Kokemuksia Risperdalista lapsella?
Ekaluokkalainen kyseessä, kaikki kiinnostaa, niin hyvät kuin huonotkin jutut
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei saa oikeita Adhd-lääkkeitä, jos kerta "pitää" olla joku lääkitys? Risperdalista on yhtä monta erilaista kokemusta kuin on ollut lääkkeen käyttäjiäkin. Joillekin ei tule mitään haittoja ja jotkut saa kaikki vaikeatkin haitat itselleen, lue pakkausseloste niin tiedät mitä kaikkea voi mahdollisesti tulla. Lasta pitää myös kuunnella, että miten kokee itse lääkkeen vaikuttaneen jne.
Koska adhd se pienin ongelma nyt. Ja koska addikteja molemmat vanhemmat ja moni muu lähisuvusta, ja Concerta+Medikinet yleisesti käytettyjä päihteitä.
Lääkettä ei ole vielä aloitettu ja tietenkin lasta kuunnellaan. Monenlaiset avoterapiat on jo yritetty
Onhan adhd-lääkityksiä paljon sellaisiakin, millä ei ole mitään viihdearvoa
Psykiatri on tietoinen kokonaisuudesta ja tätä nyt piti oikeana. Pientä annosta tietenkin
Kuten ehkä huomaa, lääkityksen aloittaminen ei ole mikään helppo asia minullekaan. Jotenkin lapsen kuitenkin pitäisi nyt riittävä apu saada. Nuo "oletko tosissasi" kommentit melko outoja, en kai itekseni lääkkeitä oo syöttämässä
Ammatti-ihminen on täyden raivon nähnyt myös ja sanoi, että missään nimessä pelkkä adhd ei sellaista aiheuta
Vierailija kirjoitti:
Miksei saa oikeita Adhd-lääkkeitä, jos kerta "pitää" olla joku lääkitys? Risperdalista on yhtä monta erilaista kokemusta kuin on ollut lääkkeen käyttäjiäkin. Joillekin ei tule mitään haittoja ja jotkut saa kaikki vaikeatkin haitat itselleen, lue pakkausseloste niin tiedät mitä kaikkea voi mahdollisesti tulla. Lasta pitää myös kuunnella, että miten kokee itse lääkkeen vaikuttaneen jne.
Adhd-lääkkeet ovat dopamiinin takaisinoton estäjiä eli käytännössä lisäävät dopamiinin vaikutusta. Neuroleptit, joihin risperidal kuuluu, vaikuttavat karkeasti sanottuna päinvastoin eli vähentävät sitä.
Adhd-lääkkeet saattavat aiheuttaa jopa psykoottisuutta siihen taipuvaisella ihmisellä, myös aggressiivisuutta ja levottomuutta. Psykoottisella ihmisellä on liikaa dopamiinia systeemissä.
Kannattaisi varmaan antaa lääkärin määrätä ne lääkkeet. Hänellä on vähän enemmän tietoa siitä, mitkä aivojen välittäjäaineet aiheuttavat mitäkin ja mitkä lääkkeet niihin vaikuttavat. Ei se ole valitettavasti ollenkaan niin yksinkertaista, että adhd-tyypille voi aina antaa adhd-lääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei saa oikeita Adhd-lääkkeitä, jos kerta "pitää" olla joku lääkitys? Risperdalista on yhtä monta erilaista kokemusta kuin on ollut lääkkeen käyttäjiäkin. Joillekin ei tule mitään haittoja ja jotkut saa kaikki vaikeatkin haitat itselleen, lue pakkausseloste niin tiedät mitä kaikkea voi mahdollisesti tulla. Lasta pitää myös kuunnella, että miten kokee itse lääkkeen vaikuttaneen jne.
Koska adhd se pienin ongelma nyt. Ja koska addikteja molemmat vanhemmat ja moni muu lähisuvusta, ja Concerta+Medikinet yleisesti käytettyjä päihteitä.
Lääkettä ei ole vielä aloitettu ja tietenkin lasta kuunnellaan. Monenlaiset avoterapiat on jo yritetty
Eikö lääkkeitä voi pitää jossain missä addiktisukulaiset eivät niihin pääse käsiksi? Aiemmin olen kuullut vain että lapsen(tai aikuisen) oman päihteiden käytön takia evätty tiettyjä lääkkeitä. Neuroleptejähän suositellaan syömään säännöllisesti joka päivä ja vierottautuminenkin usein oma prosessinsa, adhd-lääkkeitä taas voi ottaa aina tarvittaessa. Sitten on vielä Voxra, jota käytetään myös adhd:hen.
Toivottavasti tilanne helpottuu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei saa oikeita Adhd-lääkkeitä, jos kerta "pitää" olla joku lääkitys? Risperdalista on yhtä monta erilaista kokemusta kuin on ollut lääkkeen käyttäjiäkin. Joillekin ei tule mitään haittoja ja jotkut saa kaikki vaikeatkin haitat itselleen, lue pakkausseloste niin tiedät mitä kaikkea voi mahdollisesti tulla. Lasta pitää myös kuunnella, että miten kokee itse lääkkeen vaikuttaneen jne.
Koska adhd se pienin ongelma nyt. Ja koska addikteja molemmat vanhemmat ja moni muu lähisuvusta, ja Concerta+Medikinet yleisesti käytettyjä päihteitä.
Lääkettä ei ole vielä aloitettu ja tietenkin lasta kuunnellaan. Monenlaiset avoterapiat on jo yritetty
Jos on adhd ne eivät päihdytä
Tiedän. Pidetään silti riskinä laukaisemaan addiktiotaipumusta
Meillä oli rispedion. Lihotti ihan älyttömasti mutta raivarit jäi pois ja mieliala tasaantui. Sai samalla terapiaa ja sen ansioista lääke pystyttiin jättämään aika nopeasti, noin reilu vuoden käytön jälkeen pois. Onneksi suostuttiin lääkehoitoon, lapsi koki oman käytöksensä ahdistavana ja sen kun ei pysty hillitsemään itseään. Oli tuolloin 10v. Nyt on 17v eikä ole tarvinnut palata lääkitykseen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli rispedion. Lihotti ihan älyttömasti mutta raivarit jäi pois ja mieliala tasaantui. Sai samalla terapiaa ja sen ansioista lääke pystyttiin jättämään aika nopeasti, noin reilu vuoden käytön jälkeen pois. Onneksi suostuttiin lääkehoitoon, lapsi koki oman käytöksensä ahdistavana ja sen kun ei pysty hillitsemään itseään. Oli tuolloin 10v. Nyt on 17v eikä ole tarvinnut palata lääkitykseen.
Pääsikö nopeasti lääkkeen lopetuksen jälkeen eroon liikakiloistaan?
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli rispedion. Lihotti ihan älyttömasti mutta raivarit jäi pois ja mieliala tasaantui. Sai samalla terapiaa ja sen ansioista lääke pystyttiin jättämään aika nopeasti, noin reilu vuoden käytön jälkeen pois. Onneksi suostuttiin lääkehoitoon, lapsi koki oman käytöksensä ahdistavana ja sen kun ei pysty hillitsemään itseään. Oli tuolloin 10v. Nyt on 17v eikä ole tarvinnut palata lääkitykseen.
Voi olla jonkun mielestä pieni juttu, mutta kyllä mua sekin surettaa jos lihominen väistämätön seuraus. Etenkin kun tiedän, että tälle herkälle lapselle itelleen ois lisää pahaa mieltä tuottava asia
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli rispedion. Lihotti ihan älyttömasti mutta raivarit jäi pois ja mieliala tasaantui. Sai samalla terapiaa ja sen ansioista lääke pystyttiin jättämään aika nopeasti, noin reilu vuoden käytön jälkeen pois. Onneksi suostuttiin lääkehoitoon, lapsi koki oman käytöksensä ahdistavana ja sen kun ei pysty hillitsemään itseään. Oli tuolloin 10v. Nyt on 17v eikä ole tarvinnut palata lääkitykseen.
Pääsikö nopeasti lääkkeen lopetuksen jälkeen eroon liikakiloistaan?
Pituuskasvu tasoitti painon, lääkäri sanoin näin käyvän, ei tarvinnut varsinaisesti laihduttaa. Mun mielestä tapahtui nopeasti eli paino varmaan tippui muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli rispedion. Lihotti ihan älyttömasti mutta raivarit jäi pois ja mieliala tasaantui. Sai samalla terapiaa ja sen ansioista lääke pystyttiin jättämään aika nopeasti, noin reilu vuoden käytön jälkeen pois. Onneksi suostuttiin lääkehoitoon, lapsi koki oman käytöksensä ahdistavana ja sen kun ei pysty hillitsemään itseään. Oli tuolloin 10v. Nyt on 17v eikä ole tarvinnut palata lääkitykseen.
Voi olla jonkun mielestä pieni juttu, mutta kyllä mua sekin surettaa jos lihominen väistämätön seuraus. Etenkin kun tiedän, että tälle herkälle lapselle itelleen ois lisää pahaa mieltä tuottava asia
Ap
Silloin se tuntui tosi pahalta mutta nyt kun jälkikäteen katselen asiaa niin parasta oli lääkkeen aloitus. Raivarit olisivat jatkuessaan olleet pahempi ongelma ja niistä pois oppiminen mahdotonta. Terapia oli ehdoton edellytys samaan aikaan. Siellä lapsi sai uusia ajatuksia miten toimia kun suututtaa, itsetunto koheni ja sai jutella turvallisen aikuisen kanssa luotettavasti. Lapsi on jo päässyt lihomisen yli ja paino tasaantui kuukausissa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli rispedion. Lihotti ihan älyttömasti mutta raivarit jäi pois ja mieliala tasaantui. Sai samalla terapiaa ja sen ansioista lääke pystyttiin jättämään aika nopeasti, noin reilu vuoden käytön jälkeen pois. Onneksi suostuttiin lääkehoitoon, lapsi koki oman käytöksensä ahdistavana ja sen kun ei pysty hillitsemään itseään. Oli tuolloin 10v. Nyt on 17v eikä ole tarvinnut palata lääkitykseen.
Meillä oli myös tuo vähän aikaa käytössä eikä sopinut ollenkaan vaan pahensi vain tilannetta. Ei auttanut raivareihin, lisäsi impulsiivisuutta niin että siitä tuli todella paha ongelma ja lihotti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli rispedion. Lihotti ihan älyttömasti mutta raivarit jäi pois ja mieliala tasaantui. Sai samalla terapiaa ja sen ansioista lääke pystyttiin jättämään aika nopeasti, noin reilu vuoden käytön jälkeen pois. Onneksi suostuttiin lääkehoitoon, lapsi koki oman käytöksensä ahdistavana ja sen kun ei pysty hillitsemään itseään. Oli tuolloin 10v. Nyt on 17v eikä ole tarvinnut palata lääkitykseen.
Voi olla jonkun mielestä pieni juttu, mutta kyllä mua sekin surettaa jos lihominen väistämätön seuraus. Etenkin kun tiedän, että tälle herkälle lapselle itelleen ois lisää pahaa mieltä tuottava asia
Ap
Silloin se tuntui tosi pahalta mutta nyt kun jälkikäteen katselen asiaa niin parasta oli lääkkeen aloitus. Raivarit olisivat jatkuessaan olleet pahempi ongelma ja niistä pois oppiminen mahdotonta. Terapia oli ehdoton edellytys samaan aikaan. Siellä lapsi sai uusia ajatuksia miten toimia kun suututtaa, itsetunto koheni ja sai jutella turvallisen aikuisen kanssa luotettavasti. Lapsi on jo päässyt lihomisen yli ja paino tasaantui kuukausissa.
Lapsi on menossa 8vk ajaksi päiväpsykiatriselle (joka arkipäivä 8-14.30)
Kotona meillä käy psykoterapeutti kerran viikossa. On ollut myös lapsityöntekijää, perheneuvolaa, päiväkodissa erityisen tuen piirissä, koulussa pienryhmässä jne.
Nyt lääkitys tuntuu erityisen pahalta, kun tasaantumisen merkkejä. Tämänkin psykiatri tietenkin tietää. Mutta toistuvasti kuitenkin vanhempien teot, niin hyvässä kuin pahassa on saaneet psyyken sekaisin uudelleen ja uudelleen. Eli niin käy varmasti jatkossakin jos ei keinoja tunteiden hallintaan. Hyvässä tarkoittaa sitä, että kun vanhemmalla asiat hyvin ja tapaa lasta, sekin muutos mitä oireilee. Molemmat on nyt vuosia seilanneet välillä kuivilla ja välillä ei
Järkyttävä ummetus. Vaihdettiin toiseen.
Oikeastaan haluaisin sanoa, että katotaan vielä hetki psykiatrisen päivähoidon alettua. Mutta jos ammattilainen sitä mieltä, että tila kestänyt niin kauan ja vielä pahentunut, niin miten maallikkona tämän kyseenalaistaisin. Suostumuksen antanut lääkkeeseen jo, mutta kuitenkin epäröin ja pyörittelen ja murehdin sitäkin
Vaikea tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan haluaisin sanoa, että katotaan vielä hetki psykiatrisen päivähoidon alettua. Mutta jos ammattilainen sitä mieltä, että tila kestänyt niin kauan ja vielä pahentunut, niin miten maallikkona tämän kyseenalaistaisin. Suostumuksen antanut lääkkeeseen jo, mutta kuitenkin epäröin ja pyörittelen ja murehdin sitäkin
Vaikea tilanne.
Kannattaa ehkä ottaa asia kerrallaan. Lääkityksestä voi tulla aluksi todella kummallinen olo, joka parhaassa tapauksessa tasoittuu muutamassa viikossa. Vaikka olisitkin antanut suostumuksen lääkkeeseen, ei sitä lääkettä ole pakko syödä eikä kannatakaan, ellei hyötyvaikutukset ole suurempia kuin haitat. Usein kyllä psykiatriassa vaan määrätään lääkkeitä, mutta kukaan ei sitten kysele miten lääke auttaa vai auttaako ollenkaan, vai tuleeko siitä vain elämää rajoittavia haittavaikutuksia. Mutta nämä asiat selviää vain kokeilemalla lääkettä.
Sanoisin, että kokeilkaa, lääkkeen voi ajaa alas muutamassa viikossa. Myös ottamisajankohtaa voi muokata, meillä ilta klo 19 toimi parhaiten. Todennäköisesti aloitetaan hyvin pienellä annostuksella, ihan murusella pienimmästä määrästä. Psykiatri on nähnyt näitä lapsi kymmeniä, satoja ja varmasti tietää mikä kannattaa ja mikä ei. Tsemppiä ja ihanaa että lapsen elämässä on myös turvallisia aikuisia <3
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että kokeilkaa, lääkkeen voi ajaa alas muutamassa viikossa. Myös ottamisajankohtaa voi muokata, meillä ilta klo 19 toimi parhaiten. Todennäköisesti aloitetaan hyvin pienellä annostuksella, ihan murusella pienimmästä määrästä. Psykiatri on nähnyt näitä lapsi kymmeniä, satoja ja varmasti tietää mikä kannattaa ja mikä ei. Tsemppiä ja ihanaa että lapsen elämässä on myös turvallisia aikuisia <3
Murusesta puhuikin. Ehkä varmasti paras vaihtoehto on tuo kokeilu. Sanon sitten, että lopetetaan/vaihdetaan jos merkittäviä oireita. Toivottavasti lastenpsykiatrian jakso auttaisi itessään paljon. Näin käsitin, että lääke ois lähinnä tuki siihen että muu apu alkaisi tehoamaan paremmin
Oma 8v lapseni on syönyt risperidalia 2v toureten ja adhd:n vuoksi. Ei todellakaan ole lihonut, hyvin hoikka poika. Meille se on ollut hyvin sopiva lääke ilman sivuoireita.
Vierailija kirjoitti:
Oma 8v lapseni on syönyt risperidalia 2v toureten ja adhd:n vuoksi. Ei todellakaan ole lihonut, hyvin hoikka poika. Meille se on ollut hyvin sopiva lääke ilman sivuoireita.
Onko teillä kokeiltu muita lääkkeitä, vai oliko toi eka ja heti sopiva?
Meillä sama sairauskombo ja lääkitys mietinnässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei saa oikeita Adhd-lääkkeitä, jos kerta "pitää" olla joku lääkitys? Risperdalista on yhtä monta erilaista kokemusta kuin on ollut lääkkeen käyttäjiäkin. Joillekin ei tule mitään haittoja ja jotkut saa kaikki vaikeatkin haitat itselleen, lue pakkausseloste niin tiedät mitä kaikkea voi mahdollisesti tulla. Lasta pitää myös kuunnella, että miten kokee itse lääkkeen vaikuttaneen jne.
Adhd-lääkkeet ovat dopamiinin takaisinoton estäjiä eli käytännössä lisäävät dopamiinin vaikutusta. Neuroleptit, joihin risperidal kuuluu, vaikuttavat karkeasti sanottuna päinvastoin eli vähentävät sitä.
Adhd-lääkkeet saattavat aiheuttaa jopa psykoottisuutta siihen taipuvaisella ihmisellä, myös aggressiivisuutta ja levottomuutta. Psykoottisella ihmisellä on liikaa dopamiinia systeemissä.
Kannattaisi varmaan antaa lääkärin määrätä ne lääkkeet. Hänellä on vähän enemmän tietoa siitä, mitkä aivojen välittäjäaineet aiheuttavat mitäkin ja mitkä lääkkeet niihin vaikuttavat. Ei se ole valitettavasti ollenkaan niin yksinkertaista, että adhd-tyypille voi aina antaa adhd-lääkkeitä.
Psykoottisella ihmisellä on liikaa dopamiinia systeemissä… ja höpöhöpö!
Se että oireilee ja häiriköi, on ulkoisten tapahtumien tulosta.
Neuroleptiä lapselle? Lapsen keskushermosto / aivot ovat valmiit vasta 25 vuoden iässä. En suosittele tuollaista myrkkyä lapselle syöttämään.
Neuroleptit todellakin salpaavat dopamiini reseptorit, dopamiini jonka ansiosta olemme ajattelevia, älykkäitä ja fiksuja. Dopamiini on välittäjäaine muuallakin kehossa.
On asia erikseen jos on saanut jonkin aivovamman tms, ja oireilu on tältä pohjalta.
Käytöshäiriöt korjataan muulla tavoin, ainakin lasten kohdalla.
Jos on adhd ne eivät päihdytä