Kamala tilanne edessä. Kissa pitäisi päästää viimeiseen lepoon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän se ole kuin kissa. Ajattele ettei haise koko kämppä enää kuselle kun siitä pääset.

Normaalit ihmiset osaa puhdistaa kissan vessan niin ettei kämppä haise kuselle.

Myös kissanhiekkojen laadussa on eroa.

Elämä ei ole mukavaa. Kuoleminen vielä vähemmän. Lempeämpi tappaminen lienee taitolaji ja myös tahallisesti monopoli. Toimivat piikit pitäisi olla vapaasti saatavilla ilman reseptiä. Olisi armeliaampaa köyhien lemmikeille...

Riipivää. Joskus oma kissa vanheni ja huomasimme, että kissa on kipeä. Vietiin eläinlääkäriin joka totesi kissan olevan kovin sairas ja kärsivän. Suositteli eutanasiaa. Oli vain niin kova paikka, etten sillä hetkellä vaan voinut kissaa lopettaa. Lääkäri antoi kipulääkettä ja nesteytystä ja sovittiin että katsotaan vointi ja hän tulee kotiin sitten hoitamaan lopetuksen.

Kun pääsimme kotiin, kissa kuoli.

Kadun sitä vieläkin, ei ollut kivaa katsoa sitä kuolemaa. Eutanasia rakkaalle ja kärsivälle lemmikille on se viimeinen tärkeä teko. Toivotan sinulle voimia ja rohkeutta. Pyydä vaikka joku tukihenkilöksi tilanteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän se ole kuin kissa. Ajattele ettei haise koko kämppä enää kuselle kun siitä pääset.

Normaalit ihmiset osaa puhdistaa kissan vessan niin ettei kämppä haise kuselle.

Näytä minulle asunto jossa on kissa eikä kusi haise. Omistajat eivät huomaa sitä hajua kun ovat tottuneet.

Kyllä se lopetuspäätös on ihmisen tehtävä, ihminenhän sen kissan on elossa pitänytkin. Luonnossa olisi jo kuollut tai tullut syödyksi. Sanot vaan heipat. Siivoa kissan tavarat vasta myöhemmin pois, niin voit kuvitella, että kohta kissa on taas kupillaan.

Harva tulee lemmikkiä ottaessa ajatelleeksi, että myös tämä päätös kuuluu pakettiin, kun eläimen ottaa.

Lemmikin hyvinvointi on sun vastuulla siitä päivästä, kun sen otat aina siihen päivään asti, kun lopullinen päätös luopumisesta on tehtävä. Nyt hetkeksi tunteet syrjään ja päätös järkipohjaisesti vain eläimen hyvinvointia ajatellen. Sitten on tunteiden ja surutyön aika. Rakkaan lemmikin menettäminen sattuu oikeasti. Ne antavat paljon ja vievät paljon mennessään, kun lähtevät. Mutta se on pelkkää lahjaa, kun kissa käpertyy tyynyn viereen nukkumaan.

Viimeinen ja vaikein palvelus kissakaverille . Muista ajatella että kaikki on kissan parhaaksi vaikka luopuminen ja siitä päättäminen on tuskaa .Koiran lopettaminen kova paikka vaikka sairas mutta jälkeenpäin olin tyytyväinen etten itseni vuoksi pitänyt  vaan pystyin luopumaan ja sai helpotuksen  , lähtö oli kaunis eläinlääkärillä , istuin lattialla ja koirani kiipesi syliini ja nukahti siihen . Lääkäri olisi tullut kotiinkin . Haudalla käyn vieläkin , itse hautasin  ,vaikka jo parisen kymmentä vuotta aikaa . Ihana kaveri , muistelen lämmöllä ja nytkin itku tuli .

Otan osaa. Rakkaan lemmikin menettäminen tuntuu todella pahalta, pahemmalta kuin monien ihmisten kuolema, eikä asiaa yhtään helpota se, jos joutuu tekemään päätöksen lopettamisesta. 

Jouduin lopettamaan vanhan ja hyvin sairaan kissani jokin aika sitten. Koin pitkään (ja vähän koen vieläkin) syyllisyyttä siitä, että "tapoin kissani", vaikka se oli ainoa vaihtoehto ja todennäköisesti kissallekin armeliain tapa lähteä. Lopetuksen suorittanut eläinlääkäri oli onneksi hyvin ammattimainen ja selitti, mitä seuraavaksi tapahtuu ja antoi minun jättää rauhassa jäähyväiset rakkaalle lemmikilleni. Kuolema tuli hyvin rauhallisesti ja nopeasti, sillä kissani oli jo niin heikossa kunnossa että sen sydän pysähtyi lähes heti saatuaan nukutusainetta. 

Jos voisin tehdä jotain toisin, pyytäisin eläinlääkärin kotikäynnille, se olisi varmasti ollut kissalleni mieluisampi vaihtoehto vaikka se ei ole koskaan onneksi kauheasti lääkärissä pelännyt. 

Meilläkin sokeutui kissa, tapahtui kuin yhdessä yössä. Oli tietenkin hyvin pelokas tästä ja oli pakko lopettaa. kisu pääsi vaivoistaan ja pelostaan vapaaksi <3 Paljon voimia ja jaksamista sinne <3