Juhlittiinko Jeesuksen aikana hänen seuduillaan jouluisin mitään juhlaa?
Toki Nasaretilainen itse vietti syntymäpäiviään, mutta eihän ollut silloin vielä tunnettu ja ihailtu vaikuttaja, joten oli varmasti hyvin pienet bileet.
Kommentit (46)
Mä luulen että vuoden vaihtummista. Se heidän matkansa betlehemiin liittyi verotuskunnan vahvistamiseen ja ne toimenpiteet tahtiin varmaan vuoden lopussa.
Todennäköisesti juhlittiin. Kristinuskon juhlapäivät ovat suurin piirtein samoihin aikoihin kuin pakanauskontojen juhlapäivät. Tämä asettaakin kyseenalaiseksi kristinuskon validiteetin.
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että vuoden vaihtummista. Se heidän matkansa betlehemiin liittyi verotuskunnan vahvistamiseen ja ne toimenpiteet tahtiin varmaan vuoden lopussa.
Juutalaisessa ajanlaskussa vuosi alkoi eri aikoina eri tarkoituksiin. Uskonnollisen kalenterin uusi vuosi oli pääsiäisen tienoilla ja hallinnollisen kalenterin uusi vuosi alkusyksystä. Kumpikaan ei ollut talvipäivänseisauksen aikana. (Kolmas vähämerkityksempi vuosi alkoi tammi-helmikuun vaihteessa).
Augustuksen toimittama Juudean verollepano tapahtui vuonna 6 jKr, kun Rooma otti Juudean suoraan hallintansa 10 vuotta Herodes Suuren kuoleman jälkeen. Verollepano koski Betlehemiä, sillä se kuului Juudeaan. Nasaretia ja sen asukkaita se ei koskenut, sillä Galilea kuului Herodes Antipan valta-alueeseen. Eli kenelläkään nasaretilaisella ei ollut mitään syytä matkustaa verotuksen takia Juudean alueelle. Eikä siinä muutenkaan olisi ollut mitään järkeä, koska tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon veroja mikäkin alue maksaisi. Nasaretin asukas maksoi veronsa Nasaretissa eikä Betlehemissä.
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Todennäköisesti juhlittiin. Kristinuskon juhlapäivät ovat suurin piirtein samoihin aikoihin kuin pakanauskontojen juhlapäivät. Tämä asettaakin kyseenalaiseksi kristinuskon validiteetin.
Tuo juhlien ajankohta-asia pitää varmaan paikkansa. Mutta siitä ei voi mielestäni päätellä, että se kyseenalaistaisi kristinuskon validiteetin. Kristinuskon pääasiat eli Jeesuksen syntymä ja pelastustyö ristillä eivät muutu siitä, milloin niitä juhlitaan. Juhlien ajankohta on kulttuurinen kysymys.
Luullakseni tuon ajan hallitsijat ja piispat ym. ovat olleet käytännöllisiä ja sijoittaneet kristinuskon juhlat pakanajuhlien kanssa samoihin ajankohtiin, ettei syntyisi kilpailua eri juhlien välillä. Jos entiset ja kristilliset juhlat olisivat olleet eri ajankohtina, niin jotkut olisivat juhlineet niitä molempia, mistä seuraisi se, että kansa tekisi vähemmän töitä ja juhlisi enemmän, osa juopotellen ym. Esim. joulupäiviäkin oli ennen 4 peräkkäistä, mutta valtaapitävät vähensivät niiden määrää juuri em. syystä kahteen.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai juhlittiin Jeesuksen synttäreitä.
Näin varmaan asianmukaisin tarjoiluin. Kahvia ja kaakkua.
Kesä- ja talviajan seisaukset ja kevät- ja syyspäiväntasaukset, kaikki sellaisia ajankohtia joiden yhteyteen on jo ns. pakana-ajalla liitetty uskonnollisia riittejä.
Joulu sai muotonsa noin 200 vuotta jkr, kun se kopiotiin Roomassa heidän Saturniastaan ja silloin päätettiin että se olisi jeesuksen syntymäpäivä.
Vierailija kirjoitti:
Joulu sai muotonsa noin 200 vuotta jkr, kun se kopiotiin Roomassa heidän Saturniastaan ja silloin päätettiin että se olisi jeesuksen syntymäpäivä.
Kyllä, se on Saturnian krititty versio, Roomalaiset pällivät Saturnian taas Kreikkalaisilta jne. Todella vanha pakanajuhla, joka on nimetty sitten uskonnoissa uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Kesä- ja talviajan seisaukset ja kevät- ja syyspäiväntasaukset, kaikki sellaisia ajankohtia joiden yhteyteen on jo ns. pakana-ajalla liitetty uskonnollisia riittejä.
Etelän mailla vuodenaikojen vaihtelut eivät olleet niin tärkeitä kuin täällä. Nykyäänkin juhannusta vietetään vain harvoissa maissa merkittävissä määrin.
Raamattu muuten kieltää sian lihan syönnin. Joten uskovat, jättäkää kinkut kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Koko kristinuskoa ollut edes olemassa kun Jeesus oli elossa.
Ei, siitä tuli pikkuhiljaa uskonto 80-300 vuotta hänen väitetyn elämänsä jälkeen. Silloin kirjoitettiin raamattukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että vuoden vaihtummista. Se heidän matkansa betlehemiin liittyi verotuskunnan vahvistamiseen ja ne toimenpiteet tahtiin varmaan vuoden lopussa.
Juutalaisessa ajanlaskussa vuosi alkoi eri aikoina eri tarkoituksiin. Uskonnollisen kalenterin uusi vuosi oli pääsiäisen tienoilla ja hallinnollisen kalenterin uusi vuosi alkusyksystä. Kumpikaan ei ollut talvipäivänseisauksen aikana. (Kolmas vähämerkityksempi vuosi alkoi tammi-helmikuun vaihteessa).
Augustuksen toimittama Juudean verollepano tapahtui vuonna 6 jKr, kun Rooma otti Juudean suoraan hallintansa 10 vuotta Herodes Suuren kuoleman jälkeen. Verollepano koski Betlehemiä, sillä se kuului Juudeaan. Nasaretia ja sen asukkaita se ei koskenut, sillä Galilea kuului Herodes Antipan valta-alueeseen. Eli kenelläkään nasaretilaisella ei ollut mitään syytä matkustaa verotuksen takia Juudean alueelle. Eikä siinä muutenkaan olisi ollut mitään järkeä, koska tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon veroja mikäkin alue maksaisi. Nasaretin asukas maksoi veronsa Nasaretissa eikä Betlehemissä.
Tässä Luukas 2: 1-4 (jouluevankeliumin alku) sanotaan, että verollepano eli veroluetteloon kirjautuminen toteutettiin sen perusteella, mihin sukuun kuului. Siksi edesmenneen kuningas Daavidin sukua oleva Joosef matkusti Marian kanssa Betlehemiin, joka oli Daavidin kaupunki. Jeesustakin sanottiin myöhemmin Daavidin pojaksi.
"Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen että vuoden vaihtummista. Se heidän matkansa betlehemiin liittyi verotuskunnan vahvistamiseen ja ne toimenpiteet tahtiin varmaan vuoden lopussa.
Juutalaisessa ajanlaskussa vuosi alkoi eri aikoina eri tarkoituksiin. Uskonnollisen kalenterin uusi vuosi oli pääsiäisen tienoilla ja hallinnollisen kalenterin uusi vuosi alkusyksystä. Kumpikaan ei ollut talvipäivänseisauksen aikana. (Kolmas vähämerkityksempi vuosi alkoi tammi-helmikuun vaihteessa).
Augustuksen toimittama Juudean verollepano tapahtui vuonna 6 jKr, kun Rooma otti Juudean suoraan hallintansa 10 vuotta Herodes Suuren kuoleman jälkeen. Verollepano koski Betlehemiä, sillä se kuului Juudeaan. Nasaretia ja sen asukkaita se ei koskenut, sillä Galilea kuului Herodes Antipan valta-alueeseen. Eli kenelläkään nasaretilaisella ei ollut mitään syytä matkustaa verotuksen takia Juudean alueelle. Eikä siinä muutenkaan olisi ollut mitään järkeä, koska tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon veroja mikäkin alue maksaisi. Nasaretin asukas maksoi veronsa Nasaretissa eikä Betlehemissä.
Tässä Luukas 2: 1-4 (jouluevankeliumin alku) sanotaan, että verollepano eli veroluetteloon kirjautuminen toteutettiin sen perusteella, mihin sukuun kuului. Siksi edesmenneen kuningas Daavidin sukua oleva Joosef matkusti Marian kanssa Betlehemiin, joka oli Daavidin kaupunki. Jeesustakin sanottiin myöhemmin Daavidin pojaksi.
"Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. "
Tämä lainaus ei ole historiallisesti pätevä. Se johtuu siitä että Luukas kirjoitti tämän yli 100 vuotta tapahtumien jälkeen kuulopuheiden perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko kristinuskoa ollut edes olemassa kun Jeesus oli elossa.
Ei, siitä tuli pikkuhiljaa uskonto 80-300 vuotta hänen väitetyn elämänsä jälkeen. Silloin kirjoitettiin raamattukin.
Tarkoitat Raamatulla ehkä Uutta testamenttia? Vanha testamenttihan (VT) oli jo olemassa ja sitä luettiin synagogissa, ns. "kirjakääröt". Jeesuskin luki sitä mm. Nasaretissa (Luukas 4:16-22) VT:stä profeetta Jesajan Messias-ennustuksen. Siihen hän totesi, että ennustus on sinä päivänä tullut toteen ja kansa oli ihmeissään ja aluksi kiitteli häntä. Jeesus oli kriittinen porukkaa kohtaan, mistä he raivostuivat ja yrittivät syöstä hänet kalliolta alas, mutta Jeesus käveli paikalta.
Luuk. 4: 16-19: "Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan. Niin hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja, ja kun hän avasi kirjan, löysi hän sen paikan, jossa oli kirjoitettuna: "Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista,
päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta. ".
Kyllä juhlittiin ,kaikki vanhassa testamentissa määrätyt juutalaisten juhlat.
Voisi olla vaikka hanukka juhla niihin aikoihin.