Lue keskustelun säännöt.
Kerrostaloasunnon lämmitys poikkeustilanteessa.
13.11.2021 |
Kotivaran yhteydessä puhutaan, että pahan päivän varalle pitäisi olla joku tapa pitää koti (tai edes yksi huone) lämpimänä pitkittyneessäkin häiriötilanteessa, mutta ohjeet varalämmityksen hankintaan tuntuvat koskevan ainoastaan omakotitaloja. Ovatko siis kerrostaloasunnot immuuneja lämmönjakelun katkoille, vai mistä tämä ohjeistuksen puute johtuu?
Miten toimia kaukolämmitetyn kerrostalon vuokra-asunnon kanssa? Jos kuvitellaan vaikka ääritilannetta, että maahan tulisi useiden päivien mittainen sähkökatkos ja lämmöntuottoketju pommitettaisiin rikki, niin luulisi siinä kerrostalojenkin kylmenevän. Mutta kun ei tänne voi mitään takkaa ruveta muuraamaan, niin mitä vaihtoehtoja lämmöntuoton turvaamiseen on?
Ja ennen kuin nauratte, että tyhmä ei tiedä, niin minä en sille mitään mahda, että vanhempani ja kouluni eivät ole näitä asioita minulle opettaneet. Nyt kuitenkin yritän korjata tätä sivistysaukkoa opettelemalla itse.
Kommentit (325)
Talvimakuupussi, avaruuspeite, lämpökerrasto ja muut varautumistarvikkeet taskulamppuineen ja ruokineen jne, vaikka vielä sisällekin pystytettävä teltta sekä iso reppu. Silloin, jos joutuu lähtemään jonnekin muualle pois kotoaan, voi ottaa tarvikkeet mukaansa, mutta voi käyttää niitä kotonasnkin. Oli se sitten joku väestösuoja tai lähtee autolla mökille tai sukulaisten luo tms, niin nämä varusteet saa mukaan. Eikö tämä olisi järkevintä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos ylemmäksi kirjoittaneille. Voisin kokeilla makuuhuoneeseen pystytettävää telttaa ja huoneen lämmittämistä petroolilämmittimellä. Pitäisi sopivien alennusmyyntipäivien aikaan hommata tarvittavat varusteet. Siinähän olisi sitten henkivakuutus pahan pakkaspäivän varalle.
Vierailija kirjoitti:
Eipä kerrostaloasuntoihin tarkoitettuja lämmityslaitteita taida oikein olla. Siis sellaisia, jotka eivät toimi sähköllä, mutta jotka olisivat paloturvallisia. Parempi vaan varata riittävästi lämpimiä vaatteita ja esim sellaiset makuupussit, joissa tarkenee nukkua ulkona pakkasessakin.
On ihan tarpeeksi turvallisia kai olemassa?
Kyllähän muutenkin on palonarkoja tavaroita. Niiden kanssa pitää olla tosi tarkka. Ja isoa määrää herkästi syttyvää materiaalia ei kannata säilyttää sisällä.
Varmasti muistatte, että höyryävä neste tai kaasu voi syttyä räjähtämällä!
Vierailija kirjoitti:
Olipa kiva yllätys, että tästä tuli näin hyvä ketju.
Olen ottanut vähän selvää asioista. Helpointa on toki pitää ihmiset lämpiminä vaatteilla ja huovilla, ja tietysti ensimmäisenä pyrkiä estämään lämpöä karkaamasta mm. tukkimalla ikkunoita, mutta jos syystä tai toisesta tarvitsee estää asuntoa jäätymästä, niin siihen on olemassa pieniä kaasu- tai petroolilämmittimiä. Näitä lämmittimiä ei ole tarkoitettu pidettäväksi jatkuvasti päällä, vaan ne on tarkoitettu lämmittämään tila. Eli lämmitintä pitäisi kytkeä päälle aina, kun alkaa viilentyä, ja pois päältä, kun on lämmin.
Petroolilämmittimet maksavat n. 200 - 300 euroa kappale. Petroolilämmittimissä polttoainetankki on yleensä n. 3-4 litran vetoinen, ja palaminen kuluttaa n. 200 - 400 millilitraa tunnissa, eli täydellä tankilla saa noin 7,5 - 20 tuntia paloaikaa. Miinuspuoliksi mainitaan petroolin haju, mutta toisaalta joitain lämmittimiä mainostetaan myös hajuttomina, kunhan niissä polttaa rikitöntä valopetroolia. Polttoainetta, eli siis palavaa nestettä, saa lain mukaan säilyttää yksityisasunnossa korkeintaan 25 litraa kerrallaan, ja sitä ei saa säilyttää usean eri asunnon yhteisessä varastotilassa (eli esim. häkkivarastossa). Petrooli myös vanhenee, eli jos sitä ei tule käyttäneeksi talven aikana, niin ensi talveksi pitää ostaa uusi satsi.
Kaasulämmittimiin en perehtynyt yhtä paljon, mutta niissä tosiaan ongelmana on kosteuden muodostuminen. Kaasua saa säilyttää yksityisasunnossa korkeintaan 25 kg kerrallaan, mutta sitä ei saa säilyttää missään kellari- eikä ullakkotilassa (ei edes yksityisomistetussa sellaisessa), eikä kaasupullon pinta saa päästä kesähelteilläkään lämpenemään yli 40 celsiusasteeseen.
Molemman tyyppiset lämmittimet on tarkoitettu sisätilojen lämmittämiseen, mutta niissä on luonnollisesti häkä- ja hiilidioksidiriski. Joitain malleja mainostetaan niin vähän palokaasuja tuottavina, että niistä ei ole mahdollista saada vahinkoa. Turvallisuuden vuoksi laitetta ei kuitenkaan kannata jättää päälle nukkumisen ajaksi, ja häkävaroittimet kannattaa pitää toiminnassa.
Nämä sisätilan lisälämmittimet on yleensä suunniteltu sopimaan pieniin mökkeihin tai asuntoihin, ja laitteen suunniteltu toimintatila on yleensä ilmoitettu kuutioissa. Asunnon kuutiomäärän voi laskea helposti kertomalla asunnon pinta-alan (neliömetreissä) asunnon huonekorkeudella (metreissä, useimmissa nykyajan rakennuksissa huonekorkeus on 2,5 metriä). Eli esimerkiksi minun asuntoni on 54 neliömetriä * 2,5 metriä huonekorkeutta = 135 kuutiota. Tämä on liian iso tilavuus useimmille pikku lämmittimille, mutta voin pienentää lämmitettävää tilaa eristämällä osan huoneista kylmiksi, ja linnoittautumalla lämmitettäviin tiloihin.
Jos jotain meni väärin, korjatkaa. Terveisin ap.
Ja muistakaa: kaasupullon pinta voi kuumentua auringonpaisteessa reilusti yli 40°C:n – vaikka ilman lämpötila olisi 30°C tai alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki kriisitilanteessa myös ihmisten hyvyys ja auttamishalu nousisi esiin, vaikkei tämänkään palstan keskustelujen perusteella uskoisi. Monet lämpimässä asuvat ottaisivat ystäviään, sukulaisiaan ja tuntemattomiakin hätämajoitukseen luokseen. Ja ääritilanteessa heidät luultavasti myös velvoitettaisiin siihen valtiovallan taholta. Kovin montaa päivää ei myöskään tarvitsisi palella kylmissä asunnoissa, ennen kuin jonkinlaista kaminateltta- tai muuta suojaa saataisiin järjestettyä ja järjestelmät taas toimimaan.
Minun maalaiskotiini en ota ketään ulkopuolista, vaikka kuinka käskettäisiin. Minulla on nytkin kellari ja varastot täynnä, joten pärjäisin hyvin ilman täydennyksiä ainakin kevääseen. Ja jos kriisi iskee keskellä pakkastalvea ja sähköjen lisäksi katkeavat viestintäyhteydet (= tv, radio, puhelimet ja netti mykistyvät), niin turha odottaa valtiovallalta edes sympatiaa. Jokainen on silloin oman onnensa nojassa. Sääliksi käy uusavuttomia kaupunkilaisia kerrostaloissaan. Vaan ehkä jokin kansainvälinen avustusjärjestö voisi auttaa heitä esim. perustamalla telttaleirejä.
Siinä vaiheessa kun lähikaupungeista alkaa loppumaan syötävä ja juotava, porukka lähtee liikkeelle ryöstämään maaseutua, joten tuskinpa pystyt pitämään varastojasi kovinkaan pitkään.
Ja kilin kukkarot lähtevät minnekään, jos ei ole enää polttoainetta. Tiet olisivat joka tapauksessa todennäköisesti tukossa, joko liikennekolareiden takia (eihän niitä enää kukaan raivaisi) tai talvella auraamattomien lumimassojen takia. Jäätyisivät hengiltä.
Minulta löytyy myös lumikengät.
Niiden kanssa onkin hyvä lähteä ryöstelemään maaseutua.
Jo ammoisina aikoina ryösteltiin ja metsästettiin lumikengät jalassa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää aloittajan kommentti siitä, ettei vanhemmat ole opettaneet. Oikeastikko kaikki on vanhempien vikaa? Sekin ettei vanhemmat kerro kaikists mahdollisista skenaarioista ja uhkakuvista, etenkään, jos asia ei tule puheeksi. Onko ap oikeasti noin avuton?
Vastaus on, ei mitenkään. Palellut ap kuoliaaksi ensimmäisten joukossa, et varmaan ymmärrä edes pukea lämmintä vaatetta riittävästi, jos äiti ei ole kädestäpitäen neuvomassa.
Eläinemot ja laumat opettavat pennuilleen kaikki taidot. Miksi ihmiset eivät?
ala palautella mitä varastit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuommoinen en vaan nurkkaan ja torvi ikkunasta ulos.
https://i.pinimg.com/736x/3b/aa/2a/3baa2a607c4049ab8ca47fe5360918d3.jpg
Puotakasn ei tarvita jos käy varastamassa kivihiiliä vihreästä Hanasaaren voimalaitoskasasta.
Taas tuli esiin tämä VARASTAMINEN TÄSSÄ . KLEPTOMANIA ON OIKEIN TAUTI .
vihreää aatetta. varastetusta kivihiilestä ei tule hiilidioksidia. ja jos tuleekin, niin se on omistavan osapuolen vika
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on hyvä juttu ihan tavisten varautumisesta kohta kohdalta. https://www.omavarainen.fi/l/kotivara
Vierailija kirjoitti:
Siis että oikeastiko ei OLE mitään lämmitystapaa? Hain tällä siis takaa jotain lämmityslaitetta, polttoainegeneraattorilla pyörivää lämmitintä tai jotain sen suuntaista. Tai vaikka kamiinaa, jonka savu olisi mahdollista johtaa asunnon pienimmästä ikkunasta ulos, ja tilkitä muu ikkuna vaikka pursotettavalla eristeellä lämpätiiviiksi.
Vaikken asuisikaan yksin, niin ei sitä silti päiväkausia voisi elää missään pöydän alla. Pahassa tilanteessa voisi linnoitautua eläinten kanssa vessa-kylppäriin (ikkunaton, eristetty huone), mutta sekin olisi vain lämmön eristämistä, ja pian kävisi huonosti ilman hätälämmitystä. Tosi ikävä, uusi tieto, jos minun lämpimänä pysymiseni on todella laskettu pelkän evakuoinnin varaan.
Kaasu- tai öljylämmitin, on tehokas ja tarkoitettu sisäkäyttöön. Varmuuden vuoksi häkävaroitin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisikin lystiä, jos tämmöinen tilanne olisi oikeasti ja jengi alkaisi DIY-henkisesti lämmittelemään asuntojaan. Varmaan kuolisi enemmän porukkaa sen lämmittämisen kuin kylmyyden takia.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa asumisen alkoi nyt kovasti epäilyttää, jos monikin aikoo alkaa sytyttää nuotioita sisätiloissa.
Siinä vaiheessa, kun pakkanen halkaisee vesikiertoiset patterit, niin on ihan sama laittaa nuotio olohuoneeseen. Talo on jo pilalla vesivahinkojen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa kiva yllätys, että tästä tuli näin hyvä ketju.
Olen ottanut vähän selvää asioista. Helpointa on toki pitää ihmiset lämpiminä vaatteilla ja huovilla, ja tietysti ensimmäisenä pyrkiä estämään lämpöä karkaamasta mm. tukkimalla ikkunoita, mutta jos syystä tai toisesta tarvitsee estää asuntoa jäätymästä, niin siihen on olemassa pieniä kaasu- tai petroolilämmittimiä. Näitä lämmittimiä ei ole tarkoitettu pidettäväksi jatkuvasti päällä, vaan ne on tarkoitettu lämmittämään tila. Eli lämmitintä pitäisi kytkeä päälle aina, kun alkaa viilentyä, ja pois päältä, kun on lämmin.
Petroolilämmittimet maksavat n. 200 - 300 euroa kappale. Petroolilämmittimissä polttoainetankki on yleensä n. 3-4 litran vetoinen, ja palaminen kuluttaa n. 200 - 400 millilitraa tunnissa, eli täydellä tankilla saa noin 7,5 - 20 tuntia paloaikaa. Miinuspuoliksi mainitaan petroolin haju, mutta toisaalta joitain lämmittimiä mainostetaan myös hajuttomina, kunhan niissä polttaa rikitöntä valopetroolia. Polttoainetta, eli siis palavaa nestettä, saa lain mukaan säilyttää yksityisasunnossa korkeintaan 25 litraa kerrallaan, ja sitä ei saa säilyttää usean eri asunnon yhteisessä varastotilassa (eli esim. häkkivarastossa). Petrooli myös vanhenee, eli jos sitä ei tule käyttäneeksi talven aikana, niin ensi talveksi pitää ostaa uusi satsi.
Kaasulämmittimiin en perehtynyt yhtä paljon, mutta niissä tosiaan ongelmana on kosteuden muodostuminen. Kaasua saa säilyttää yksityisasunnossa korkeintaan 25 kg kerrallaan, mutta sitä ei saa säilyttää missään kellari- eikä ullakkotilassa (ei edes yksityisomistetussa sellaisessa), eikä kaasupullon pinta saa päästä kesähelteilläkään lämpenemään yli 40 celsiusasteeseen.
Molemman tyyppiset lämmittimet on tarkoitettu sisätilojen lämmittämiseen, mutta niissä on luonnollisesti häkä- ja hiilidioksidiriski. Joitain malleja mainostetaan niin vähän palokaasuja tuottavina, että niistä ei ole mahdollista saada vahinkoa. Turvallisuuden vuoksi laitetta ei kuitenkaan kannata jättää päälle nukkumisen ajaksi, ja häkävaroittimet kannattaa pitää toiminnassa.
Nämä sisätilan lisälämmittimet on yleensä suunniteltu sopimaan pieniin mökkeihin tai asuntoihin, ja laitteen suunniteltu toimintatila on yleensä ilmoitettu kuutioissa. Asunnon kuutiomäärän voi laskea helposti kertomalla asunnon pinta-alan (neliömetreissä) asunnon huonekorkeudella (metreissä, useimmissa nykyajan rakennuksissa huonekorkeus on 2,5 metriä). Eli esimerkiksi minun asuntoni on 54 neliömetriä * 2,5 metriä huonekorkeutta = 135 kuutiota. Tämä on liian iso tilavuus useimmille pikku lämmittimille, mutta voin pienentää lämmitettävää tilaa eristämällä osan huoneista kylmiksi, ja linnoittautumalla lämmitettäviin tiloihin.
Jos jotain meni väärin, korjatkaa. Terveisin ap.
Ja muistakaa: kaasupullon pinta voi kuumentua auringonpaisteessa reilusti yli 40°C:n – vaikka ilman lämpötila olisi 30°C tai alle.
Totta. Käsittääkseni kaasupullot ovat myös alttiimpia kolhiintumiselle ja kaatumiselle. Sen takia valitsen itse mieluummin petroolilämmittimen, kun säilytän kotonani mieluummin 25 l valopetroolia kuin 25 kg kaasupulloja.
Ja talven päättyessä vanhenevaa petrooliahan voi käyttää vaikka pihalla bensakeittimessä, ja loput sitten myydä jollekulle, jolle olisi niille käyttöä ennen kuin ehtivät vanhentua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla laki siitä, että jokaisessa talossa kerros- ja rivitaloja myöten olisi edes yksi huone, jonka saisi lämpimäksi jonkin varaavan tulisijan avulla. Jos tulisi pitkä sähkökatkos keskellä kylmää talvea ja jos siihen vielä liittyisi jokin isompi kriisi, nykystandardien mukaan rakennetut kaupungit vajoaisivat kaaokseen: ihmisiä paleltuisi hengiltä kymmeniä ellei peräti satoja tuhansia ja kauppoja ja koteja ryösteltäisiin. Jotkut voisivat taantua kannibaaleiksi. Puistattavaa. Onneksi asun maaseudulla kaukana isoista kaupungeista.
Kerrostaloon olisi helppo tehdä erillinen pannuhuone, millä saisi koko talon lämmitettyä. Kiertovesipumpulle sähköt jollain peltier-elementillä tai vastaavalla. Tai sitten vain vahvistettaisiin kaukolämpöverkkoa kriisinkestävämmäksi.
kerrostaloissa ei tarvita tuollaisia, koska kerostaloasukkaat evakuoidaan tai evakuoivat itsensä väestönsuojaan, jos käy niin, että jäädään pitkäksi aika ailman sähköä ja lämpöä. Siellä väestönsuojissa on omat systeemit. tutustukaa niihin pelastussuunnitelmiin, mistä tuolla joku jo mainitsi.
Nykyisin on niissä väestönsuojien rakentamisessa kovasti säästetty, monessa talossa väestönsuojat ovat käytännössä sama asia kuin häkkikellarivarasto, eikä niissä ole kovinkaan ihmeellistä tarvikevarastoa, vesi niihin tuulee vesijohtoja pitkin, eikä niissä ole erillistä lämmitystä, ovat tarkoitettuja vain lyhytaikaiseen käyttöön. Jos talon kaikki asukkaat ovat väestönsuojassa, eipä siellä ole tilaa paikaltaan siirtymiseen.
Minä olen joskus tehnyt meidän taloyhtiölle pelastus- tai suojelusuunnitelman. Niissä suunnitelmissa tosiaan lähdetään siitä, että talossa pärjätään tarvittaessa joitain päiviä omatoimisesti ilman ulkopuolista apua. Niinhän se on omakotitaloissa asuvienkin kohdalla. Mutta se on jäänyt hämäräksi, miten sitä apua tulisi, jos tilanne olisi oikein paha? Kerran juttelin näistä kunnan edustajan kanssa. Hän kertoi, että oli ollut juuri heillä harjoitus kunnan komentokeskuksessa vai mikä se paikka nyt onkaan ja että kaikki oli mennyt harjoituksessa oikein hyvin. No ihan varmasti sujui loistavasti, kun kukaan ei hyökkää ja kaikki yhteydet ja sähköt toimivat eikä tarvitse hätäillä, että miten lapset pärjäävät siellä päiväkodissa/koulussa ja miten äiti siellä palvelukodissa/sairaalassa ja onko siellä henkilökunta yhä paikalla. - Pitäisi oikeasti tehdä suunnitelmat pahimman varalle ja TIEDOTTAA etukäteen kunnolla kansalaisille, ettei joskus seistä sormi suussa, että mitenkäs nyt.
Minä tein valtion virastolle pelastus - ja suojelusuunnitelman. Siihen sitten laitettiin ihmisiä eri tehtäviin. Esimieheni käski vaan katsoa sopivan määrän kaikkiin tehtäviin. Ei sen kummempia suostumuksia heiltä.
Minulle jotkut kommentoivat, että sopiihan se näin rauhan aikaan, mutta kertoivat lähtevänsä heti hakemaan lapsiaan päiväkodista, jos jotain oikeasti sattuu. Ei ihmiset jää niitä suojeluohjeita toteuttamaan noin vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sitä sitten pitäisi olla joku öljyllä toimiva pikkulämmitin minkä vierellä köllötellä.
Käryttää ihan saakelisti.
Okei , näytti ihan peruslämpöpatterilta, toimi vaan öljyllä
Jos puhut "öljytäytteisestä" lämmittimestä, niin se on lämpöpatteri, joka toimii sähköllä.
Vierailija kirjoitti:
Olisikin lystiä, jos tämmöinen tilanne olisi oikeasti ja jengi alkaisi DIY-henkisesti lämmittelemään asuntojaan. Varmaan kuolisi enemmän porukkaa sen lämmittämisen kuin kylmyyden takia.
Olet ihan oikeassa. Sitten, jos tulisi joku lämmityskatkos, jonka on syytä olettaa kestävän kauemmin, niin kannattaa varmasti heti ruveta valmistelemaan evakoitumista. Pitää oman lämmittimen pyörimässä sen vuorokauden tai kahden ajan, kun pistää asiansa rivakasti mutta hallitusti järjestykseen, ja sitten lähtee lämmittimineen evakkoon kaverin omakotitaloon ennen kuin joku naapureista polttaa koko rakennuksen maan tasalle.
Laittaisin varmaan agregaatin parvekkeelle tekemään virtaa ilmalämpöpumppuun.
Onko aloitus ymmärrettävä niin, että Pohjanmaan persut on pakenemassa pottukellareihin? Senkun menette.
Sähköt poikki niin vesi loppuu ensiksi, saattaa jano yllättää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla laki siitä, että jokaisessa talossa kerros- ja rivitaloja myöten olisi edes yksi huone, jonka saisi lämpimäksi jonkin varaavan tulisijan avulla. Jos tulisi pitkä sähkökatkos keskellä kylmää talvea ja jos siihen vielä liittyisi jokin isompi kriisi, nykystandardien mukaan rakennetut kaupungit vajoaisivat kaaokseen: ihmisiä paleltuisi hengiltä kymmeniä ellei peräti satoja tuhansia ja kauppoja ja koteja ryösteltäisiin. Jotkut voisivat taantua kannibaaleiksi. Puistattavaa. Onneksi asun maaseudulla kaukana isoista kaupungeista.
Kerrostaloon olisi helppo tehdä erillinen pannuhuone, millä saisi koko talon lämmitettyä. Kiertovesipumpulle sähköt jollain peltier-elementillä tai vastaavalla. Tai sitten vain vahvistettaisiin kaukolämpöverkkoa kriisinkestävämmäksi.
kerrostaloissa ei tarvita tuollaisia, koska kerostaloasukkaat evakuoidaan tai evakuoivat itsensä väestönsuojaan, jos käy niin, että jäädään pitkäksi aika ailman sähköä ja lämpöä. Siellä väestönsuojissa on omat systeemit. tutustukaa niihin pelastussuunnitelmiin, mistä tuolla joku jo mainitsi.
Nykyisin on niissä väestönsuojien rakentamisessa kovasti säästetty, monessa talossa väestönsuojat ovat käytännössä sama asia kuin häkkikellarivarasto, eikä niissä ole kovinkaan ihmeellistä tarvikevarastoa, vesi niihin tuulee vesijohtoja pitkin, eikä niissä ole erillistä lämmitystä, ovat tarkoitettuja vain lyhytaikaiseen käyttöön. Jos talon kaikki asukkaat ovat väestönsuojassa, eipä siellä ole tilaa paikaltaan siirtymiseen.
Minä olen joskus tehnyt meidän taloyhtiölle pelastus- tai suojelusuunnitelman. Niissä suunnitelmissa tosiaan lähdetään siitä, että talossa pärjätään tarvittaessa joitain päiviä omatoimisesti ilman ulkopuolista apua. Niinhän se on omakotitaloissa asuvienkin kohdalla. Mutta se on jäänyt hämäräksi, miten sitä apua tulisi, jos tilanne olisi oikein paha? Kerran juttelin näistä kunnan edustajan kanssa. Hän kertoi, että oli ollut juuri heillä harjoitus kunnan komentokeskuksessa vai mikä se paikka nyt onkaan ja että kaikki oli mennyt harjoituksessa oikein hyvin. No ihan varmasti sujui loistavasti, kun kukaan ei hyökkää ja kaikki yhteydet ja sähköt toimivat eikä tarvitse hätäillä, että miten lapset pärjäävät siellä päiväkodissa/koulussa ja miten äiti siellä palvelukodissa/sairaalassa ja onko siellä henkilökunta yhä paikalla. - Pitäisi oikeasti tehdä suunnitelmat pahimman varalle ja TIEDOTTAA etukäteen kunnolla kansalaisille, ettei joskus seistä sormi suussa, että mitenkäs nyt.
Jotta sitä apua voitaisiin saada, pitäisi olla alueellisia organisaatioita sitä toteuttamaan ja sitä varten pitäisi olla myös alueellisia varmuusvarastoja, samoin kuorma-autoja tarvikkeiden kuljettamiseksi. Samaten pitäisi olla keinot sähköntuottamiseen, ainakin vähäistä käyttöä varten.
Hyviä uutisia siinä mielessä että ko organisaatio ja kalusto on olemassa. Eri asia sitten onko heillä kiire jonkun muun asian suhteen…
Kerrostalossa ei pärjäisi talvella kuin noin vuorokauden tai kaksi. Sitten alkaisi jo olla kylmä ja kun ei tule vettä, tulisi jano. Hajukin olisi pian mahtava, kun vessaa ei voi vetää jos ei ole sähköjä. Kun vessan vesisäiliöstä loppuu vesi, lisää ei tule jos ei ole sähköä. Se on se muutama huuhteluveto ja vessa ei enää vedä.
Kovasti porukka kuvittelee lähtevänsä maalle. Onko tankissa aina niin paljon bensaa, että perille pääsee? Jos ei ole, niin lisäähän ei tuosta noin vaan saa. Ja siellä mökillä kalastetaan ja metsästetään, vaikkei kokemusta ole? Keskitalvella jos tämä tapahtuu, toivotan onnea jos harrastelijavälinein meinaa kalalla elää. Metsästyksestä puhumattakaan.
Mutta hyvä kun tämmöisestä puhutaan. Voi oppiakin jotain.
Olipa kiva yllätys, että tästä tuli näin hyvä ketju.
Olen ottanut vähän selvää asioista. Helpointa on toki pitää ihmiset lämpiminä vaatteilla ja huovilla, ja tietysti ensimmäisenä pyrkiä estämään lämpöä karkaamasta mm. tukkimalla ikkunoita, mutta jos syystä tai toisesta tarvitsee estää asuntoa jäätymästä, niin siihen on olemassa pieniä kaasu- tai petroolilämmittimiä. Näitä lämmittimiä ei ole tarkoitettu pidettäväksi jatkuvasti päällä, vaan ne on tarkoitettu lämmittämään tila. Eli lämmitintä pitäisi kytkeä päälle aina, kun alkaa viilentyä, ja pois päältä, kun on lämmin.
Petroolilämmittimet maksavat n. 200 - 300 euroa kappale. Petroolilämmittimissä polttoainetankki on yleensä n. 3-4 litran vetoinen, ja palaminen kuluttaa n. 200 - 400 millilitraa tunnissa, eli täydellä tankilla saa noin 7,5 - 20 tuntia paloaikaa. Miinuspuoliksi mainitaan petroolin haju, mutta toisaalta joitain lämmittimiä mainostetaan myös hajuttomina, kunhan niissä polttaa rikitöntä valopetroolia. Polttoainetta, eli siis palavaa nestettä, saa lain mukaan säilyttää yksityisasunnossa korkeintaan 25 litraa kerrallaan, ja sitä ei saa säilyttää usean eri asunnon yhteisessä varastotilassa (eli esim. häkkivarastossa). Petrooli myös vanhenee, eli jos sitä ei tule käyttäneeksi talven aikana, niin ensi talveksi pitää ostaa uusi satsi.
Kaasulämmittimiin en perehtynyt yhtä paljon, mutta niissä tosiaan ongelmana on kosteuden muodostuminen. Kaasua saa säilyttää yksityisasunnossa korkeintaan 25 kg kerrallaan, mutta sitä ei saa säilyttää missään kellari- eikä ullakkotilassa (ei edes yksityisomistetussa sellaisessa), eikä kaasupullon pinta saa päästä kesähelteilläkään lämpenemään yli 40 celsiusasteeseen.
Molemman tyyppiset lämmittimet on tarkoitettu sisätilojen lämmittämiseen, mutta niissä on luonnollisesti häkä- ja hiilidioksidiriski. Joitain malleja mainostetaan niin vähän palokaasuja tuottavina, että niistä ei ole mahdollista saada vahinkoa. Turvallisuuden vuoksi laitetta ei kuitenkaan kannata jättää päälle nukkumisen ajaksi, ja häkävaroittimet kannattaa pitää toiminnassa.
Nämä sisätilan lisälämmittimet on yleensä suunniteltu sopimaan pieniin mökkeihin tai asuntoihin, ja laitteen suunniteltu toimintatila on yleensä ilmoitettu kuutioissa. Asunnon kuutiomäärän voi laskea helposti kertomalla asunnon pinta-alan (neliömetreissä) asunnon huonekorkeudella (metreissä, useimmissa nykyajan rakennuksissa huonekorkeus on 2,5 metriä). Eli esimerkiksi minun asuntoni on 54 neliömetriä * 2,5 metriä huonekorkeutta = 135 kuutiota. Tämä on liian iso tilavuus useimmille pikku lämmittimille, mutta voin pienentää lämmitettävää tilaa eristämällä osan huoneista kylmiksi, ja linnoittautumalla lämmitettäviin tiloihin.
Jos jotain meni väärin, korjatkaa. Terveisin ap.