vanhemmat himoharrastaa,lapset ei innostu

Ap jatkaa. Jos muu tekeminen kestää matkoineen ja lähtemisineen 2h,yksi lapsista valittaa rasittavasti taukoamatta koko sen ajan.

Paitsi jos tekeminen on häntä kiinnostavaa.

2h jälkeen kaikki on stressaantuneita. Eikä seuraavalla kerralla lähteminen suju paremmin.

Eli tarvittaisiin motivointia ennemmin kuin mahtikäskyä.mutta en löydä keinoja.

Sopikaa säännöt ja niiden puitteissa lapsille valinnanvaraa. Esim. yhtä monta tuntia saa pelata kuin ulkoilee/urheilee. Itse saa valita, mitä puuhaa ja vanhemmat tarvittaessa sitten jakaantuvat. Hyvä houkutuskeino on myös markkinoida, että käydään hiihtolenkillä ja paluumatkalla kuumalla kaakaolla tms. Riittää, jos yksi lapsista kiinnostuu. Tämän kanssa sitten lähdetään ja yritetään tehdä reissusta niin mukava, että toiset ovat vähän katelllisia.

Meillä kyllä vanhemmat päättävät aika pitkälle mitä tehdään. Kyllä välillä kysytään, että lähdetäänkö mutta joskus vain todetaan, että kohta lähdetään luistelemaan eikä siitä juuri mutinoita kuulu. Ehkä meillä on vielä pienemmän lapset? Voisin kuvitella, että esiteinit ja teinit eivät ehkä ihan hurraahuudoin tervehdi perheen yhteisiä juttuja.

Harrastitteko lasten kanssa mitään, kun nämä olivat pieniä? Ystäväni on tällainen himoharrastaja, joka on karsinut kovalla kädellä lasten menoja (pihalla kavereiden kanssa riittää), jotta voi itse harrastaa. On tehnyt näin ihan pienestä pitäen eli lasten leikkitreffit ja muut menot, jonne olisi pitänyt kuskata, ovat jääneet kokonaan pois. Sitten havahtui jossain vaiheessa, että monilla koululaisilla on harrastuksia ja yritti markkinoida lapsille muutamaa mutta eiväthän nämä innostuneet kun eivät olleet koskaan ennenkään saaneet tehdä  yhtään mitään. Nyt ihmettelee kotiin jämähtäneitä teinejä.

Kyllä se aktiivisuus lähtee siitä, että jo ihan pienten kanssa puuhataan. Ei se tarkoita välttämättä maksullisia harrastuksia vaan sitä, että iltaisin ja viikonloppuisin pulkkaillaan, luistellaan, uidaan, retkeillään jne. Tällä reseptillä meidän lapsista on tullut niitä himoharrastajia!

Hei haloo, anna lapsille tietyt peliajat, ja sitten pelit kiinni. Sinähän se päätät kuinka paljon pelaavat. Kyllä jossain vaiheesa alkaa heitä muukin tekeminen kiinnostaa, kun ruudut pidetään kiinni.

[quote author="Vierailija" time="31.01.2015 klo 08:18"]Harrastitteko lasten kanssa mitään, kun nämä olivat pieniä? Ystäväni on tällainen himoharrastaja, joka on karsinut kovalla kädellä lasten menoja (pihalla kavereiden kanssa riittää), jotta voi itse harrastaa. On tehnyt näin ihan pienestä pitäen eli lasten leikkitreffit ja muut menot, jonne olisi pitänyt kuskata, ovat jääneet kokonaan pois. Sitten havahtui jossain vaiheessa, että monilla koululaisilla on harrastuksia ja yritti markkinoida lapsille muutamaa mutta eiväthän nämä innostuneet kun eivät olleet koskaan ennenkään saaneet tehdä  yhtään mitään. Nyt ihmettelee kotiin jämähtäneitä teinejä.

Kyllä se aktiivisuus lähtee siitä, että jo ihan pienten kanssa puuhataan. Ei se tarkoita välttämättä maksullisia harrastuksia vaan sitä, että iltaisin ja viikonloppuisin pulkkaillaan, luistellaan, uidaan, retkeillään jne. Tällä reseptillä meidän lapsista on tullut niitä himoharrastajia!
[/quote]

Komppaan tätä.

[quote author="Vierailija" time="31.01.2015 klo 08:05"]

Ap jatkaa. Jos muu tekeminen kestää matkoineen ja lähtemisineen 2h,yksi lapsista valittaa rasittavasti taukoamatta koko sen ajan. Paitsi jos tekeminen on häntä kiinnostavaa. 2h jälkeen kaikki on stressaantuneita. Eikä seuraavalla kerralla lähteminen suju paremmin. Eli tarvittaisiin motivointia ennemmin kuin mahtikäskyä.mutta en löydä keinoja.

[/quote]

Meillä on samoin. Pienempi tulee mukaan mielellään kaikenlaiseen puuhailuun ja itsekin pyytää päivittäin että mennää hiihtämään, luistelemaan, laskettelemaan, uimaan jne. Isompi pitää pakottaa mukaan. Laskettelemaan ehkä lähtee kohtalaisen pienellä vikinällä. On todella rankkaa vetää perässä 12- v valittajaa.

Hahhahahhahaa :D Luin otsikon "vanhemmat himohamstraa..." :D

Meillä on pelipäivät ja niinäkin muutamaan tuntiin rajattu peliaika. Ja muutakin pitää tehdä, jotta pelioikeuden lunastaa. Ulkoilua, liikuntaa, lukemista, piirtämistä, leikkimistä, soittamista, kavereiden kans oleilua.. Se on lopulta kai auktoriteettikysymys.

Mikä siitä pelaamisesta tekee toiminnan, jota pitää erikseen rajoittaa ja kieltää? Mihinkään muuhun ei varmaan kenellekään ole mitään "x tuntia viikossa ja vain viikonloppuna, jos ensin siivoavat ja kitkevät perunamaan"-sääntöjä? 

[quote author="Vierailija" time="31.01.2015 klo 09:17"]

Mikä siitä pelaamisesta tekee toiminnan, jota pitää erikseen rajoittaa ja kieltää? Mihinkään muuhun ei varmaan kenellekään ole mitään "x tuntia viikossa ja vain viikonloppuna, jos ensin siivoavat ja kitkevät perunamaan"-sääntöjä? 

[/quote]Onpas. Kaikki toiminta, mikä vie ihan liikaa aikaa tai muuten on haitallista tai muita häiritsevää, on sellaista, mitä pitää rajoittaa tai kieltää.

Esim. meillä poika soittaisi pianoa tunteja päivässä jos ei kieltäisi. Ei sitä kukaan kestä. Siihen on rajat ja säännöt. Koskettimilla saa soittaa luurit päässä niin paljon kuin huvittaa.

Tyttö taas olisi koko ajan ulkona hiihtämässä tai luistelemassa. Ulos ei kuitenkaan ole asiaa ennen kuin läksyt on tehty. Ulkona ei myöskään saa olla koko iltaa, vaan kotonakin pitää olla välillä.

Meillä on tietyt peliajat ja kyllä jos niiden aikaan yritetään lähteä niin napinaahan siitä tulee. Mutta perillä on aina kivaa. Olen huomannut että jos on kaveriperheitä mukana harrastamassa on lähtö aina helpompaa ja perillä vielä mukavampaa. Jossain vaiheessa joku murkku on sitten jättäytynyt pois matkasta, mutta se kai kuuluu ikään...