Kuinka monta elämäntapatyötöntä tunnet?
Eli ihmistä, jotka nostaa toimeentulotukea, eikä halua tehdä mitään saamansa tuen eteen, ei opiskella eikä yrittää hakea työtä? Miten tällainen ihminen on perustellut elämäntapatyöttömyyttään?
Kommentit (163)
Itse olen vähän tähän suuntaan kallellaan. Minulla on kyllä ihan ok koulutuksia, mutta työllä ei ole minulle muuta merkitystä kuin tulonlähde. Työstä en saa juuri mitään irti, paitsi sen toimeentulon, ja jos sen saa välillä muualta, niin aina parempi. Sosiaalista yhteisöä en työn merkeissä kaipaa, vaan minulle riittää perhe ja muutamat ystävät. Lueskelen kyllä kaikenlaista yhteiskunnallista juttua, mutta sanoista tekoihin on pitkä matka. Moni luulee, että kaikki kärsivät työttömyydestä, mutta näin ei kuitenkaan ole.
5 tunnen. Kaikki miespuolisia sukulaisia jotka ovat jääneet syrjäkylille Itä-Suomeen asumaan. Peruskoulun jälkeen ei opintoja tai keskeytetty amis. Jotain puolen vuoden pakkotyöllistyspätkiä hautausmaan haravoijana, mutta muutoin ei päivääkään palkkatyötä. Kalastellaan, metsästellään, kaljoitellaan ja välillä vähän pimeitä ansioita naapurin remonttiapuna ja yksi on rötöstellytkin. Lapsia on kaikilla vähän samantyyppisten naisten kanssa, innokkaimmalla kolmen eri naisen kanssa. Kierre taitaa jatkua seuraavassa sukupolvessa, koulu ei lapsille maistu, yksi on 16-vuotiaana jo äiti ja yksi otettu ongelmakäytöksen takia otettu huostaan.
Tunsin ennen yhden, itseni nimittäin. Syynä oli ujous ja sosiaalisten tilanteiden pelko, sekä vuosia jatkuneesta koulukiusaamisesta tulleet "traumat". Kolmekymppisenä rohkaistuin ja pääsin hiljakseen noista asioista yli. Menin sitten töihin, siivoojaksi. Ihan hyvin nyt menee ja elätän itseni vaikka palkka onkin melko pieni.
Yhden tunnen. Mies 32v.
Ilmoitti jo nuorena aikuisena että ei aio töitä tehdä tässä elämässä, eikä ole tehnytkään. Päivät menee tukiasioita hoitaessa ja hengaillessa kavereiden kanssa.
On vippaillut kavereilta ja äitinsä maksaa ne pois että poika saa olla rauhassa.
Toisinaan kun on kova rahapula niin ostaa äitinsä nimissä tavaraa ja myy ne huutonetissä jotta saa käteistä.
Työssäkäyvä ahkera äitinsä on puilla paljailla koska joka euro menee pojan elättämiseen.
Viime vuonna poika voitti jossain kilpailussa matkan ulkomaille. Kyseli äitiltä paljon voisi saada matkarahaa. Äiti lupasi 700€. Mutta kun matkan aika koitti, niin äitin tilillä oli vaan 500€. "Mä ymmärrän ettet voi sitä 700€ antaa, mutta 600 euroon voin tinkiä, en yhtään vähempään", ilmoitti poika.
Tämä ehkä pahin jonka tiedän. Älkää kysykö miksi äitinsä mahdollistaa tuon kaiken? En tiedä.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:22"]
Itse olen vähän tähän suuntaan kallellaan. Minulla on kyllä ihan ok koulutuksia, mutta työllä ei ole minulle muuta merkitystä kuin tulonlähde. Työstä en saa juuri mitään irti, paitsi sen toimeentulon, ja jos sen saa välillä muualta, niin aina parempi. Sosiaalista yhteisöä en työn merkeissä kaipaa, vaan minulle riittää perhe ja muutamat ystävät. Lueskelen kyllä kaikenlaista yhteiskunnallista juttua, mutta sanoista tekoihin on pitkä matka. Moni luulee, että kaikki kärsivät työttömyydestä, mutta näin ei kuitenkaan ole.
[/quote]
Samat fiilikset. Lopettaisin heti jos saisin lottovoiton/ison perinnön. Ap
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:23"]
Tunsin ennen yhden, itseni nimittäin. Syynä oli ujous ja sosiaalisten tilanteiden pelko, sekä vuosia jatkuneesta koulukiusaamisesta tulleet "traumat". Kolmekymppisenä rohkaistuin ja pääsin hiljakseen noista asioista yli. Menin sitten töihin, siivoojaksi. Ihan hyvin nyt menee ja elätän itseni vaikka palkka onkin melko pieni.
[/quote]
Ap:llä myös ujoutta mutta olen tehnyt yksin tehtäviä töitä tai ollut opiskelemassa. Myös tehtaassa voi olla aika huomaamaton. Siivoushommat, jos ne on rentoja, on just hyviä yksin tehtäviä duuneja. Hyvä sinulle :) Toivotan onnea matkaan.
tälläiset elämäntapa työttömät eivät ehkä ole ajatelleet sellaista asiaa kuin eläkkeellejääminen,tarkoitan siis eläkekertymää jota alkaa kertyä sitten kun ollaan oltu 10vuotta ensin työelämässä.Sen jälkeen alkaa sitten se eläke karttumaan.Mutta hei nuorillahan on paljon sitä luppoaikaa hyvin vielä ehtii?heh,heh
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:24"]
Yhden tunnen. Mies 32v. Ilmoitti jo nuorena aikuisena että ei aio töitä tehdä tässä elämässä, eikä ole tehnytkään. Päivät menee tukiasioita hoitaessa ja hengaillessa kavereiden kanssa. On vippaillut kavereilta ja äitinsä maksaa ne pois että poika saa olla rauhassa. Toisinaan kun on kova rahapula niin ostaa äitinsä nimissä tavaraa ja myy ne huutonetissä jotta saa käteistä. Työssäkäyvä ahkera äitinsä on puilla paljailla koska joka euro menee pojan elättämiseen. Viime vuonna poika voitti jossain kilpailussa matkan ulkomaille. Kyseli äitiltä paljon voisi saada matkarahaa. Äiti lupasi 700€. Mutta kun matkan aika koitti, niin äitin tilillä oli vaan 500€. "Mä ymmärrän ettet voi sitä 700€ antaa, mutta 600 euroon voin tinkiä, en yhtään vähempään", ilmoitti poika. Tämä ehkä pahin jonka tiedän. Älkää kysykö miksi äitinsä mahdollistaa tuon kaiken? En tiedä.
[/quote]
Ai niin, ainahan on "peräkammarin tyttöjä ja poikia". Äiti taitaa olla aika riippuvainen pojastaan. Pelkää ehkä yksinäisyyttä. Kauhea sika toi jätkä. On lähes ikäiseni ja olen elättänyt itseni 19-vuotiaasta. Ap
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:30"]
tälläiset elämäntapa työttömät eivät ehkä ole ajatelleet sellaista asiaa kuin eläkkeellejääminen,tarkoitan siis eläkekertymää jota alkaa kertyä sitten kun ollaan oltu 10vuotta ensin työelämässä.Sen jälkeen alkaa sitten se eläke karttumaan.Mutta hei nuorillahan on paljon sitä luppoaikaa hyvin vielä ehtii?heh,heh
[/quote]
Takuueläkkeellä on sitten kiva kitkutella, jos tulevaisuuden Suomessa sitä edes saa. Ap
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:30"][quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:24"]
Yhden tunnen. Mies 32v. Ilmoitti jo nuorena aikuisena että ei aio töitä tehdä tässä elämässä, eikä ole tehnytkään. Päivät menee tukiasioita hoitaessa ja hengaillessa kavereiden kanssa. On vippaillut kavereilta ja äitinsä maksaa ne pois että poika saa olla rauhassa. Toisinaan kun on kova rahapula niin ostaa äitinsä nimissä tavaraa ja myy ne huutonetissä jotta saa käteistä. Työssäkäyvä ahkera äitinsä on puilla paljailla koska joka euro menee pojan elättämiseen. Viime vuonna poika voitti jossain kilpailussa matkan ulkomaille. Kyseli äitiltä paljon voisi saada matkarahaa. Äiti lupasi 700€. Mutta kun matkan aika koitti, niin äitin tilillä oli vaan 500€. "Mä ymmärrän ettet voi sitä 700€ antaa, mutta 600 euroon voin tinkiä, en yhtään vähempään", ilmoitti poika. Tämä ehkä pahin jonka tiedän. Älkää kysykö miksi äitinsä mahdollistaa tuon kaiken? En tiedä.
[/quote]
Ai niin, ainahan on "peräkammarin tyttöjä ja poikia". Äiti taitaa olla aika riippuvainen pojastaan. Pelkää ehkä yksinäisyyttä. Kauhea sika toi jätkä. On lähes ikäiseni ja olen elättänyt itseni 19-vuotiaasta. Ap
[/quote]
Totta, tunnen suurta surua kun katselen vierestä. Tekisi mieli ravistella äitiä ja sanoa että antaa ottaa aikuisen pojan vastuun elämästään.
Äiti ei käytä itseensä yhtään rahaa! Vähäisiin ruokiin vaan, loput menee lapsen elättämiseen.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:30"][quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:24"] Yhden tunnen. Mies 32v. Ilmoitti jo nuorena aikuisena että ei aio töitä tehdä tässä elämässä, eikä ole tehnytkään. Päivät menee tukiasioita hoitaessa ja hengaillessa kavereiden kanssa. On vippaillut kavereilta ja äitinsä maksaa ne pois että poika saa olla rauhassa. Toisinaan kun on kova rahapula niin ostaa äitinsä nimissä tavaraa ja myy ne huutonetissä jotta saa käteistä. Työssäkäyvä ahkera äitinsä on puilla paljailla koska joka euro menee pojan elättämiseen. Viime vuonna poika voitti jossain kilpailussa matkan ulkomaille. Kyseli äitiltä paljon voisi saada matkarahaa. Äiti lupasi 700€. Mutta kun matkan aika koitti, niin äitin tilillä oli vaan 500€. "Mä ymmärrän ettet voi sitä 700€ antaa, mutta 600 euroon voin tinkiä, en yhtään vähempään", ilmoitti poika. Tämä ehkä pahin jonka tiedän. Älkää kysykö miksi äitinsä mahdollistaa tuon kaiken? En tiedä. [/quote] Ai niin, ainahan on "peräkammarin tyttöjä ja poikia". Äiti taitaa olla aika riippuvainen pojastaan. Pelkää ehkä yksinäisyyttä. Kauhea sika toi jätkä. On lähes ikäiseni ja olen elättänyt itseni 19-vuotiaasta. Ap [/quote] Totta, tunnen suurta surua kun katselen vierestä. Tekisi mieli ravistella äitiä ja sanoa että antaa ottaa aikuisen pojan vastuun elämästään. Äiti ei käytä itseensä yhtään rahaa! Vähäisiin ruokiin vaan, loput menee lapsen elättämiseen.
[/quote]
Jätkä on puhdas hyväksikäyttäjä. Kiristää emotionaalisesti äitiään. Varmaan kun äiti on vanhainkodissa sitten joskus, tyhjentää pankkitilin jättäen sinne korkeintaan arkkurahat. Ap
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:30"][quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:24"] Yhden tunnen. Mies 32v. Ilmoitti jo nuorena aikuisena että ei aio töitä tehdä tässä elämässä, eikä ole tehnytkään. Päivät menee tukiasioita hoitaessa ja hengaillessa kavereiden kanssa. On vippaillut kavereilta ja äitinsä maksaa ne pois että poika saa olla rauhassa. Toisinaan kun on kova rahapula niin ostaa äitinsä nimissä tavaraa ja myy ne huutonetissä jotta saa käteistä. Työssäkäyvä ahkera äitinsä on puilla paljailla koska joka euro menee pojan elättämiseen. Viime vuonna poika voitti jossain kilpailussa matkan ulkomaille. Kyseli äitiltä paljon voisi saada matkarahaa. Äiti lupasi 700€. Mutta kun matkan aika koitti, niin äitin tilillä oli vaan 500€. "Mä ymmärrän ettet voi sitä 700€ antaa, mutta 600 euroon voin tinkiä, en yhtään vähempään", ilmoitti poika. Tämä ehkä pahin jonka tiedän. Älkää kysykö miksi äitinsä mahdollistaa tuon kaiken? En tiedä. [/quote] Ai niin, ainahan on "peräkammarin tyttöjä ja poikia". Äiti taitaa olla aika riippuvainen pojastaan. Pelkää ehkä yksinäisyyttä. Kauhea sika toi jätkä. On lähes ikäiseni ja olen elättänyt itseni 19-vuotiaasta. Ap [/quote] Totta, tunnen suurta surua kun katselen vierestä. Tekisi mieli ravistella äitiä ja sanoa että antaa ottaa aikuisen pojan vastuun elämästään. Äiti ei käytä itseensä yhtään rahaa! Vähäisiin ruokiin vaan, loput menee lapsen elättämiseen.
[/quote]
Jospa äiti on kuunnellut työmaailman vaatimuksia ja tullut siihen tulokseen, ettei se "elämä kanna", jos CV ammottaa tyhjyyttään?
Itseni. Teen töitä hiljokseen miehen firmalle mutta vaikeeta se on. Kun saan pakotettua itteni hoitamaan työtehtävän, saan palkinnoksi vaikka siivota saman ajan tai tehdä muita kotitöitä. Jos pyrin koko päivän vain töitä tekemään lamaannun. Eilen tein "ahkerasti" hommia tuolla lailla 8 h työpäivän ja seurauksena illalla taas oksetti väsymyksestä. Tänä aamuna sama, edelleen vaan oksettaa, en ole jaksanut tehdä juuri muuta kuin pakolliset kotityöt. En voisi enää enempää hävetä itseäni.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:37"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:30"][quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:24"] Yhden tunnen. Mies 32v. Ilmoitti jo nuorena aikuisena että ei aio töitä tehdä tässä elämässä, eikä ole tehnytkään. Päivät menee tukiasioita hoitaessa ja hengaillessa kavereiden kanssa. On vippaillut kavereilta ja äitinsä maksaa ne pois että poika saa olla rauhassa. Toisinaan kun on kova rahapula niin ostaa äitinsä nimissä tavaraa ja myy ne huutonetissä jotta saa käteistä. Työssäkäyvä ahkera äitinsä on puilla paljailla koska joka euro menee pojan elättämiseen. Viime vuonna poika voitti jossain kilpailussa matkan ulkomaille. Kyseli äitiltä paljon voisi saada matkarahaa. Äiti lupasi 700€. Mutta kun matkan aika koitti, niin äitin tilillä oli vaan 500€. "Mä ymmärrän ettet voi sitä 700€ antaa, mutta 600 euroon voin tinkiä, en yhtään vähempään", ilmoitti poika. Tämä ehkä pahin jonka tiedän. Älkää kysykö miksi äitinsä mahdollistaa tuon kaiken? En tiedä. [/quote] Ai niin, ainahan on "peräkammarin tyttöjä ja poikia". Äiti taitaa olla aika riippuvainen pojastaan. Pelkää ehkä yksinäisyyttä. Kauhea sika toi jätkä. On lähes ikäiseni ja olen elättänyt itseni 19-vuotiaasta. Ap [/quote] Totta, tunnen suurta surua kun katselen vierestä. Tekisi mieli ravistella äitiä ja sanoa että antaa ottaa aikuisen pojan vastuun elämästään. Äiti ei käytä itseensä yhtään rahaa! Vähäisiin ruokiin vaan, loput menee lapsen elättämiseen.
[/quote]
Jospa äiti on kuunnellut työmaailman vaatimuksia ja tullut siihen tulokseen, ettei se "elämä kanna", jos CV ammottaa tyhjyyttään?
[/quote]
Pätevä perustelu vanhempien hyväksikäytölle? Itse aiheutettu tyhjä CV. Olisi voinut edes mennä puhelinmyyntiin, jos perse olisi noussut sohvasta. Tai opiskelemaan. Sekin näkyy CV:ssä. Ap
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:38"]
Itseni. Teen töitä hiljokseen miehen firmalle mutta vaikeeta se on. Kun saan pakotettua itteni hoitamaan työtehtävän, saan palkinnoksi vaikka siivota saman ajan tai tehdä muita kotitöitä. Jos pyrin koko päivän vain töitä tekemään lamaannun. Eilen tein "ahkerasti" hommia tuolla lailla 8 h työpäivän ja seurauksena illalla taas oksetti väsymyksestä. Tänä aamuna sama, edelleen vaan oksettaa, en ole jaksanut tehdä juuri muuta kuin pakolliset kotityöt. En voisi enää enempää hävetä itseäni.
[/quote]
Onko sinulle jokin sairaus? Tai masennus? Tai liiallinen stressi? Ei kuulosta hyvältä enkä tarkoita elämäntapatyöttömyyttä, jota et ole nähnytkään. Teet ehkä liikaa. Ap
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:43"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:38"]
Itseni. Teen töitä hiljokseen miehen firmalle mutta vaikeeta se on. Kun saan pakotettua itteni hoitamaan työtehtävän, saan palkinnoksi vaikka siivota saman ajan tai tehdä muita kotitöitä. Jos pyrin koko päivän vain töitä tekemään lamaannun. Eilen tein "ahkerasti" hommia tuolla lailla 8 h työpäivän ja seurauksena illalla taas oksetti väsymyksestä. Tänä aamuna sama, edelleen vaan oksettaa, en ole jaksanut tehdä juuri muuta kuin pakolliset kotityöt. En voisi enää enempää hävetä itseäni.
[/quote]
Onko sinulle jokin sairaus? Tai masennus? Tai liiallinen stressi? Ei kuulosta hyvältä enkä tarkoita elämäntapatyöttömyyttä, jota et ole nähnytkään. Teet ehkä liikaa. Ap
[/quote]
En tiedä mitä tää on, pelkään pirusti kun rupean tekemään töitä. Enkä totu ollenkaan, joka aamu on sama pelko vaikka illalla aattelis että sehän meni hyvin, muista tää fiilis, muista miten hyvältä tuntui kun sait tuon tehtyä. Ei auta, joka aamu sama kauhu odottaa. Olin terapiassa mutta ei siitä ollut apua enkä jaksanut hommata uutta terapeuttia kun muutettiin.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:48"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:43"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:38"]
Itseni. Teen töitä hiljokseen miehen firmalle mutta vaikeeta se on. Kun saan pakotettua itteni hoitamaan työtehtävän, saan palkinnoksi vaikka siivota saman ajan tai tehdä muita kotitöitä. Jos pyrin koko päivän vain töitä tekemään lamaannun. Eilen tein "ahkerasti" hommia tuolla lailla 8 h työpäivän ja seurauksena illalla taas oksetti väsymyksestä. Tänä aamuna sama, edelleen vaan oksettaa, en ole jaksanut tehdä juuri muuta kuin pakolliset kotityöt. En voisi enää enempää hävetä itseäni.
[/quote]
Onko sinulle jokin sairaus? Tai masennus? Tai liiallinen stressi? Ei kuulosta hyvältä enkä tarkoita elämäntapatyöttömyyttä, jota et ole nähnytkään. Teet ehkä liikaa. Ap
[/quote]
En tiedä mitä tää on, pelkään pirusti kun rupean tekemään töitä. Enkä totu ollenkaan, joka aamu on sama pelko vaikka illalla aattelis että sehän meni hyvin, muista tää fiilis, muista miten hyvältä tuntui kun sait tuon tehtyä. Ei auta, joka aamu sama kauhu odottaa. Olin terapiassa mutta ei siitä ollut apua enkä jaksanut hommata uutta terapeuttia kun muutettiin.
[/quote]
Epäonnistumisen pelkoa? Huonoa itsetuntoa? Vanhoja sairauksia ja niistä johtuvaa suorituskykyyn liittyvää pelkoa? Teetkö jotain itsellesi oikeasti vastenmielistä. Ap
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:48"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:43"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:38"]
Itseni. Teen töitä hiljokseen miehen firmalle mutta vaikeeta se on. Kun saan pakotettua itteni hoitamaan työtehtävän, saan palkinnoksi vaikka siivota saman ajan tai tehdä muita kotitöitä. Jos pyrin koko päivän vain töitä tekemään lamaannun. Eilen tein "ahkerasti" hommia tuolla lailla 8 h työpäivän ja seurauksena illalla taas oksetti väsymyksestä. Tänä aamuna sama, edelleen vaan oksettaa, en ole jaksanut tehdä juuri muuta kuin pakolliset kotityöt. En voisi enää enempää hävetä itseäni.
[/quote]
Onko sinulle jokin sairaus? Tai masennus? Tai liiallinen stressi? Ei kuulosta hyvältä enkä tarkoita elämäntapatyöttömyyttä, jota et ole nähnytkään. Teet ehkä liikaa. Ap
[/quote]
En tiedä mitä tää on, pelkään pirusti kun rupean tekemään töitä. Enkä totu ollenkaan, joka aamu on sama pelko vaikka illalla aattelis että sehän meni hyvin, muista tää fiilis, muista miten hyvältä tuntui kun sait tuon tehtyä. Ei auta, joka aamu sama kauhu odottaa. Olin terapiassa mutta ei siitä ollut apua enkä jaksanut hommata uutta terapeuttia kun muutettiin.
[/quote]
Kilpirauhanen tutkintaan.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:13"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:10"]
No joo, kyllä näistä jostain vastauksista tulee mieleen, että tietääköhän kirjoittaja, millä rahoilla nämä mainitsemansa elämäntapatyöttömät elävät. Kysymyshän oli kai heistä, jotka olettavat olevan ok, että muut maksavat heidän elämänsä esim. toimeentulotukien avulla eli kyse olisi räikeästi siivellä eläjistä. Jos taas joku hankkii useamman lapsen vähänkään pidemmillä ikäeroilla, niin enpä tiedä, onko hän nyt elämäntapatyötön. Joillain tuntuu ennemmin olevan ihme mania pykätä lapset vuoden ikäeroilla ja sitten vaipua hyvinvointivaltion hoitavaan syliin itse aiheutettuine ongelmineen... Toinen juttu taas on se, että on näitä oravanpyörästä hyppääjiä, jotka eivät haluakaan kokopäivätyötä, mutta siihen usein liittyy vapaaehtoinen elintasonlaskukin, joten eivät he välttämättä toimeentulotukia nostele.
[/quote]
Oma kokemukseni on lähinnä henkilöstä, joka teki lapsia selvästi vain vältelläkseen työelämää. Ei halunnut esim. kouluttautua edes minimaalisella tavalla. Kaikki äidit eivät todellakaan ole systeemin hyväksikäyttäjiä. Downshiftaajat välttelevät kyllä sossua, sossuhan alkaisi kontrolloimaan heidän vapaata elämäntyyliään. Ap
[/quote]
Kun kotiäidin nuorin täyttää kolme vuotta, ei ole rahaa saadakseen muita mahdollisuuksia kuin ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Sossu ei anna rahaa vapaaehtoisesti perhevapaiden jälkeen kotiin jääville, jotka eivät ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi. Ja jos työnhakijaksi ilmoittautuu, tarjottu työ on otettava vastaan, jos sellainen ilmaantuu ja mennä vaikka ilmaiseksi harjoittelijaksi jonnekin. Jos sitten jää harjoittamaan kotirouvan ammattia eikä saa mistään rahaa siihen ei kyse ole työttömästä eikä elämäntapatyöttömästä. Silloin se on perheen valinta, jos lompakko sen kestää. 39
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:13"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:10"]
No joo, kyllä näistä jostain vastauksista tulee mieleen, että tietääköhän kirjoittaja, millä rahoilla nämä mainitsemansa elämäntapatyöttömät elävät. Kysymyshän oli kai heistä, jotka olettavat olevan ok, että muut maksavat heidän elämänsä esim. toimeentulotukien avulla eli kyse olisi räikeästi siivellä eläjistä. Jos taas joku hankkii useamman lapsen vähänkään pidemmillä ikäeroilla, niin enpä tiedä, onko hän nyt elämäntapatyötön. Joillain tuntuu ennemmin olevan ihme mania pykätä lapset vuoden ikäeroilla ja sitten vaipua hyvinvointivaltion hoitavaan syliin itse aiheutettuine ongelmineen... Toinen juttu taas on se, että on näitä oravanpyörästä hyppääjiä, jotka eivät haluakaan kokopäivätyötä, mutta siihen usein liittyy vapaaehtoinen elintasonlaskukin, joten eivät he välttämättä toimeentulotukia nostele.
[/quote]
Oma kokemukseni on lähinnä henkilöstä, joka teki lapsia selvästi vain vältelläkseen työelämää. Ei halunnut esim. kouluttautua edes minimaalisella tavalla. Kaikki äidit eivät todellakaan ole systeemin hyväksikäyttäjiä. Downshiftaajat välttelevät kyllä sossua, sossuhan alkaisi kontrolloimaan heidän vapaata elämäntyyliään. Ap
[/quote]
Ap lisää että kyseisellä äidillä ei ollut rakastavia tunteita lapsiaan kohtaan, vaan isä huolehti pääosin heistä.