Kesällä voi lähteä luontokävelylle, mutta sen pitää olla piknikki jossa lipitetään viiniä. Pelkkä kävely ei käy. Eli sellaiset tekemiset ei kiinnosta, joissa ei juoda. Haisee aina viinalta. Sormet ovet ruvenneet näyttämään alkoholistin sormilta.
Tämä valkeni vähitellen, kun näimme jonkin aikaa useammin. Tunteneet olemme kyllä jo monta vuotta, mutta ennen tavanneet toisiamme paljon harvemmin, ja enemmän pitäneet yhteyttä netin välityksellä.