Jaetaan arjen säästövinkit

Ensi vuoden joululahjat on nettialennusmyynneistä jo hankittu, samoin ne jouluvalot mitä tarvitsi uusia. Yksi elämyslahja ostetaan lähempänä joulua. Loput teen itse, tarvikkeita on kotona riittävästi.

Jouluruuat on listattu ja menekki selvitetty. Taas saa vähentää ensi vuodeksi määriä ja lajeja.

Vierailija kirjoitti:

Ensi vuoden joululahjat on nettialennusmyynneistä jo hankittu, samoin ne jouluvalot mitä tarvitsi uusia. Yksi elämyslahja ostetaan lähempänä joulua. Loput teen itse, tarvikkeita on kotona riittävästi.

Jouluruuat on listattu ja menekki selvitetty. Taas saa vähentää ensi vuodeksi määriä ja lajeja.

Siis Joulu Saa Tulla!

On teillä ihmelaskelmia, tottahan toki jos haen pakastimeen järvestä paksuja jääpaloja, niin ei tarvitse moneen päivään pitää virtaa päällä.

Vierailija kirjoitti:

On teillä ihmelaskelmia, tottahan toki jos haen pakastimeen järvestä paksuja jääpaloja, niin ei tarvitse moneen päivään pitää virtaa päällä.

Niin, mutta käytössä oleva pakastin lämmittää huoneilmaa. Jos on termostaatilla säädetty lämpötila, niin lämmitysenergiaa kuluu sitten enemmän, jos pakastimessa ei ole virtaa päällä.

Lämmitys kuuluu yleensä vuokraan.

Vessanpyttyä ei kannata pitää vetämättä. Se pinttyy ja pinta kärsii, ja joutuu lopulta ostamaan uuden pytyn. Tuli kallis säästö.

Sama ettei kannata ottaa kylppärin lattialämmitystä pois, koska se kuivattaa rakenteet, ei tule homevahinkoja.

Aamuisin kaupoissa on enemmän punalaputettuja tuotteita, ja Lidlissä paistopistetuotteita alessa ja hevihävikkikori 2 e. Kauppalista laaditaan tarjousten mukaan. Punalaputetut tuotteet voi pakastaa.

Yksinkertainen perusruoka. Marjoja metsästä. Töihin itse tehdyt eväät.

Kaikki hankinnat pyritään tekemään vertailemalla hintoja ja mahdollisuuksien mukaan alesta. Kaikki wc-paperit, shampoot yms ostetaan silloin kun on tarjouksessa. Myös esim. lenkkarit voi ostaa hyvästä alesta valmiiksi varastoon kun kuitenkin niitä tulee joskus tarvitsemaan.

Ei mitään maksukanavia, kirjat kirjastosta. Edulliset harrastukset niin itselle kuin lapsille.

Lasten vaatteet aina tarjouksesta. Esim kesällä löytyi hyvin edulliseen hintaan merkki talvivaatteita. Kaikki pieneksi jäänyt myydään heti eteen päin tai annetaan kiertoon. Ei säästellä turhaan tilaa viemässä.

Kannattaa aina hyödyntää kauppojen klubit ja kanta-asiakkuudet. Jos ei muuta hyötyä, niin saa ainakin liittymisedun. Kannattaa aina verkko-ostoksia tehdessä tilata sen verran, että saa ilmaisen toimituksen. Jos vaikka olet tilaamassa 40 eurolla ja huomaat että yli 50 e tilauksen saa postikuluitta, niin sitten vaan lisäämään sukkia yms tarpeellista ostoskoriin, jotta summa ylittyy. Tai jos saa ilmaiset postikulut tai alennuksen tilaamalla uutiskirjeen tai liittymällä klubiin, niin tee se.

Visa on myös säästäjän paras kaveri. Voi laittaa ison summan palkkapäivänä säästöön ja maksella ostokset Visalla. Ei tee mieli ostaa luottokortilla ylimääräistä. Sitten vaan maksaa pois seuraavasta tilistä ennen kuin korkoa kertyy.

buick-59 kirjoitti:

Meillä okt. kahden henk, talous. Jätteet lajittelen ja vien ne kaupan pihalla olevaan ekopisteeseen. Pihalla on kompostori. Jäteauto käy joulu- ja juhannus viikolla tyhjentämässä astiat (18 e/ astia). Energiajäte on aina vaan puolillaan. Sekajätete tulee täyteen, kun laitan siihen rikkaruohot pihalta. Tyhjennysvälin saa harvennettua sopivaksi erikoisluvalla, ei vaikea, johon kuuluu tuo kompostointi. Kannattaa kysellä oman alueen jätelautakunnalta.

Jätelaki (löytyy netistä) määrittelee miten mikäkin lajitellaan ja miten pitkät tyhjennysvälit keräysastioilla saa olla. Jos kaupungin tai kunnan jätehuoltoyhtiö antaa kovin poikkeavia lupia niistä niin se on laitonta ja siitä voi molemmat osapuolet saada sakkoja. Mökkipaikkakunnalla piti liittyä jätejärjästelmään ja maksaa tyhjennyksistä koko vuodelta vaikka kävisi siellä vain kuukauden kesäloman.

Nostetaan tämä ajankohtainen ketju, kun nyt tulee säästövinkit tarpeeseen!

Paras säästövinkki on se, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. On todettu niin monesti ja niin monessa kohtaa, että huono tulee AINA lopulta kalliimmaksi, tavalla tai toisella, kuin jos olisi jo heti ensimmäiseksi ostanut sen kalliimman, eli laadukkaamman. Oli kyse sitten palvelusta, matkustamisesta, tuotteesta, ruuasta, mistä tahansa.

Herää kysymys: no minne ne kaikki viimevuosina säästyneet rahat on oikein joutuneet? Koronan myötä ihmiset tottui siihen, että ei ostella ja käydä ravintoissa päiväs eikä yöaikaan, niin luulisi, että ne rahat on jonnekin säästyneet. Miksi se ei näy missään täällä?

Vierailija kirjoitti:

Ostin 5 kpl Vihreitä kuulia -suklaapatukoita. 1 e. Ovh 2 e. Tein euron tilin.

Tai sitten euron miinukset. Lisäksi tuit teollisuutta, mikä pilaa ihmisten terveyden. Kalliiksi tuli!

No yksi mielenkiintoinen tutkimisen kohde on tämäkin, mikä tuli ilmi koronan alkaessa: wc-paperin ja leivontatarpeiden hamstraus. Niistä kansa ei selvästikään aio säästää ja on sitä mieltä, että niistä ei tingitä, kaikesta muusta kyllä. Mutta. Onko nykysähkön hinnoilla enää järkeä itse paistaa leipää vai saako kaupasta halvemmalla? Onko vessapaperille muuta korviketta?

Joku netissä väitti, että kaiken voi tehdä itse. Mutta kannattaako se enää tässä vaiheessa?

Mun tyyli ollut vuosia jo tämä:

- En osta vaatteita ollenkaan. Jos tarvitsen vaatteita, siivoan vaatekaapin ja sieltä löytyy aina jotain unohtunutta. Jos pitää ostaa vaatteita, niin kirpputori.

- Menen pyörällä joka paikkaan. Samalla kerään pulloja. 

- Leipä leipomon tehtaanmyymälästä

- Hyödynnän ilta-alen -60%. Pakkaseen kaikki, jota voi pakastaa.

- En heitä ruokaa biojätteesseen, vaan laskelmoin sillä tavalla ettei hävikkiä tulisi

- Käyn suihkussa töissä.

- En juo alkoholia, enkä polta tupakkaa.

... Siinäpä muutamia. 

Vierailija kirjoitti:

No yksi mielenkiintoinen tutkimisen kohde on tämäkin, mikä tuli ilmi koronan alkaessa: wc-paperin ja leivontatarpeiden hamstraus. Niistä kansa ei selvästikään aio säästää ja on sitä mieltä, että niistä ei tingitä, kaikesta muusta kyllä. Mutta. Onko nykysähkön hinnoilla enää järkeä itse paistaa leipää vai saako kaupasta halvemmalla? Onko vessapaperille muuta korviketta?

Joku netissä väitti, että kaiken voi tehdä itse. Mutta kannattaako se enää tässä vaiheessa?

Leivän ja leipomotuotteiden hinta varmastikin tulee nousemaan roimasti talvea kohti mentäessä.

Minulla on talossani sähkölämmitys, eikä se uunin lämpökään katoa mihinkään, vaan huoneilmaanhan se siirtyy.en minä yhden sämpyläpellillisen takia uunia lämmitä, vaan siinä tehdään sitten muutakin,vaikkapa pannukakku, kuivakakku tai pizza, ja sitten vielä jotain hauduteltavaa liharuokaa.

Kyllä itsetehty ruoka on kuitenkin parempaa. Minä myös pidän siitä, että kaapeissa on ns. Kaikkea, jolloin sinne kauppaan ei tarvitse lähteä erikseen.

Noilla itsetehdyillä sämpylöillä ja pullilla ja kakuilla kyllä korvaa monenlaisen herkuttelutarpeen.

Ja onhan se pulla kaupassa kallista, pari euroa pitko! Puolen litran pullataikina maksaa hiivan, veden ja puolikkaan jauhopussin verran. Sokeria menee desi, ja munia yksi. Rasvaa vähän, ja siitä leipoo ainakin kolme pitkoa.

Vierailija kirjoitti:

Paras säästövinkki on se, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. On todettu niin monesti ja niin monessa kohtaa, että huono tulee AINA lopulta kalliimmaksi, tavalla tai toisella, kuin jos olisi jo heti ensimmäiseksi ostanut sen kalliimman, eli laadukkaamman. Oli kyse sitten palvelusta, matkustamisesta, tuotteesta, ruuasta, mistä tahansa.

Tuo on pitänyt paikkaansa aikaisemmin, vaan ei enää. Nykyään ei saa enää rahalla laatua :-(

Ostan kenkäni aina alennuskoreista, poistonpoistoista. Nyt käytössä viidettä kesää sandaalit, jotka olivat 15€, lähtöhintakaan ei ollut paha 29€, Talvitakistani maksoin 29,90€ helmikuussa 2020. Oletan, että voin sitä takkia käyttää vielä toiset kolme talvea. Siskoni osti 169€ talvitakin vuotta aikaisemmin, ja se varmaan kestää vielä pari talvea sekin - mutta ei se 140€ hintaeron vertaa parempi ole - minun takissani on sentään heijastinnauhaakin ommeltuna, siskon takissa ei yhtään heijastinta (maalla aika oleellinen asia).

Talvikenkinä käytän nilkkureita, jotka olen ostanut noin 10v sitten. Maksoivat huimat 69€, jos muistan oikein - saattoi olla 49€. Olisin voinut ostaa myös 169€ kengät, mutta en usko, että ne olisivat yhtään kestävämmät. Lenkkareista en ole kahtakymppiä enempää maksanut .

Lapsille ostan aina heille mieluisat ja sopivat kengät, onneksi pohtivat itse, että tykkään näistä, mutta nää on kalliimmaat, ja nää toiset on ihan ookoo - tykkäänkö mä näistä toisista niin paljon, että niistä kannattaa maksaa enemmän?

Käytän lasten pieneksi jääneet kengät itse loppuun, tosin nyt se jää pois, kun on pojilla jo niin isot jalat.

Kalliiden ostosten sijaan köyhän kannattaa yrittää hankkia erikseen kaupunki/julkiset tilat - vaatekerta ja sitten koiran kanssa lenkkeily -vaatteet. Hyvillä vaatteilla ei koskaan mennä hakemaan pihkaisia puita (pihkan saa kuitenkin poistettua alkoholilla), ei käydä äkkiä viemässä roskista, ei imuroida. Kaupunkikengillä EI käydä sienestämässä. Itselläni on nyt kaksi erilaista mustaa juhlamekkoa + yksi kesäisempi juhlamekko. Molemmat mustat mekot ovat sellaisia, että soveltuvat myös hautajaisiin, toinen on pidempi ja pitkähihaisempi, toinen lyhyempi ja hihaton. Hautajaisiin voi ottaa kesällä tumman huivin sen hihattoman kanssa, jos paljaat olkapäät häiritsevät. Kesämekon ompelin Ikean verhoista (lyhensin lastenhuoneeseen verhot sopiviksi ja jämäpaloista tein mekon). Yhteensä nuo ovat maksaneet 85€, ja ovat olleet nyt käytössä viitisen vuotta. Kaikki mekot ovat malliltaan sellaisia, että ei haittaa, vaikka lihoisin tai laihtuisin 10-15kg. Laihtuessa niihin voi ottaa käyttöön vyön. Noilla mekoilla olen käynyt jo sen viisi vuotta työpaikan pikkujoulut, parit häät, useammat hautajaiset, rippihuhlia ja ylioppilasjuhlia. Ei ole kukaan kommentoinut, että taas sulla on sama kolttu.

Rintaliivejä käytän vain ollessani tekemisissä muiden kuin perheenjäsenteni kanssa (tämä on mahdollista, koska minulla on c-kupit - suuririntaiset joutuvat väkisinkin käyttämään liivejä enemmän). Minulla on yhdet valkoiset ja yhdet mustat liivit, ja niiden kanssa olen nyt pärjännyt neljä vuotta, ostettu Lindeksiltä.

Vaatteita voi paikata. Lasten farkuissa näkyvät paikat ja rispaantuminen ovat vain eduksi koulussa, työelämässä täytyy katsoa, että paikkaus ei näy, tai että se soveltuu tilanteeseen. Jos käyn työkeikalla metsätyömaalla, voin hyvinkin laittaa jalkaan näkyvästi polvesta paikatut farkut, jos taas työkeikka vie Helsingin keskustan muodolliseen toimistoympäristöön, niin sellaiset eivät käy.

(jep, työssäkäyvä joutuu paikkaamaan vaatteita)

Auton kanssa saakin olla tarkkana, koska autossa maksaa merkki enemmän kuin se käyttöarvo. Miehen auto meni vaihtoon, sillä hän ajoi 200 000km viidentoista vuoden aikana. Nyt ostettiin vanha, käytetty, pienikulutuksinen auto, jolla on ajettu todella vähän, rahaahan siitä joutui maksamaan, mutta ei lainkaan liikaa. Kytättiin vuosi sopivaa autoa, ja se ostettiin liikkeestä, jos tulee lähiaikoina ongelmia, niin menee liikeen piikkiin.

.

Ajat ovat niukentuneet hintojen nousun myötä tämän ketjun alkuajoista. Onko uusia säästövinkkejä?

Vierailija kirjoitti:

Paras säästövinkki on se, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. On todettu niin monesti ja niin monessa kohtaa, että huono tulee AINA lopulta kalliimmaksi, tavalla tai toisella, kuin jos olisi jo heti ensimmäiseksi ostanut sen kalliimman, eli laadukkaamman. Oli kyse sitten palvelusta, matkustamisesta, tuotteesta, ruuasta, mistä tahansa.

Vaatteissa ja asusteissa ei pidä enää ollenkaan paikkaansa. Joskus menee melkein päinvastoin. Ainoat mistä maksan on nahka ja luonnonkuidut, koska niissä kestävyys maksaa itsensä takaisin.

Samoin joissain sähkölaitteissa, mutta niissä on paljon vaihtelua. Puhelimen ostan halvalla, mutta pyykkikoneen kalliilla(tosin en sitä jossa hinta muodostuu turhien ominaisuuksien takia, vaan sen joka on oikeasti laadukas)

Kannattaa ennakoida ja vertailla, ettei joudu ostamaan mitään hätäpäissään maksoi mitä maksoi. Tuotteiden ja palveluiden tutkiminen etukäteen saattaa joskus paljastaa, että se 100 e kalliimpi tuote on lähes sama kuin halvempi, mutta siinä on joku lisänä joku turha nippeli tai ominaisuus, joka nostaa hintaa, eli halvempi on melkeinpä parempi.