Lue keskustelun säännöt.
Kerrostaloasunnon lämmitys poikkeustilanteessa.
13.11.2021 |
Kotivaran yhteydessä puhutaan, että pahan päivän varalle pitäisi olla joku tapa pitää koti (tai edes yksi huone) lämpimänä pitkittyneessäkin häiriötilanteessa, mutta ohjeet varalämmityksen hankintaan tuntuvat koskevan ainoastaan omakotitaloja. Ovatko siis kerrostaloasunnot immuuneja lämmönjakelun katkoille, vai mistä tämä ohjeistuksen puute johtuu?
Miten toimia kaukolämmitetyn kerrostalon vuokra-asunnon kanssa? Jos kuvitellaan vaikka ääritilannetta, että maahan tulisi useiden päivien mittainen sähkökatkos ja lämmöntuottoketju pommitettaisiin rikki, niin luulisi siinä kerrostalojenkin kylmenevän. Mutta kun ei tänne voi mitään takkaa ruveta muuraamaan, niin mitä vaihtoehtoja lämmöntuoton turvaamiseen on?
Ja ennen kuin nauratte, että tyhmä ei tiedä, niin minä en sille mitään mahda, että vanhempani ja kouluni eivät ole näitä asioita minulle opettaneet. Nyt kuitenkin yritän korjata tätä sivistysaukkoa opettelemalla itse.
Kommentit (325)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla laki siitä, että jokaisessa talossa kerros- ja rivitaloja myöten olisi edes yksi huone, jonka saisi lämpimäksi jonkin varaavan tulisijan avulla. Jos tulisi pitkä sähkökatkos keskellä kylmää talvea ja jos siihen vielä liittyisi jokin isompi kriisi, nykystandardien mukaan rakennetut kaupungit vajoaisivat kaaokseen: ihmisiä paleltuisi hengiltä kymmeniä ellei peräti satoja tuhansia ja kauppoja ja koteja ryösteltäisiin. Jotkut voisivat taantua kannibaaleiksi. Puistattavaa. Onneksi asun maaseudulla kaukana isoista kaupungeista.
Kerrostaloon olisi helppo tehdä erillinen pannuhuone, millä saisi koko talon lämmitettyä. Kiertovesipumpulle sähköt jollain peltier-elementillä tai vastaavalla. Tai sitten vain vahvistettaisiin kaukolämpöverkkoa kriisinkestävämmäksi.
kerrostaloissa ei tarvita tuollaisia, koska kerostaloasukkaat evakuoidaan tai evakuoivat itsensä väestönsuojaan, jos käy niin, että jäädään pitkäksi aika ailman sähköä ja lämpöä. Siellä väestönsuojissa on omat systeemit. tutustukaa niihin pelastussuunnitelmiin, mistä tuolla joku jo mainitsi.
Nykyisin on niissä väestönsuojien rakentamisessa kovasti säästetty, monessa talossa väestönsuojat ovat käytännössä sama asia kuin häkkikellarivarasto, eikä niissä ole kovinkaan ihmeellistä tarvikevarastoa, vesi niihin tuulee vesijohtoja pitkin, eikä niissä ole erillistä lämmitystä, ovat tarkoitettuja vain lyhytaikaiseen käyttöön. Jos talon kaikki asukkaat ovat väestönsuojassa, eipä siellä ole tilaa paikaltaan siirtymiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki kriisitilanteessa myös ihmisten hyvyys ja auttamishalu nousisi esiin, vaikkei tämänkään palstan keskustelujen perusteella uskoisi. Monet lämpimässä asuvat ottaisivat ystäviään, sukulaisiaan ja tuntemattomiakin hätämajoitukseen luokseen. Ja ääritilanteessa heidät luultavasti myös velvoitettaisiin siihen valtiovallan taholta. Kovin montaa päivää ei myöskään tarvitsisi palella kylmissä asunnoissa, ennen kuin jonkinlaista kaminateltta- tai muuta suojaa saataisiin järjestettyä ja järjestelmät taas toimimaan.
eipä koronakriisissäkään ole juuri ihmisten hyvyys tai auttamishalu noussut esiin...siellä täällä juu, mutta ei siinä mittakaavassa, että voisi luottaa siihen, että muussa kriisissa olisi toisin. Nykyihminen on itsekäs.
Mitä siis koronan aikaan olisi pitänyt tehdä muita auttaakseen?
En ole se, jolle kysymyksen osoitit, mutta mä hoidin ruokaostoksilla käymisen useammalle sairastuneelle tai karanteenissa olevalle. Yhdelle sitten kyllä piti soittaa lanssikin. Oli liian huonossa kunnossa kotiin, eikä silti kehdannut itse pyytää apua.
Aina on tapoja auttaa, ei se ole monimutkaista.
Joissain nettikeskusteluissa esitetään tätä ongelmaa perusteluna Nato-jäsenyydelle. Ei Naton idea kuitenkaan ole se, että "joku muu" tekee kaiken hyökkäyksen kohteeksi joutuneen jäsenmaan puolesta. Tällaiset asiat pitää järjestää itse, oltiin Natossa tai ei.
Itse kannatan kyllä Nato-jäsenyyttä, mutta en siksi, että se olisi jonkinlainen sähkö- tai kaukolämpöyhtiö, joka jotenkin teleporttaisi itsensä jäsenmaan tuhoutuneen infrastruktuurin tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla laki siitä, että jokaisessa talossa kerros- ja rivitaloja myöten olisi edes yksi huone, jonka saisi lämpimäksi jonkin varaavan tulisijan avulla. Jos tulisi pitkä sähkökatkos keskellä kylmää talvea ja jos siihen vielä liittyisi jokin isompi kriisi, nykystandardien mukaan rakennetut kaupungit vajoaisivat kaaokseen: ihmisiä paleltuisi hengiltä kymmeniä ellei peräti satoja tuhansia ja kauppoja ja koteja ryösteltäisiin. Jotkut voisivat taantua kannibaaleiksi. Puistattavaa. Onneksi asun maaseudulla kaukana isoista kaupungeista.
Kerrostaloon olisi helppo tehdä erillinen pannuhuone, millä saisi koko talon lämmitettyä. Kiertovesipumpulle sähköt jollain peltier-elementillä tai vastaavalla. Tai sitten vain vahvistettaisiin kaukolämpöverkkoa kriisinkestävämmäksi.
kerrostaloissa ei tarvita tuollaisia, koska kerostaloasukkaat evakuoidaan tai evakuoivat itsensä väestönsuojaan, jos käy niin, että jäädään pitkäksi aika ailman sähköä ja lämpöä. Siellä väestönsuojissa on omat systeemit. tutustukaa niihin pelastussuunnitelmiin, mistä tuolla joku jo mainitsi.
Nykyisin on niissä väestönsuojien rakentamisessa kovasti säästetty, monessa talossa väestönsuojat ovat käytännössä sama asia kuin häkkikellarivarasto, eikä niissä ole kovinkaan ihmeellistä tarvikevarastoa, vesi niihin tuulee vesijohtoja pitkin, eikä niissä ole erillistä lämmitystä, ovat tarkoitettuja vain lyhytaikaiseen käyttöön. Jos talon kaikki asukkaat ovat väestönsuojassa, eipä siellä ole tilaa paikaltaan siirtymiseen.
Minä olen joskus tehnyt meidän taloyhtiölle pelastus- tai suojelusuunnitelman. Niissä suunnitelmissa tosiaan lähdetään siitä, että talossa pärjätään tarvittaessa joitain päiviä omatoimisesti ilman ulkopuolista apua. Niinhän se on omakotitaloissa asuvienkin kohdalla. Mutta se on jäänyt hämäräksi, miten sitä apua tulisi, jos tilanne olisi oikein paha? Kerran juttelin näistä kunnan edustajan kanssa. Hän kertoi, että oli ollut juuri heillä harjoitus kunnan komentokeskuksessa vai mikä se paikka nyt onkaan ja että kaikki oli mennyt harjoituksessa oikein hyvin. No ihan varmasti sujui loistavasti, kun kukaan ei hyökkää ja kaikki yhteydet ja sähköt toimivat eikä tarvitse hätäillä, että miten lapset pärjäävät siellä päiväkodissa/koulussa ja miten äiti siellä palvelukodissa/sairaalassa ja onko siellä henkilökunta yhä paikalla. - Pitäisi oikeasti tehdä suunnitelmat pahimman varalle ja TIEDOTTAA etukäteen kunnolla kansalaisille, ettei joskus seistä sormi suussa, että mitenkäs nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis että oikeastiko ei OLE mitään lämmitystapaa? Hain tällä siis takaa jotain lämmityslaitetta, polttoainegeneraattorilla pyörivää lämmitintä tai jotain sen suuntaista. Tai vaikka kamiinaa, jonka savu olisi mahdollista johtaa asunnon pienimmästä ikkunasta ulos, ja tilkitä muu ikkuna vaikka pursotettavalla eristeellä lämpätiiviiksi.
Vaikken asuisikaan yksin, niin ei sitä silti päiväkausia voisi elää missään pöydän alla. Pahassa tilanteessa voisi linnoitautua eläinten kanssa vessa-kylppäriin (ikkunaton, eristetty huone), mutta sekin olisi vain lämmön eristämistä, ja pian kävisi huonosti ilman hätälämmitystä. Tosi ikävä, uusi tieto, jos minun lämpimänä pysymiseni on todella laskettu pelkän evakuoinnin varaan.
On vaikka kuinka monta lämmitystapaa! Hae esim ”mökkilämmitin” hakusanalla. Huom, esim rakenuslämmittimet, jotka on ajateltu rakennustyömaalla käytettäviksi, eivät käy.
Itselläni on grillin kaasupullon kanssa yhteen käyvä ns kaasutakka. Alle satasen vekotin, plus pullo.
Mut tuolla ajatuksella, että etsii lämmittimiä, joita voisi käyttää mökin lisälämmittiminä ilman sähköä, löytyy sopivia.Kysy vaan lisää hyvistä ja huonoista puolista eri vaihtoehdoissa, jonkun verran näistä tiedän. Tosi paljon liikkuu väärääkin tietoa, just nää ”vain ok-taloa voi lämmittää itse”, ja toisaalta luullaan puolin tai toisin väärin, et kaasulämmittimiä ei vois ollenkaan käyttää, tai, että mitä vaan kaasulämmittimiä voisi käyttää.
Petroli- yms lämmittimiä on myös. Niissä itse pidän miinuksena hajua. Kaasulämmittimiä joku ei halua niiden tuoman kosteuden takia, itselleni se on pienempi miinus.
Miksi petrolilämmitin tuottaisi oleellisesti vähemmän kosteutta? Tietenkin kun hiiliketjut ovat pidempiä, niin niitä päädyissä olevia vetyatomeja on vähemmän, mutta tuskin se mitään käänteentekevää eroa tuo. Eiköhän oleellisempaa ole se, mihin palokaasut on johdettu.
Hemmetin hyvä kysymys, johon aikanaan itse hain sen teoreettisenkin vastauksen. En vaan muista enää perustelua/lähdettä.
(Teknisyyteni on enemmän käytännön puolelta kuin teorian.)
Viitteitä tuohon on ko. lämmitystapojen käyttäjäkokemuksistakin. Mutta myönnän, etten osaa vastata pätevien argumenttien kera tältä istumalta.
Myös veneilijöille tarkoitetut ratkaisut muuten toimivat aloittajan ongelmaan. Välineitä on, kun keksii oikeat termit googlettamiseen.
Ja kaikki nuo talvimakuupussi- jne vinkit todella hyviä myös! Ruoanlaitto sisällä on ok monilla retkikeittimillä, ja siitäkin tulee sivulämpöä. Jälleen pitää vaan etukäteen selvittää, mikä sopii myös sisällä käytettäväksi.
t se kaasutakka-akka
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko jossain huoneessa polttaa vaikka paperia, pahvia ja muuta palavaa metallikattiloissa? Toki siitä tulisi savua, mutta sen huoneen oven voisi laittaa kiinni ja toivoa, että lämpöä leviäisi toisiinkin huoneisiin tai edes viereiseen huoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko jossain huoneessa polttaa vaikka paperia, pahvia ja muuta palavaa metallikattiloissa? Toki siitä tulisi savua, mutta sen huoneen oven voisi laittaa kiinni ja toivoa, että lämpöä leviäisi toisiinkin huoneisiin tai edes viereiseen huoneeseen.
Ei kuulosta hyvältä idealta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla laki siitä, että jokaisessa talossa kerros- ja rivitaloja myöten olisi edes yksi huone, jonka saisi lämpimäksi jonkin varaavan tulisijan avulla. Jos tulisi pitkä sähkökatkos keskellä kylmää talvea ja jos siihen vielä liittyisi jokin isompi kriisi, nykystandardien mukaan rakennetut kaupungit vajoaisivat kaaokseen: ihmisiä paleltuisi hengiltä kymmeniä ellei peräti satoja tuhansia ja kauppoja ja koteja ryösteltäisiin. Jotkut voisivat taantua kannibaaleiksi. Puistattavaa. Onneksi asun maaseudulla kaukana isoista kaupungeista.
Kerrostaloon olisi helppo tehdä erillinen pannuhuone, millä saisi koko talon lämmitettyä. Kiertovesipumpulle sähköt jollain peltier-elementillä tai vastaavalla. Tai sitten vain vahvistettaisiin kaukolämpöverkkoa kriisinkestävämmäksi.
kerrostaloissa ei tarvita tuollaisia, koska kerostaloasukkaat evakuoidaan tai evakuoivat itsensä väestönsuojaan, jos käy niin, että jäädään pitkäksi aika ailman sähköä ja lämpöä. Siellä väestönsuojissa on omat systeemit. tutustukaa niihin pelastussuunnitelmiin, mistä tuolla joku jo mainitsi.
Nykyisin on niissä väestönsuojien rakentamisessa kovasti säästetty, monessa talossa väestönsuojat ovat käytännössä sama asia kuin häkkikellarivarasto, eikä niissä ole kovinkaan ihmeellistä tarvikevarastoa, vesi niihin tuulee vesijohtoja pitkin, eikä niissä ole erillistä lämmitystä, ovat tarkoitettuja vain lyhytaikaiseen käyttöön. Jos talon kaikki asukkaat ovat väestönsuojassa, eipä siellä ole tilaa paikaltaan siirtymiseen.
Minä olen joskus tehnyt meidän taloyhtiölle pelastus- tai suojelusuunnitelman. Niissä suunnitelmissa tosiaan lähdetään siitä, että talossa pärjätään tarvittaessa joitain päiviä omatoimisesti ilman ulkopuolista apua. Niinhän se on omakotitaloissa asuvienkin kohdalla. Mutta se on jäänyt hämäräksi, miten sitä apua tulisi, jos tilanne olisi oikein paha? Kerran juttelin näistä kunnan edustajan kanssa. Hän kertoi, että oli ollut juuri heillä harjoitus kunnan komentokeskuksessa vai mikä se paikka nyt onkaan ja että kaikki oli mennyt harjoituksessa oikein hyvin. No ihan varmasti sujui loistavasti, kun kukaan ei hyökkää ja kaikki yhteydet ja sähköt toimivat eikä tarvitse hätäillä, että miten lapset pärjäävät siellä päiväkodissa/koulussa ja miten äiti siellä palvelukodissa/sairaalassa ja onko siellä henkilökunta yhä paikalla. - Pitäisi oikeasti tehdä suunnitelmat pahimman varalle ja TIEDOTTAA etukäteen kunnolla kansalaisille, ettei joskus seistä sormi suussa, että mitenkäs nyt.
Jotta sitä apua voitaisiin saada, pitäisi olla alueellisia organisaatioita sitä toteuttamaan ja sitä varten pitäisi olla myös alueellisia varmuusvarastoja, samoin kuorma-autoja tarvikkeiden kuljettamiseksi. Samaten pitäisi olla keinot sähköntuottamiseen, ainakin vähäistä käyttöä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla laki siitä, että jokaisessa talossa kerros- ja rivitaloja myöten olisi edes yksi huone, jonka saisi lämpimäksi jonkin varaavan tulisijan avulla. Jos tulisi pitkä sähkökatkos keskellä kylmää talvea ja jos siihen vielä liittyisi jokin isompi kriisi, nykystandardien mukaan rakennetut kaupungit vajoaisivat kaaokseen: ihmisiä paleltuisi hengiltä kymmeniä ellei peräti satoja tuhansia ja kauppoja ja koteja ryösteltäisiin. Jotkut voisivat taantua kannibaaleiksi. Puistattavaa. Onneksi asun maaseudulla kaukana isoista kaupungeista.
Kerrostaloon olisi helppo tehdä erillinen pannuhuone, millä saisi koko talon lämmitettyä. Kiertovesipumpulle sähköt jollain peltier-elementillä tai vastaavalla. Tai sitten vain vahvistettaisiin kaukolämpöverkkoa kriisinkestävämmäksi.
kerrostaloissa ei tarvita tuollaisia, koska kerostaloasukkaat evakuoidaan tai evakuoivat itsensä väestönsuojaan, jos käy niin, että jäädään pitkäksi aika ailman sähköä ja lämpöä. Siellä väestönsuojissa on omat systeemit. tutustukaa niihin pelastussuunnitelmiin, mistä tuolla joku jo mainitsi.
Nykyisin on niissä väestönsuojien rakentamisessa kovasti säästetty, monessa talossa väestönsuojat ovat käytännössä sama asia kuin häkkikellarivarasto, eikä niissä ole kovinkaan ihmeellistä tarvikevarastoa, vesi niihin tuulee vesijohtoja pitkin, eikä niissä ole erillistä lämmitystä, ovat tarkoitettuja vain lyhytaikaiseen käyttöön. Jos talon kaikki asukkaat ovat väestönsuojassa, eipä siellä ole tilaa paikaltaan siirtymiseen.
Minä olen joskus tehnyt meidän taloyhtiölle pelastus- tai suojelusuunnitelman. Niissä suunnitelmissa tosiaan lähdetään siitä, että talossa pärjätään tarvittaessa joitain päiviä omatoimisesti ilman ulkopuolista apua. Niinhän se on omakotitaloissa asuvienkin kohdalla. Mutta se on jäänyt hämäräksi, miten sitä apua tulisi, jos tilanne olisi oikein paha? Kerran juttelin näistä kunnan edustajan kanssa. Hän kertoi, että oli ollut juuri heillä harjoitus kunnan komentokeskuksessa vai mikä se paikka nyt onkaan ja että kaikki oli mennyt harjoituksessa oikein hyvin. No ihan varmasti sujui loistavasti, kun kukaan ei hyökkää ja kaikki yhteydet ja sähköt toimivat eikä tarvitse hätäillä, että miten lapset pärjäävät siellä päiväkodissa/koulussa ja miten äiti siellä palvelukodissa/sairaalassa ja onko siellä henkilökunta yhä paikalla. - Pitäisi oikeasti tehdä suunnitelmat pahimman varalle ja TIEDOTTAA etukäteen kunnolla kansalaisille, ettei joskus seistä sormi suussa, että mitenkäs nyt.
Jotta sitä apua voitaisiin saada, pitäisi olla alueellisia organisaatioita sitä toteuttamaan ja sitä varten pitäisi olla myös alueellisia varmuusvarastoja, samoin kuorma-autoja tarvikkeiden kuljettamiseksi. Samaten pitäisi olla keinot sähköntuottamiseen, ainakin vähäistä käyttöä varten.
Pitäisikö konsultoida sveitsiläisiä? Minulla on sellainen käsitys, että siinä maassa on varauduttu poikkeusoloihin keskimäärin paremmin kuin muualla Euroopassa. Suomen varautumisen heikko taso paljastui viime vuoden keväällä, mutta ketään poliitikkoa ei tunnu kiinnostavan korjata tilannetta - se kun ei ole mitenkään mediaseksikäs aihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisiko jossain huoneessa polttaa vaikka paperia, pahvia ja muuta palavaa metallikattiloissa? Toki siitä tulisi savua, mutta sen huoneen oven voisi laittaa kiinni ja toivoa, että lämpöä leviäisi toisiinkin huoneisiin tai edes viereiseen huoneeseen.
Taloyhtiön pihaan kunnon nuotio. Edes yksi paikka, minkä äärellä lämmitellä. Poltettavaksi kaikki mahdollinen. Kun kaikki osallistuvat, yhteishenki vahvistuu ja seinänaapuriinkiin saattaa viimein tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla laki siitä, että jokaisessa talossa kerros- ja rivitaloja myöten olisi edes yksi huone, jonka saisi lämpimäksi jonkin varaavan tulisijan avulla. Jos tulisi pitkä sähkökatkos keskellä kylmää talvea ja jos siihen vielä liittyisi jokin isompi kriisi, nykystandardien mukaan rakennetut kaupungit vajoaisivat kaaokseen: ihmisiä paleltuisi hengiltä kymmeniä ellei peräti satoja tuhansia ja kauppoja ja koteja ryösteltäisiin. Jotkut voisivat taantua kannibaaleiksi. Puistattavaa. Onneksi asun maaseudulla kaukana isoista kaupungeista.
Kerrostaloon olisi helppo tehdä erillinen pannuhuone, millä saisi koko talon lämmitettyä. Kiertovesipumpulle sähköt jollain peltier-elementillä tai vastaavalla. Tai sitten vain vahvistettaisiin kaukolämpöverkkoa kriisinkestävämmäksi.
kerrostaloissa ei tarvita tuollaisia, koska kerostaloasukkaat evakuoidaan tai evakuoivat itsensä väestönsuojaan, jos käy niin, että jäädään pitkäksi aika ailman sähköä ja lämpöä. Siellä väestönsuojissa on omat systeemit. tutustukaa niihin pelastussuunnitelmiin, mistä tuolla joku jo mainitsi.
Nykyisin on niissä väestönsuojien rakentamisessa kovasti säästetty, monessa talossa väestönsuojat ovat käytännössä sama asia kuin häkkikellarivarasto, eikä niissä ole kovinkaan ihmeellistä tarvikevarastoa, vesi niihin tuulee vesijohtoja pitkin, eikä niissä ole erillistä lämmitystä, ovat tarkoitettuja vain lyhytaikaiseen käyttöön. Jos talon kaikki asukkaat ovat väestönsuojassa, eipä siellä ole tilaa paikaltaan siirtymiseen.
Minä olen joskus tehnyt meidän taloyhtiölle pelastus- tai suojelusuunnitelman. Niissä suunnitelmissa tosiaan lähdetään siitä, että talossa pärjätään tarvittaessa joitain päiviä omatoimisesti ilman ulkopuolista apua. Niinhän se on omakotitaloissa asuvienkin kohdalla. Mutta se on jäänyt hämäräksi, miten sitä apua tulisi, jos tilanne olisi oikein paha? Kerran juttelin näistä kunnan edustajan kanssa. Hän kertoi, että oli ollut juuri heillä harjoitus kunnan komentokeskuksessa vai mikä se paikka nyt onkaan ja että kaikki oli mennyt harjoituksessa oikein hyvin. No ihan varmasti sujui loistavasti, kun kukaan ei hyökkää ja kaikki yhteydet ja sähköt toimivat eikä tarvitse hätäillä, että miten lapset pärjäävät siellä päiväkodissa/koulussa ja miten äiti siellä palvelukodissa/sairaalassa ja onko siellä henkilökunta yhä paikalla. - Pitäisi oikeasti tehdä suunnitelmat pahimman varalle ja TIEDOTTAA etukäteen kunnolla kansalaisille, ettei joskus seistä sormi suussa, että mitenkäs nyt.
Jotta sitä apua voitaisiin saada, pitäisi olla alueellisia organisaatioita sitä toteuttamaan ja sitä varten pitäisi olla myös alueellisia varmuusvarastoja, samoin kuorma-autoja tarvikkeiden kuljettamiseksi. Samaten pitäisi olla keinot sähköntuottamiseen, ainakin vähäistä käyttöä varten.
Pitäisikö konsultoida sveitsiläisiä? Minulla on sellainen käsitys, että siinä maassa on varauduttu poikkeusoloihin keskimäärin paremmin kuin muualla Euroopassa. Suomen varautumisen heikko taso paljastui viime vuoden keväällä, mutta ketään poliitikkoa ei tunnu kiinnostavan korjata tilannetta - se kun ei ole mitenkään mediaseksikäs aihe.
Uskon myös, että Sveitsissä varautuminen on pidemmällä kuin Suomessa.
Miten Suomessa pärjättäisiin jos tulisi todella paha pula sähköstä ? Se voisi toteutua erittäin kylmän talven tullessa ja kaasun saatavuuden heikennyttyä Euroopassa. Samaten lämmitysöljyn hinta voisi nousta ja saatavuus vähentyä, jolloin myös joidenkin asuntojen keskuslämmitys vaarantuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisiko jossain huoneessa polttaa vaikka paperia, pahvia ja muuta palavaa metallikattiloissa? Toki siitä tulisi savua, mutta sen huoneen oven voisi laittaa kiinni ja toivoa, että lämpöä leviäisi toisiinkin huoneisiin tai edes viereiseen huoneeseen.
Siitä tulisi häkää sisällle ja se tappaisi asukkaat.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko jossain huoneessa polttaa vaikka paperia, pahvia ja muuta palavaa metallikattiloissa? Toki siitä tulisi savua, mutta sen huoneen oven voisi laittaa kiinni ja toivoa, että lämpöä leviäisi toisiinkin huoneisiin tai edes viereiseen huoneeseen.
Ei mitään hyötyä, paljon haittaa (häkää ja savua).
Viidestä lämpökynttilästä irtoaa enemmän lämpöä kuin läjästä paperia. Hanki kilo lämpökynttilöitä jos ei muuhun ole varaa. Ja nekin palamattomille alustoille, kunnon lautasille.
Kaikella ystävyydellä, toivon, että useimmilla on hieman enemmän hahmotuskykyä siitä, millaisia lämmöntuottoja eri keinot antavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te jotka aiotte lämmittää kaminalla, mistä te sen saatte? Sähkökatkohan aiheuttaa sen ettei kauppojen kassajärjestelmätkään toimi. Tosin ei niitä kaupoissa olekkaan, kuin muutamia kappaleita hyllyssä.
Se kamiina pitäisi pairsi saada sinne kerrostaloon raahattua portaita pitkin, ei se kyllä paina kuin viitisenkymmentäkiloa. Huomaa, ettei monikaan ole kamiinaa lämmottänyt, eikä ole mitään käsitystäkään siitä puun määrästä, mikä siihen menee. Siinähän pitäisi pitää tulia melkeinpä kokoajan, siinä ei yksi pieni halkopussi pitkälle riitä.Meinaa vähän hymyilyttää nämä selviytyjien lapselliset mielikuvitusleikit.
En nyt puutu siihen, että kamiina on älytön väline kerrostaloon.
Mutta mistä helkkarista sait päähäsi, että jotain pahan päivän varalle hankittavaa tavaraa lähdettäisiin hankkimaan kun on jo se paha päivä? Tuolla ne kamppeet on kellarissa odottamassa. Oli kyse lämmöstä, ruoasta tai vedestä.
Vaikka ei olisi mitään lämmitystä kerrostalossa, styroksilevyistä voisi rakentaa pienen nukkumiseen soveltuvan lämpöeristetyn tilan, jossa pystyisi nukkumaan hyvässä makuupussissa, vaikka ulkona olisi -30 astetta pakkasta. Ihmisestä vapautuva lämpö pitää tilan lämpimänä, mutta jonkin verran lämpöä karkaa ilmanvaihdon vuoksi.
Hieman sama idea kuin se, että jotkut nukkuvat igluissa tai hangen alla makuupussissa.
Vierailija kirjoitti:
tyynyt,viltit,peitot,kynttilät on kyllä tärkeitä pitää kotona.myös joku sammutusväline.sillä paloja voi syttyä kun ihmiset virittelee epätoivosia juttuja.
tyhjä peltipurkki ja sinne kun kaataa sinolia ja sytyttää, sillä voi varmaan ulkona kokata hätätilas. taloyhtiöiden grillikodat olis parhaita, vois kaikki siellä yhdes lämmitää ruokaa ja kahvia.
risugrilli juttuja myydään erätarvike kaupois,on halpa mutta tarvii just olla jotain puusälää,paperia tms jotta voi lämmittää ruokaa. pelletit tms sytytyspalat ja tulitikut on ihan must olla jos jotain sattuis.
Miks ihmeessä tarvitsisi kokkailla jollain sinolilla peltipurkissa ulkona, kun voi käyttää retkikeitintä sisällä ja senkin hukkalämpö tulee käyttöön?
Ihan hyvä ajatella kaikkia mahdollisia tapoja lämmittää asuntoa ja valmistaa ruokaa.
Jos kyseessä on lyhyt aika, muutamia kuukausia, vaikka 2-3 kk ja jos ehtii ajoissa kaikkeen varautua, niin petroolilämmittimet ja kaasulämmittimet voivat olla hyödyllisiä, vai oletteko samaa mieltä ?
Se tieto olisi tarpeellinen tuollaisen ratkaisun toteuttajalle, miten paljon petroolia tai kaasua tarvitaan yhden huoneen lämmittämiseen talvikuukausien aikana.
Niissä maissa joissa keskuslämmitys ja sähköt ovat pysyvämmin poissa sodan tai luonnonkatastrofin vuoksi, kerrostaloasunnon lämmittäminen puiden avulla on ymmärrettävää, mutta puita tarvitaan paljon ja kaikki ihmiset eivät ole tottuneita puita sahaamaan ja pilkkomaan. Kerrostaloon tai vaikka kesämökille sopivia pieniä liesiä ja uuneja on saatavissa ja savun poistaminen vaikka tuuletusikkunan kautta on mahdollista.
Hain latviasta 15 litraa viinaa. Kääriydyn talvimakuupussiin ja ryystän viunaa. Kyllä sillä pari viikkoa pärjäilee.
Eiköhän ole aika selvä, että lähtökohtaisesti yhteiskunta pitää huolen kerrostalojen asuttavuudesta, eli kaukolämmöstä, vedestä ja sähköstä, jotka pääsääntöisesti nykyään kulkevat jo valmiiksi maan sisässä.
Jos katko osoittautuu liian pitkäksi, niin todennäköisesti sitten evakuoidaan tarvittava osa ihmisistä sopivaan paikkaan. Tarvittaessa erilaisia valmiuslain toimenpiteitä voidaan sellaisenaan ottaa käyttöön, tai erikseen päättää tarvittavista järeämmistä toimista. Suosittelen lukemaan valmiuslain ajatuksella läpi.
Sen sijaan jos tilanne on riistäytynyt sellaiseksi, että kaikki perusinfra on tehty toimintakyvyttömäksi erilaisilla hybridihyökkäyksillä tai perinteiseen tapaan esim. pom mituksilla, eikä yhteiskunta pystyisi enää järjestämään riittävää väestönsuojelua, niin silloin pätisi jo kauttaaltaan viidakon lait. Silloin varmaan kamiinan torvia tuikkisi kerrostalojen vaneroiduista ikkunoista, sekä muita kummallisia ilmiöitä, joita normaalitilassa ei koskaan nähdä. Vakavammassa tilanteessa porukka olisi varmaan siirtynyt sukulaisten tai tuttujen luokse tai järjestänyt jonkin muun tavan selviytyä.
Mutta oletan, että suurempaa poikkeustilaa ei ole näköpiirissä, jossa siis yhteiskunnan perusinfran totaalinen romahdus olisi välitön seuraus, johon pitäisi varautua erikseen.
Miksi petrolilämmitin tuottaisi oleellisesti vähemmän kosteutta? Tietenkin kun hiiliketjut ovat pidempiä, niin niitä päädyissä olevia vetyatomeja on vähemmän, mutta tuskin se mitään käänteentekevää eroa tuo. Eiköhän oleellisempaa ole se, mihin palokaasut on johdettu.