Kerrostaloasunnon lämmitys poikkeustilanteessa.
Kotivaran yhteydessä puhutaan, että pahan päivän varalle pitäisi olla joku tapa pitää koti (tai edes yksi huone) lämpimänä pitkittyneessäkin häiriötilanteessa, mutta ohjeet varalämmityksen hankintaan tuntuvat koskevan ainoastaan omakotitaloja. Ovatko siis kerrostaloasunnot immuuneja lämmönjakelun katkoille, vai mistä tämä ohjeistuksen puute johtuu?
Miten toimia kaukolämmitetyn kerrostalon vuokra-asunnon kanssa? Jos kuvitellaan vaikka ääritilannetta, että maahan tulisi useiden päivien mittainen sähkökatkos ja lämmöntuottoketju pommitettaisiin rikki, niin luulisi siinä kerrostalojenkin kylmenevän. Mutta kun ei tänne voi mitään takkaa ruveta muuraamaan, niin mitä vaihtoehtoja lämmöntuoton turvaamiseen on?
Ja ennen kuin nauratte, että tyhmä ei tiedä, niin minä en sille mitään mahda, että vanhempani ja kouluni eivät ole näitä asioita minulle opettaneet. Nyt kuitenkin yritän korjata tätä sivistysaukkoa opettelemalla itse.
Kommentit (325)
Kaikki keksii kaikkea kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pilttipurkkeja säilöön kirjoitti:
Niin sprii takkoja . Todella . Ja toisaalta kylmälaukku pitää juomat kylminä ja jos talvi on niin parvekkeella . Heittää vaan parvekkeelle ruuat kylmään. Onhan kerrostaloissa pihalla grillikatokset . Lasten Piltti purkit tietysti käy ruokana ja säilyy .
Milläs grillailet kun ei ole puita ja pystyssä olevat märkiä? Hiilet loppuu kaupoista päivissä.
Kerrostalon pihagrilli on yhteiskäytössä joten yhdessä siinä kokkaillen . Huoltoasemilla voi ostaa grillihiiliä ja puita. Kävyt ja risut käy. Vanhat sanomalehdet roskista hiukan lisänä muuten savuttaa. Savustus pönttö on hyvä juttu. Kalastustaito . Pihagrilli on hyvä paikka keittää sprii keittimellä kahvit .
Onneksi meidänkin taloyhtiöllä on yksi pallogrilli käytössä. :D Tosin tuossa tilanteessa varastetaan ihan kaikki mikä irti lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerrostalossa ei ole toimivaa keskuslämmitystä, eikä edes sähköä, mikään kaasuun tai öljyyn perustuva järjestelmä ei ole toteutettavissa pidemmäksi ajaksi. Huoneen jossa nukutaan, voi tehdä styroksien avulla lämpöeristetyksi, voi hankkia paksuja patjoja ja paljon peittoja ja parhaimman mahdollisen makuupussin.
Ruuan valmistamista varten pitäisi olla kaasulla toimiva keitin, mutta kaasukin loppuu melko nopeasti, joten varastossa pitäisi olla useita kaasupulloja. Kerrostalossa ei saa säilyttää kaasupulloja, joten siinä heti yksi pulma.
Trangia keitin ei ole kovinkaan hyödyllinen, sillä voi kuitenkin lämmittää pienen määrän vettä tai purkin hernekeittoa, mutta se ei sovellu suurempaan käyttöön tai useammalle ihmiselle. Osa kaikesta ravinnosta pitäisi olla helposti syötävää ravintoa, jota ei tarvitse valmistaa.
Pysyvämmässä hätätilanteessa pitäisi tietysti lähteä evakkoon, mutta tavoitteena olisi pystyä selviämään omassa kodissa pari viikkoa siinäkin tilanteessa, jos maailma sattuisi kaatumaan keskellä talvea.
Olet toivottavasti varannut hyvin säilyvää ruokaa viikoiksi tai kuukausiksi. :)
Kyllä, minulla on säilykkeitä, kuivalihaa ja näkkileipää kyllä kuukausiksi.
Kiva kuulla, että sinäkin pyrit varautumaan.
Tämän aloituksen tarkoitus oli nyt kuitenkin keskustella vain lämmityksestä, eikä yleisestä varautumisesta.
t: ap
eri. Hyvä ap, tuo lämmitys on erittäin hyvää ja tarpeellista varautumista, mutta se johdattaa ajatukset helposti kaikkeen muuhunkin varautumiseen, joten olethan meille muihin varautumisiin eksyneille, kärsivällinen.
Ei keskustelemisessa mitään pahaa ole, varsinkaan kun keskustellaan tärkeästä aiheesta. Mutta ruoan suhteen netistä on helppo löytää paljon tietoa, joka soveltuu useimpiin elämäntilanteisiin. Lämmitysvarautumisesta sen sijaan varoitellaan paljon, mutta ainakaan minä en löytänyt mistään tietoa siitä, miten sen voisi käytännössä toteuttaa, jos ei asu omakotitalossa. Jos tämä keskustelu pysyisi aiheessa, niin täältä monet muutkin voisivat löytää vastauksia hätälämmitystä koskeviin kysymyksiinsä.
Lisäksi tuntuu vähän hölmöltä, että kun kysyn nimenomaan lämmityksestä, niin minua ruvetaan melkein kädestä pitäen opastamaan ruoan ja veden turvaamisessa. Sitten kun vastaan, että ne ovat minulla hallinnassa, ja minulle sanotaan, että toivottavasti minulla on ruokaa ja vettä varastossa, niin joku toinen tulee minuna esiintyen vastaamaan minulle esitettyyn kysymykseen, että "joo on minulla näkkileipää".
No, ainakin taisin nyt saada tarvitsemani vastauksen kysymääni kysymykseen. Jatkakaa te nyt sitten ruoasta puhumista tässä lämmityskeskustelussa, minä menen vertailemaan petrolilämmittimiä.
Sinun aiheesi on mielenkiintoinen ja tarpeellinen, jos tahdot ja jaksat, palaa toki keskustelemaan aloittamastasi aiheesta ja kertomaan mitä tietoja sait petrolilämmittimistä.
Suurin osa meistä ei edes tiedä, miten paljon tarvitaan petrolia asunnon lämmittämiseen kahden viikon aikana.
Kerrostaloasunnon lämmittämiseen on tosiaankin paras vaihtoehto valopetrolilla toimiva lämmitin.
On ollut lämmittimenä aikoinaan minullakin sähköttömällä mökillä (pienellä) ja sillä pysyi tupa lämpimänä kovimmillakin pakkasilla.
Öljylämmittimiäkin on nykyään kaupan, mutta hinnat aikas suolaisia.
Pidempään jatkuvissa kriiseissä (sähkökatko) pitäisin parhaimpana lämmönlähteenä puukaminaa.
Öljyt, dieselit, valopetrolit loppuvat kaupoista melko nopeasti, mutta poltettavaa puuta löytyy suomenmaasta riittävästi, joten jos minulta kysyttäisiin kuinka varautua pitkiin sähkökatkoihin kerrostaloasunnossa, kehottaisin ostamaan valopetrolilämmittimen ja muutaman kymmenen litraa valopetrolia ja pidempien sähkökatkojen varalle puukaminan.
Retkikeittimellä pystyy laittamaan sapuskaa ja keittelemään kahvit/teet ja retkikeittimiäkin löytyy monille polttoaineille, bensiini, sinoli, kaasu, risut ym.
Ei kerrostalossa voi käyttää puukaminaa.
Vanhana partiolaisena pärjäisin itse kylmissäkin oloissa ja ilman sähköä hyvän talvimakuupussini ja trangian voimin. Trangialla saa kyllä erinomaisesti kokkailtua ruoat ainakin kahdelle hengelle, toisin kuin joku täällä arveli. Tietty kotivara pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerrostalossa ei ole toimivaa keskuslämmitystä, eikä edes sähköä, mikään kaasuun tai öljyyn perustuva järjestelmä ei ole toteutettavissa pidemmäksi ajaksi. Huoneen jossa nukutaan, voi tehdä styroksien avulla lämpöeristetyksi, voi hankkia paksuja patjoja ja paljon peittoja ja parhaimman mahdollisen makuupussin.
Ruuan valmistamista varten pitäisi olla kaasulla toimiva keitin, mutta kaasukin loppuu melko nopeasti, joten varastossa pitäisi olla useita kaasupulloja. Kerrostalossa ei saa säilyttää kaasupulloja, joten siinä heti yksi pulma.
Trangia keitin ei ole kovinkaan hyödyllinen, sillä voi kuitenkin lämmittää pienen määrän vettä tai purkin hernekeittoa, mutta se ei sovellu suurempaan käyttöön tai useammalle ihmiselle. Osa kaikesta ravinnosta pitäisi olla helposti syötävää ravintoa, jota ei tarvitse valmistaa.
Pysyvämmässä hätätilanteessa pitäisi tietysti lähteä evakkoon, mutta tavoitteena olisi pystyä selviämään omassa kodissa pari viikkoa siinäkin tilanteessa, jos maailma sattuisi kaatumaan keskellä talvea.
Olet toivottavasti varannut hyvin säilyvää ruokaa viikoiksi tai kuukausiksi. :)
Kyllä, minulla on säilykkeitä, kuivalihaa ja näkkileipää kyllä kuukausiksi.
Kiva kuulla, että sinäkin pyrit varautumaan.
Tämän aloituksen tarkoitus oli nyt kuitenkin keskustella vain lämmityksestä, eikä yleisestä varautumisesta.
t: ap
eri. Hyvä ap, tuo lämmitys on erittäin hyvää ja tarpeellista varautumista, mutta se johdattaa ajatukset helposti kaikkeen muuhunkin varautumiseen, joten olethan meille muihin varautumisiin eksyneille, kärsivällinen.
Ei keskustelemisessa mitään pahaa ole, varsinkaan kun keskustellaan tärkeästä aiheesta. Mutta ruoan suhteen netistä on helppo löytää paljon tietoa, joka soveltuu useimpiin elämäntilanteisiin. Lämmitysvarautumisesta sen sijaan varoitellaan paljon, mutta ainakaan minä en löytänyt mistään tietoa siitä, miten sen voisi käytännössä toteuttaa, jos ei asu omakotitalossa. Jos tämä keskustelu pysyisi aiheessa, niin täältä monet muutkin voisivat löytää vastauksia hätälämmitystä koskeviin kysymyksiinsä.
Lisäksi tuntuu vähän hölmöltä, että kun kysyn nimenomaan lämmityksestä, niin minua ruvetaan melkein kädestä pitäen opastamaan ruoan ja veden turvaamisessa. Sitten kun vastaan, että ne ovat minulla hallinnassa, ja minulle sanotaan, että toivottavasti minulla on ruokaa ja vettä varastossa, niin joku toinen tulee minuna esiintyen vastaamaan minulle esitettyyn kysymykseen, että "joo on minulla näkkileipää".
No, ainakin taisin nyt saada tarvitsemani vastauksen kysymääni kysymykseen. Jatkakaa te nyt sitten ruoasta puhumista tässä lämmityskeskustelussa, minä menen vertailemaan petrolilämmittimiä.
Sinun aiheesi on mielenkiintoinen ja tarpeellinen, jos tahdot ja jaksat, palaa toki keskustelemaan aloittamastasi aiheesta ja kertomaan mitä tietoja sait petrolilämmittimistä.
Suurin osa meistä ei edes tiedä, miten paljon tarvitaan petrolia asunnon lämmittämiseen kahden viikon aikana.
Kerrostaloasunnon lämmittämiseen on tosiaankin paras vaihtoehto valopetrolilla toimiva lämmitin.
On ollut lämmittimenä aikoinaan minullakin sähköttömällä mökillä (pienellä) ja sillä pysyi tupa lämpimänä kovimmillakin pakkasilla.
Öljylämmittimiäkin on nykyään kaupan, mutta hinnat aikas suolaisia.
Pidempään jatkuvissa kriiseissä (sähkökatko) pitäisin parhaimpana lämmönlähteenä puukaminaa.
Öljyt, dieselit, valopetrolit loppuvat kaupoista melko nopeasti, mutta poltettavaa puuta löytyy suomenmaasta riittävästi, joten jos minulta kysyttäisiin kuinka varautua pitkiin sähkökatkoihin kerrostaloasunnossa, kehottaisin ostamaan valopetrolilämmittimen ja muutaman kymmenen litraa valopetrolia ja pidempien sähkökatkojen varalle puukaminan.
Retkikeittimellä pystyy laittamaan sapuskaa ja keittelemään kahvit/teet ja retkikeittimiäkin löytyy monille polttoaineille, bensiini, sinoli, kaasu, risut ym.
Ei kerrostalossa voi käyttää puukaminaa.
Meillä ainakin on tässä kerrostalon ullakkohuoneistossa on puukamina ja talvella sitä toisinaan lämmitetään.
Kun viimeksi oli sota, useimmilla oli mahdollisuus puulämmituksiin. Myös kaupunkien keskustoissa kerrostaloissa oli kaakeliuunit monissa taloissa.
Halvin keino olisi ostaa varalle pelastuslakanoita ja kertakäyttöisiä kädenlämmittimiä. Talvimakuupussi on muuten hyvä vinkki, mutta maksaa aika paljon, jos sille ei ole normaalisti käyttöä.
Pelastuslakana esim.:
https://m.motonet.fi/fi/tuote/569815/MTX-Outdoor-Pelastuslakana
Kädenlämmitin esim.:
https://m.motonet.fi/fi/tuote/5503098/Heat-Factory-kadenlammitin-24-kpl
Kädenlämmittimien tyyppisiä itsestään hapen kanssa kosketuksiin päästessä lämpeneviä pussukoita on muistaakseni vähän suurempiakin, sellaisia joilla voi lämmittää vaikka selkää. Ne pysyvät lämpiminä noin 10 tuntia ja ovat tosiaan halpoja. Yhdessä pelastuslakanan kanssa niillä kyllä pysyisi lämpimänä ainakin muutaman vuorokauden.
Pitäiskö toi vartiosaaren vanhat romut uudistaa nykyaikaiseen käyttöön niinkuin antaa vaikka armeijan treenipaikaksi uudestaan nykyajan tapaan . Nehän on homeessa kaikki vanhat . Pitäisi turvata myös matkustaja liikenne säältä ja vaaroilta .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerrostalossa ei ole toimivaa keskuslämmitystä, eikä edes sähköä, mikään kaasuun tai öljyyn perustuva järjestelmä ei ole toteutettavissa pidemmäksi ajaksi. Huoneen jossa nukutaan, voi tehdä styroksien avulla lämpöeristetyksi, voi hankkia paksuja patjoja ja paljon peittoja ja parhaimman mahdollisen makuupussin.
Ruuan valmistamista varten pitäisi olla kaasulla toimiva keitin, mutta kaasukin loppuu melko nopeasti, joten varastossa pitäisi olla useita kaasupulloja. Kerrostalossa ei saa säilyttää kaasupulloja, joten siinä heti yksi pulma.
Trangia keitin ei ole kovinkaan hyödyllinen, sillä voi kuitenkin lämmittää pienen määrän vettä tai purkin hernekeittoa, mutta se ei sovellu suurempaan käyttöön tai useammalle ihmiselle. Osa kaikesta ravinnosta pitäisi olla helposti syötävää ravintoa, jota ei tarvitse valmistaa.
Pysyvämmässä hätätilanteessa pitäisi tietysti lähteä evakkoon, mutta tavoitteena olisi pystyä selviämään omassa kodissa pari viikkoa siinäkin tilanteessa, jos maailma sattuisi kaatumaan keskellä talvea.
Olet toivottavasti varannut hyvin säilyvää ruokaa viikoiksi tai kuukausiksi. :)
Kyllä, minulla on säilykkeitä, kuivalihaa ja näkkileipää kyllä kuukausiksi.
Kiva kuulla, että sinäkin pyrit varautumaan.
Tämän aloituksen tarkoitus oli nyt kuitenkin keskustella vain lämmityksestä, eikä yleisestä varautumisesta.
t: ap
eri. Hyvä ap, tuo lämmitys on erittäin hyvää ja tarpeellista varautumista, mutta se johdattaa ajatukset helposti kaikkeen muuhunkin varautumiseen, joten olethan meille muihin varautumisiin eksyneille, kärsivällinen.
Ei keskustelemisessa mitään pahaa ole, varsinkaan kun keskustellaan tärkeästä aiheesta. Mutta ruoan suhteen netistä on helppo löytää paljon tietoa, joka soveltuu useimpiin elämäntilanteisiin. Lämmitysvarautumisesta sen sijaan varoitellaan paljon, mutta ainakaan minä en löytänyt mistään tietoa siitä, miten sen voisi käytännössä toteuttaa, jos ei asu omakotitalossa. Jos tämä keskustelu pysyisi aiheessa, niin täältä monet muutkin voisivat löytää vastauksia hätälämmitystä koskeviin kysymyksiinsä.
Lisäksi tuntuu vähän hölmöltä, että kun kysyn nimenomaan lämmityksestä, niin minua ruvetaan melkein kädestä pitäen opastamaan ruoan ja veden turvaamisessa. Sitten kun vastaan, että ne ovat minulla hallinnassa, ja minulle sanotaan, että toivottavasti minulla on ruokaa ja vettä varastossa, niin joku toinen tulee minuna esiintyen vastaamaan minulle esitettyyn kysymykseen, että "joo on minulla näkkileipää".
No, ainakin taisin nyt saada tarvitsemani vastauksen kysymääni kysymykseen. Jatkakaa te nyt sitten ruoasta puhumista tässä lämmityskeskustelussa, minä menen vertailemaan petrolilämmittimiä.
Sinun aiheesi on mielenkiintoinen ja tarpeellinen, jos tahdot ja jaksat, palaa toki keskustelemaan aloittamastasi aiheesta ja kertomaan mitä tietoja sait petrolilämmittimistä.
Suurin osa meistä ei edes tiedä, miten paljon tarvitaan petrolia asunnon lämmittämiseen kahden viikon aikana.
Kerrostaloasunnon lämmittämiseen on tosiaankin paras vaihtoehto valopetrolilla toimiva lämmitin.
On ollut lämmittimenä aikoinaan minullakin sähköttömällä mökillä (pienellä) ja sillä pysyi tupa lämpimänä kovimmillakin pakkasilla.
Öljylämmittimiäkin on nykyään kaupan, mutta hinnat aikas suolaisia.
Pidempään jatkuvissa kriiseissä (sähkökatko) pitäisin parhaimpana lämmönlähteenä puukaminaa.
Öljyt, dieselit, valopetrolit loppuvat kaupoista melko nopeasti, mutta poltettavaa puuta löytyy suomenmaasta riittävästi, joten jos minulta kysyttäisiin kuinka varautua pitkiin sähkökatkoihin kerrostaloasunnossa, kehottaisin ostamaan valopetrolilämmittimen ja muutaman kymmenen litraa valopetrolia ja pidempien sähkökatkojen varalle puukaminan.
Retkikeittimellä pystyy laittamaan sapuskaa ja keittelemään kahvit/teet ja retkikeittimiäkin löytyy monille polttoaineille, bensiini, sinoli, kaasu, risut ym.
Ei kerrostalossa voi käyttää puukaminaa.
Ja kukahan sitä estäisi käyttämästä esim. sotatilanteessa, jossa sähköt ovat pysyvästi poikki pitkiä aikoja.
Kamina vain lähelle parvekkeenovea/ikkunaa ja askartelee savupiipun viemään palokaasut ulkotiloihin.
Jos jaska iskee tuulettimeen kunnolla, kaikki keinot selviytymiseen kannattaa käyttää hyväkseen.
tuikkukynttilät yksitellen kynttiläkipos ,tuikkukynttilät voi leimahtaa jos liian lähel toisiaan ja ton saviruukku kynttilä homman kans pitää olla varovainen joku testas tubes voi kuulemma jopa räjähtää jos on liian tiivis.
tuikkukynttilät esim 10 kpl liian lähekkäin jossain, voi aiheuttaa tulipalon leimahtamal mut pakko tietysti pakko, olisko uuni niille hyvä paikka palon varalta siis kynttilöiden ja luukku auki lämpöö tuottaan.
teltta ,talvimakuupussit olohuonees on suositeltu kanssa perheen kans talviselviytymiseen.
öljykäyttöset lämmittimet mökeille maksaa ,mut ehkä turvallisempia. kerrostalo on lämmön osalta turvaton,
jos on parveke, grilli ja hiilet niin hätätapaukses voi jotain lämmittää. vesikin jäätyy kyllä putkis nopeesti niinkuin teksasis nähtiin eli valuttaa vetta astioihin juomavedeksi ettei putket pamahda.
kärkkäisel ja varustelekassa tais olla jotain minikamiinoja myynnissä. putki ikkunasta ulos ja tuunausta jos koko infra romahtaa. hyvä aloitus oon ite miettiny et yhteiskunta ei kaikkia pysty auttaan.hyvä olis itse osata jotain
Vierailija kirjoitti:
Pilttipurkkeja säilöön kirjoitti:
Niin sprii takkoja . Todella . Ja toisaalta kylmälaukku pitää juomat kylminä ja jos talvi on niin parvekkeella . Heittää vaan parvekkeelle ruuat kylmään. Onhan kerrostaloissa pihalla grillikatokset . Lasten Piltti purkit tietysti käy ruokana ja säilyy .
Milläs grillailet kun ei ole puita ja pystyssä olevat märkiä? Hiilet loppuu kaupoista päivissä.
Katkaiset pystyssä olevat tänään ja laittelet niitä kuivumaan. Sitten sinulla on kuivaa puuta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerrostalossa ei ole toimivaa keskuslämmitystä, eikä edes sähköä, mikään kaasuun tai öljyyn perustuva järjestelmä ei ole toteutettavissa pidemmäksi ajaksi. Huoneen jossa nukutaan, voi tehdä styroksien avulla lämpöeristetyksi, voi hankkia paksuja patjoja ja paljon peittoja ja parhaimman mahdollisen makuupussin.
Ruuan valmistamista varten pitäisi olla kaasulla toimiva keitin, mutta kaasukin loppuu melko nopeasti, joten varastossa pitäisi olla useita kaasupulloja. Kerrostalossa ei saa säilyttää kaasupulloja, joten siinä heti yksi pulma.
Trangia keitin ei ole kovinkaan hyödyllinen, sillä voi kuitenkin lämmittää pienen määrän vettä tai purkin hernekeittoa, mutta se ei sovellu suurempaan käyttöön tai useammalle ihmiselle. Osa kaikesta ravinnosta pitäisi olla helposti syötävää ravintoa, jota ei tarvitse valmistaa.
Pysyvämmässä hätätilanteessa pitäisi tietysti lähteä evakkoon, mutta tavoitteena olisi pystyä selviämään omassa kodissa pari viikkoa siinäkin tilanteessa, jos maailma sattuisi kaatumaan keskellä talvea.
Olet toivottavasti varannut hyvin säilyvää ruokaa viikoiksi tai kuukausiksi. :)
Kyllä, minulla on säilykkeitä, kuivalihaa ja näkkileipää kyllä kuukausiksi.
Kiva kuulla, että sinäkin pyrit varautumaan.
Tämän aloituksen tarkoitus oli nyt kuitenkin keskustella vain lämmityksestä, eikä yleisestä varautumisesta.
t: ap
eri. Hyvä ap, tuo lämmitys on erittäin hyvää ja tarpeellista varautumista, mutta se johdattaa ajatukset helposti kaikkeen muuhunkin varautumiseen, joten olethan meille muihin varautumisiin eksyneille, kärsivällinen.
Ei keskustelemisessa mitään pahaa ole, varsinkaan kun keskustellaan tärkeästä aiheesta. Mutta ruoan suhteen netistä on helppo löytää paljon tietoa, joka soveltuu useimpiin elämäntilanteisiin. Lämmitysvarautumisesta sen sijaan varoitellaan paljon, mutta ainakaan minä en löytänyt mistään tietoa siitä, miten sen voisi käytännössä toteuttaa, jos ei asu omakotitalossa. Jos tämä keskustelu pysyisi aiheessa, niin täältä monet muutkin voisivat löytää vastauksia hätälämmitystä koskeviin kysymyksiinsä.
Lisäksi tuntuu vähän hölmöltä, että kun kysyn nimenomaan lämmityksestä, niin minua ruvetaan melkein kädestä pitäen opastamaan ruoan ja veden turvaamisessa. Sitten kun vastaan, että ne ovat minulla hallinnassa, ja minulle sanotaan, että toivottavasti minulla on ruokaa ja vettä varastossa, niin joku toinen tulee minuna esiintyen vastaamaan minulle esitettyyn kysymykseen, että "joo on minulla näkkileipää".
No, ainakin taisin nyt saada tarvitsemani vastauksen kysymääni kysymykseen. Jatkakaa te nyt sitten ruoasta puhumista tässä lämmityskeskustelussa, minä menen vertailemaan petrolilämmittimiä.
Sinun aiheesi on mielenkiintoinen ja tarpeellinen, jos tahdot ja jaksat, palaa toki keskustelemaan aloittamastasi aiheesta ja kertomaan mitä tietoja sait petrolilämmittimistä.
Suurin osa meistä ei edes tiedä, miten paljon tarvitaan petrolia asunnon lämmittämiseen kahden viikon aikana.
Kerrostaloasunnon lämmittämiseen on tosiaankin paras vaihtoehto valopetrolilla toimiva lämmitin.
On ollut lämmittimenä aikoinaan minullakin sähköttömällä mökillä (pienellä) ja sillä pysyi tupa lämpimänä kovimmillakin pakkasilla.
Öljylämmittimiäkin on nykyään kaupan, mutta hinnat aikas suolaisia.
Pidempään jatkuvissa kriiseissä (sähkökatko) pitäisin parhaimpana lämmönlähteenä puukaminaa.
Öljyt, dieselit, valopetrolit loppuvat kaupoista melko nopeasti, mutta poltettavaa puuta löytyy suomenmaasta riittävästi, joten jos minulta kysyttäisiin kuinka varautua pitkiin sähkökatkoihin kerrostaloasunnossa, kehottaisin ostamaan valopetrolilämmittimen ja muutaman kymmenen litraa valopetrolia ja pidempien sähkökatkojen varalle puukaminan.
Retkikeittimellä pystyy laittamaan sapuskaa ja keittelemään kahvit/teet ja retkikeittimiäkin löytyy monille polttoaineille, bensiini, sinoli, kaasu, risut ym.
Ei kerrostalossa voi käyttää puukaminaa.
Ja kukahan sitä estäisi käyttämästä esim. sotatilanteessa, jossa sähköt ovat pysyvästi poikki pitkiä aikoja.
Kamina vain lähelle parvekkeenovea/ikkunaa ja askartelee savupiipun viemään palokaasut ulkotiloihin.
Jos jaska iskee tuulettimeen kunnolla, kaikki keinot selviytymiseen kannattaa käyttää hyväkseen.
Minä ainakin paistaisin naapurin lihavan eukon ja suolaisin sen läskin, niin säilyisi kauan syötävänä?
Kuten varmaan tiedät, ihmislihaa on syöty nälänhätien aikana useissakin maissa, joten pitkään jatkunut elintarvikepula aiheuttaisi maassamme myös kannibalismia.
Vierailija kirjoitti:
Googlaa jovelan blogista.
Ruukkusysteemi lämpökynttilöillä tuottaa lämpöä.
-Ja melko myrkyllisiä palokaasuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis viisi kirjoitti:
Siis viisi tuikkukynttilälyhtyä. Tai sitten savisia kukkaruukkuja kahta eri kokoa jotka pulteilla, prikoilla ja muttereilla ankkuroidaan kokonaisuuseklsi jonka alle tuikkukynttilä sytytetään.
Viisi tuikkukynttilää ei riitä mihinkään, huoneen lämmittämiseen menee muutamia kw, jos hyvin eristetty ja ovi kokoajan kiinni.
Kilossa steariinia on noin 10 kWh. Tuikku painaa noin 0,040 kg siinä on siis 0,4 kWh. Jos se palaa tunnissa on tehon tuotto 400W. Mutta palaahan se kauemmin. Kolmella tunnilla tulee 133 W. Ihan mukava teho lämpimänä pitämiseen.
Jos jossain tarvitaan 1 kW lämmitystä, joka riittää yhden tavallisen makuuhuoneen lämmittämiseen, niin vajaa kymmenen tuikkua vaan palamaan.
Ei riitä talvella kuin hekeksi. Vuorokaudessa pitäisi polttaa useampi yli sata tuikkua jotta hieman edes pysyisi lämmintä. Turha edes unelmoida mistään 20-asteen lämmöistä.
Tarkoitus on säilyttää hengissä pysymisen lämpötila.
Ehkä sitten pitää rakentaa ulkoilu alueelle tiilistä keittokatokset vähän isompia ryhmiä varten . Eihän yksittäiset pikku grillit riitä koko porukalle kerralla . Ja juomavesi kaivoja . Ennenvanhaan oli vesikaivoja nykyään ei näy . Huomaa ulkoilu alueilla että grillipaikka on pieni ja olematon . Ei haittaisi vaikka veden otto pisteitä olisi enemmän koska kesällä matkailu on yleistä ja vettä menee . Kouvolassa huomasi illalla kun kaikki paikat oli kiinni ei voi ostaa edes vettä mistään .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlaa jovelan blogista.
Ruukkusysteemi lämpökynttilöillä tuottaa lämpöä.
-Ja melko myrkyllisiä palokaasuja.
Aika monet polttavat kynttilöitä ilman kriisiäkin. Kriisitilanteessa taas ei mahda ensimmäisenä olla mielessä kuinka kynttilän palaminen vertautuu passiiviseen tupakointiin tai liikenteen päästöihin (tutkimus).
Jos olisi parveke, niin hommaisin kaasutoimisen säteilylämmittimen. Tietenkin päästöt pitäisi huolella ohjata pois. Toinen on sellainen iso ns maitotonkka mitä oli armeijassakin (vai onko joku termostonkka?). Äijillä oli jäätävän kylmä moottorimarssilla kasarmille, mutta itse istuin sellaisen joku 30l tonkan päällä joka oli vähän aiemmin täytetty kiehuvan kuumalla mehulla. Tuntui aivan siltä että lämpimässä sisätilassa olisi istunut. Tämän lämmittäisin jossain notskilla tai sitten meillä ihan oikeasti on tuossa kerrostalon pihassa sellainen grillimaja.
Kerrostalo jäähtyy pientaloa hitaammin. Sisälämpötilan putoaminen 15 asteeseen kovallakin pakkasella kestää 1…2 vuorokautta. Katkon pitäisi olla viikon pituinen, että lämpötila putoaisi nollaan.
Kaikki ajat ovat noin-arvoja.
Raitisilmaventtiilien auki pitäminen nopeuttaa rakennuksen jäähtymistä. Koneellinen ilmanvaihto nopeuttaa huomattavasti rakennuksen jäähtymistä, jos kyseessä on pelkkä kaukolämpökatko.
Kun asunto kylmenee
Jos kodin lämpötila on lähtenyt laskemaan:
Sulje ikkunat ja pidä ulko-ovi kiinni. Lämpö karkaa nopeasti, jos ulko-ovi avataan usein. Sulje väliovet käytäviin, tuulikaappeihin ja eteiseen ja tuki raot.
Estä ilmanvaihto. Tuki raitisilmaventtiilit. Niitä ovat seinän pyöreät venttiilit ja ikkunan karmien venttiilit.
Lämmitä takka. Ainakin osa asunnosta pysyy lämpimänä.
Jos kodin lämpötila on laskenut +15 asteeseen:
Yritä pitää yksi tila asunnosta lämpimänä. Sulje ulompien huoneiden ja kulmahuoneiden ovet ja tuki kylmän ilman pääsy niistä matoilla tai pyyhkeillä
Peitä ikkunat paksuilla verhoilla tai vilteillä. Tuo lattialle lisää mattoja.
Pue päälle lämpimät, hengittävät, mielellään villaiset vaatteet. Lisää jalkaan sukkia tai kengät, vedä tarvittaessa pipo päähän ja hanskat käteen.
Jos joudut nukkumaan kylmässä asunnossa:
Kanna sängyt asunnon lämpimimpään tilaan. Kaiva esiin kaikki täkit ja viltit. Hyvässä makuupussissa tarkenet hyvin.
Nuku vierekkäin perheenjäsenten kanssa yhteisten peittojen alla. Yksi ihminen tuottaa yhtä paljon lämpöä kuin 70-wattinen hehkulamppu.
Pysyt lämpimänä paremmin, jos teet vilteistä teltan pöydän ympärille ja nukut siellä.
Lämpötilan nostaminen vie muutaman päivän
Jos asuinrakennukset pääsevät kylmenemään, niiden lämpötilan nostaminen takaisin normaaliin asuinlämpötilaan vie jopa useita päiviä. Lämpenemisen vauhtiin vaikuttavat muun muassa rakennuksen sisälämpötila lämmityksen alkaessa, ulkolämpötila lämmityksen alkaessa, lämmön nostoon käytettävissä oleva teho ja rakennuksen rakenteiden ominaisuudet.
Kevytrakenteiset rakennukset kylmenevät nopeasti, mutta ne vastaavasti lämpenevät nopeammin kuin vankkarakenteiset talot. Lämmön nosto asumislämpötilaan vie karkeasti arvioiden jopa kaksinkertaisen ajan verrattuna rakennuksen jäähtymiseen.
energia.fi
Vierailija kirjoitti:
Vanhana partiolaisena pärjäisin itse kylmissäkin oloissa ja ilman sähköä hyvän talvimakuupussini ja trangian voimin. Trangialla saa kyllä erinomaisesti kokkailtua ruoat ainakin kahdelle hengelle, toisin kuin joku täällä arveli. Tietty kotivara pitäisi olla.
Minä olen nukkunut ulkona jopa 30 asteen pakkasessa. En silti selviäisi päivästä toiseen kylmässä. Välillä pitäisi löytää lämmin paikka.
Tuo takka tietysti ei kuulu useinkaan kerrostaloon, mut päteviä vinkkejä jokaiselle
"SUOMI on palokuolemien mustaa aluetta. Vaikka paloturvallisuutta pidetään hyvänä, tulipaloissa kuolee Suomessa enemmän ihmisiä suhteessa asukaslukuun kuin muualla. Euroopassa taakse jäävät niin Romania, Bulgaria kuin Puolakin."
HS