Lue keskustelun säännöt.
En muista ikinä tehneeni peruskoulussa läksyjä
13.11.2021 |
Pärjäsin kuitenkin ihan hyvin koulussa, ysiä ja kymppiä. Joskus satunnainen kasi.
Kun läksyjä tarkistettiin, se tehtiin lähes aina suullisesti kyselemällä jolloin pystyi yleensä vain lonkalta vastaamaan jos opettaja sattui kysymään minulta.
Onko muilla samanlaisia muistikuvia läksyistä peruskoulussa?
Kommentit (30)
En minäkään muista, mitä peruskoulussa opetettiin? Muistan myös koulutodistuksieni arvosanat väärin, ihme kyllä, yläkanttiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en tehnyt lukiossakaan…ällät kirjoitin.
Tosin myöhemmin kävin pitkän matikan ja luonnontieteet, niissä piti kyl opiskellakin.
Sutaisin läksyt valmiiksi jo tunnilla. Lukiossa jatkoin samaa mallia. En lukenut kokeisiin enkä tentteihinkään, silti 8-9 linjalla mentiin.
AMK:ssa sitten alisuoriuduin ja ensimmäisen yritelmän keskeytin, kun ei ollut mitään hajua opiskelusta. Sen verran oli järkeä päässä että tajusin olla hakeutumatta yliopistoon...
Minunkin läksyjä tekivät itseäni useammin luokkamme hikutytöt välitunnilla, sillä välin kun itse olin tupakkapaikalla.
M36
Mielestäni älyttömintä oli kotiläksyt lukiossa. Sitten jos ei ollut tehnyt, niin viestiä meni lähellä täysi-ikäisenkin oppilaan huoltajalle. Ihan älytöntä. Toivottavasti nykyään on hommat vähän järkevämmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa sitten alisuoriuduin ja ensimmäisen yritelmän keskeytin, kun ei ollut mitään hajua opiskelusta.
Miten tämä on edes mahdolista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa sitten alisuoriuduin ja ensimmäisen yritelmän keskeytin, kun ei ollut mitään hajua opiskelusta.
Miten tämä on edes mahdolista?
Miten on mahdollista ettei ymmärrä että korkeakouluissa enää pärjää jokainen jolla ei ole koskaan ollut kiinnostusta opiskeluun eikä omaa pienimpiäkään taitoja opiskeluun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tehnyt läksyjä. Leikin mieluummin ulkona päivät pitkät. Numerot olivat huonoja ja tuli jälki istuntoa. Kotona huudettiin kun toin todistuksen kotiin. Lukiossa aloin sitten lukea koska sattui ikäviä asioita elämässä ja päädyin opettajaksi.
Kaveri teki esitelmät puolestani, koska muuten olisi hävennyt minua. Hän oli hyvä tekemään esitelmiä ja nautti siitä. Minä vain sitten luin ne ääneen luokan edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein aina kaikki läksyt ja opiskelin tunnollisesti. Äiti vielä kuulusteli läksyt pyynnöstäni.
Tein läksyt yleensä jo tunnilla. Kympin tyttö olin. Olisin ollut kiinnostunut koulusta, mutta se oli liian helppoa, myös lukio. Myöhemmin kyllä kostautui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaveri teki esitelmät puolestani, koska muuten olisi hävennyt minua. Hän oli hyvä tekemään esitelmiä ja nautti siitä. Minä vain sitten luin ne ääneen luokan edessä.
Kaveri sai todella hyvät arviot esitelmistään ja kerran pyysin häntä tekemään esitelmän puolestani. Minusta se oli tosi hyvä. No yllättäen opettajan mielestä se oli huono, kuten yleensäkin omat esitelmäni olivat. Siinä tajusin ettei sillä esitelmällä ollut mitään väliä vaan opettaja ei vaan tykännyt minusta jostain syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa sitten alisuoriuduin ja ensimmäisen yritelmän keskeytin, kun ei ollut mitään hajua opiskelusta.
Miten tämä on edes mahdolista?
Miten on mahdollista ettei ymmärrä että korkeakouluissa enää pärjää jokainen jolla ei ole koskaan ollut kiinnostusta opiskeluun eikä omaa pienimpiäkään taitoja opiskeluun?
Suomalainen peruskoulu on valitettavan helppo. Tunnilla hereillä ololla pääsee jo pitkälle, eikä opita tekemään "töitä" numeroiden eteen. Lapsen k.a. oli 9,5 ja yleensä läksyt tuli tehtyä jo tunnilla. Sitten lukio ja pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia läksyineen oli järkytys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni älyttömintä oli kotiläksyt lukiossa. Sitten jos ei ollut tehnyt, niin viestiä meni lähellä täysi-ikäisenkin oppilaan huoltajalle. Ihan älytöntä. Toivottavasti nykyään on hommat vähän järkevämmin.
Joo, nykyään meillä on skeittilukiosta lähtien, eikä koeviikkojakaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa sitten alisuoriuduin ja ensimmäisen yritelmän keskeytin, kun ei ollut mitään hajua opiskelusta.
Miten tämä on edes mahdolista?
Miten on mahdollista ettei ymmärrä että korkeakouluissa enää pärjää jokainen jolla ei ole koskaan ollut kiinnostusta opiskeluun eikä omaa pienimpiäkään taitoja opiskeluun?
Suomalainen peruskoulu on valitettavan helppo. Tunnilla hereillä ololla pääsee jo pitkälle, eikä opita tekemään "töitä" numeroiden eteen. Lapsen k.a. oli 9,5 ja yleensä läksyt tuli tehtyä jo tunnilla. Sitten lukio ja pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia läksyineen oli järkytys.
Mikäpä nykyään ei olisi järkytys
Minäkään en tehnyt peruskoulussa muistaakseni koskaan läksyjä. Olin nopea tekemään tunnilla tehtäviä ja seurasin opetusta. Keskiarvo oli peruskoulun päättötodistuksessa 9,2. Lukiossa oli aluksi vaikea tottua tekemään kotitehtäviä. Minulla oli niin paljon harrastuksia, että en tiennyt mistä etsin ajan kotitehtävien tekemiseen. Yliopistossa osasin jo läksyt hoitaa.
Tein läksyjä kyllä tunnollisesti mutta en silti koskaan kuulunut luokkani terävimpään kärkeen. Peruskoulun jälkeen hain ammattikoulluun. En päässyt haluamalleni linjalle. Menin lukioon. - Kirjoitin surkeat ylioppilasarvosanat. Pari kertaa hain yliopisoon. Pääsin haluamaani paikkaan. En tiedä ono väärin sanoa, että oma pelastukseni oli se, että tuolloin kaikki joutuivat kisaamaan yo-paiaksta pääsykokeissa. Yo -arvosanoillani en varmasti olisi päässyt ja minulle oltaisiin naurettu. Vasta opintojen alettua tajusin, että vaikka periaatteessa pääsykokeessa osallistuneiden yo-arvosanoilla ei olu väljä niin tuntui myöhemmin jännältä kun porukka muisteli ylppäreitään ja sitä kuinka monta laudaturia olivat kirjoittaneet kun itse saattoi todeta vain, että ollut kirjoittanut ensimmäsitäkään. Ja kuinka minä kuitenkin olin nyt heidän joukossa, eikä esimerkiks se luokallani ollut likka ole, joka kertoi jo yläasteella aikovansa... tai se, jonka äiti jaksaa aina kertoa että hänen tyttärensä on melkein niinkuin lääkäri kun on terveydenhoitaja. Samoin kun luokkani selkeä priimus ja rinnakkaisluokalla yläasteella ollut poika, joka kävi lukion asemasta ammattikoulun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa sitten alisuoriuduin ja ensimmäisen yritelmän keskeytin, kun ei ollut mitään hajua opiskelusta.
Miten tämä on edes mahdolista?
Miten on mahdollista ettei ymmärrä että korkeakouluissa enää pärjää jokainen jolla ei ole koskaan ollut kiinnostusta opiskeluun eikä omaa pienimpiäkään taitoja opiskeluun?
Suomalainen peruskoulu on valitettavan helppo. Tunnilla hereillä ololla pääsee jo pitkälle, eikä opita tekemään "töitä" numeroiden eteen. Lapsen k.a. oli 9,5 ja yleensä läksyt tuli tehtyä jo tunnilla. Sitten lukio ja pitkä matematiikka, fysiikka ja kemia läksyineen oli järkytys.
Mikäp
Peruskouluun pitäisi saada matematiikkaan tasokurssit takaisin.
Minä tein tunnollisesti läksyt sekä peruskoulussa että lukiossa. Ekalla sisään oikikseen ja nyt ollut oma asianajotoimistokin jo 18 vuotta.
En oikein ymmärrä niiden ylpeilyä siitä, ettei tehty läksyjä tai opiskeltu. No, jokainen tavallaan. Minun tapa oli minulle oikea.
Ei todellakaan. Olin ankarassa koulussa. Jos läksyistä oli edes osa tekemättä, sai merkinnän ja jos merkintöjä tuli kolme lukukauden aikana, joutui jälki-istuntoon.