Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lotta Yli-Hukkala-Siira luki myös romaaneja jo lukiossa viiden kirjan viikkotahtia opiskelun lisäksi
11.11.2021 |
https://www.kaleva.fi/tyrnavalainen-lotta-yli-hukkala-siira-sai-lukuinn…
Hän on kuulunut mm. Nuori Aleksis -palkintoraatiin.
Kävi lukion 3 vuodessa, vaikka välissä oli vuoden Saksassa vaihto-oppilaana. Ja 9 laudaturia lukiosta.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä tuo hänen lopullinen yo-todistuksensa muuten oli sitten?
En löydä mistään sitä.
Hän kirjoitti ensin lyhyen matikan (L:nä) mutta myöhemmin valmistautui erikseen pitkän matematiikan kirjoituksiin mutta tuliko sekin sitten L:nä?
Ei sanota missään mikä oli pitkän matematiikan yo-kirjoitusten tulos.
Mutta tietysti jos ei ollut edes varsinaisesti lukenut sitä lukiossa, niin olisiko L enää realistinenkaan? Muutenkin on vaikea saada.
Miten voi mukamas kirjoittaa pitkän matikan ILMAN tunneilla oloa?
Niissähän nykyään täytyy tehdä ne laskelmatkin ja piirrokset siinä tietokoneella, ei saa tehdä paperille.
Nyt kyllä haisee ja pahasti.totta kai voii kirjoittaa. Ylioppilastodistukseen ei saa arvosanaa mutta kirjoittaa voi ilman tunneilla oloakin.
Kukas sille opetti derivoinnin ja sinin ja cosinin?
Vanhemmat on kuitenkin maksaneet yksityistunteja, ihan varmana.
Ei niitä lyhyen matikan tunneilla opita pitkän kursseja.C'mon ei se lukion (pitkäkään) matikka nyt niin hankalaa ole :'D Kyllä se oppiminen muutenkin matemaattisissa aineissa tuppaa tapahtumaan laskemalla, eli ihan hyvin voi itsekseen opetella. Netti on pullollaan opetusvideoita.
Joo, on se mahdollista oppia itsekseen, jos on vähän taipumuksia aineeseen ja on valmis harjoittelemaan tarpeeksi.
Mutta olisi noin sinänsä kiva tietää, että kuinka tuolla Lotalla meni sitten se pitkän matematiikan yo-koe.
En ole koskaan aiemmin edes kuullut, että joku olisi mennyt suorittamaan pitkän matikan yo-kokeen ilman että on osallistunut varsinaiseen opetukseen.
Yleensä kielipainoitteisilla ihmisillä matikka ei ole kovin vahva, mutta hän voi olla niitä harvoja poikkeuksia, joilla on myös sekin vahva.
Miten voi olla noin vaikeaa lukea niitä lehtijuttuja joissa se pitkän matikan arvosana kerrotaan??? Tässäkin keskustelussa on kerrottu.
En ole mistään jutusta bongannut sen pitkän matikan arvosanaa.
Voitko antaa jonkun linkin tuohon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valehtelee kuitenkin sen pitkän matikan brassaillakseen.
Ei sitä opi noin vaan lukemalla, ei niissä kirjoissa kerrota niitä laskemista kuin perusteet.
Ällöttävä kehuskelija.
Vanhemmat on kuitenkin jotain sikarikkaista jotka maksaneet ihan kaiken ja laittaneet ne lapsilisät talteen jolla tuo sitten pääsee mässäilemää julkisuuteen "sijoitin asuntoihin ihan itse ja olen rikas"
Mikis ei sitten ollut siellä pitkän matikan tunneilla jos ne ei ollut mitenkään vaikeaa?
Hieno saavutus, ja täytyy Lotan olla tosi lahjakaskin, erityisesti kielissä.
Mutta kannattaa silti muistaa, että aivot ovat mukautuvainen kapistus, ja useimmat meistä käyttävät vain pienen osan omasta kapasiteetistaan. Jokainen ei tietysti saa pänttäämisellä samoja tuloksia kuin Lotta, mutta noin tehokas opiskelu on ainakin teoriassa mahdollista hyvin monelle meistä. Pitäisi vain oppia oikeita itsekuriin kannustavia tapoja. Tiedän kokemuksesta, ettei se ole edes luonnekysymys siinä mielessä, että jotkut nyt vaan eivät saa ikinä mitään aikaiseksi, kun ovat syntyneet henkisesti laiskoiksi. Ei, kyllä se on pääasiassa ihan tapakysymys. Tietyt päivittäiset valinnat joko lisäävät tai syövät sitä kapasiteettia. Ja hyvä uutinen on, että niitä oikeita valintoja voi alkaa tehdä myös aikuisena.
Siitä tulee joku ikuinen opiskelija joka haalii muiden opiskelupaikkoja ja vanhemmat maksaa.
Nythän se on jo valtiotieteellisessä tai missä lie.
Polttaa itsensä loppuun sitten kun on ei enää jaksa ja yhteiskunta joutuu maksamaan sen työkyvyttömyyseläkkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hieno saavutus, ja täytyy Lotan olla tosi lahjakaskin, erityisesti kielissä.
Mutta kannattaa silti muistaa, että aivot ovat mukautuvainen kapistus, ja useimmat meistä käyttävät vain pienen osan omasta kapasiteetistaan. Jokainen ei tietysti saa pänttäämisellä samoja tuloksia kuin Lotta, mutta noin tehokas opiskelu on ainakin teoriassa mahdollista hyvin monelle meistä. Pitäisi vain oppia oikeita itsekuriin kannustavia tapoja. Tiedän kokemuksesta, ettei se ole edes luonnekysymys siinä mielessä, että jotkut nyt vaan eivät saa ikinä mitään aikaiseksi, kun ovat syntyneet henkisesti laiskoiksi. Ei, kyllä se on pääasiassa ihan tapakysymys. Tietyt päivittäiset valinnat joko lisäävät tai syövät sitä kapasiteettia. Ja hyvä uutinen on, että niitä oikeita valintoja voi alkaa tehdä myös aikuisena.
Paitsi jotkut ei saa ikinä mahdollisuutta parhaimpaansa kun on adhd.
Joten aika kukkua suitsutusta.
Tyyppi saanut geeniloton.
Joku aspergeri valokuvamuistinen.
Nyt vaan sitten sinne mensan testiin seuraavaksi ja isot otsikot"oon nero!"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostaisi tietää paljonko Lotta muistaa noista lukemistaan kirjoista. Ja kuinka hyvin osaa soveltaa tietoa. Kyllähän tietyillä lukutekniikoilla saa helposti luettua vaikka 500s päivä, mutta ei siitä välttämättä mieleen isompia muistijälkiä jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkaisitko vuodessa valmistuneen pikalukeneen juristin? Minkähän verran vaativa asiantuntemus on opittu.
En.
10v tai 5v opiskellut voi olla hyvä.
Mä palkkaisin nimenomaan hänet, koska se ilman muuta kertoo poikkeuksellisista kyvyistä.
(Jos nyt persoona ei ole ihan mahdoton)
Mä veikkaan ettei tuolla Lotalla ole mitään vaikeuksia saada työpaikkaa. Todennäköisesti rekrytoijat jo soittelevat.
Ja mitähän hyötyä oikeussalissa on siitä, että osaa lukea nopeasti? Kyllä siellä ihan muut asiat on olennaisempia. Erityisesti elämänkokemus. Ja sitä ei 21-vuotiaalla kirjojen kanssa elämänsä viettäneellä voi olla kovin paljoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno saavutus, ja täytyy Lotan olla tosi lahjakaskin, erityisesti kielissä.
Mutta kannattaa silti muistaa, että aivot ovat mukautuvainen kapistus, ja useimmat meistä käyttävät vain pienen osan omasta kapasiteetistaan. Jokainen ei tietysti saa pänttäämisellä samoja tuloksia kuin Lotta, mutta noin tehokas opiskelu on ainakin teoriassa mahdollista hyvin monelle meistä. Pitäisi vain oppia oikeita itsekuriin kannustavia tapoja. Tiedän kokemuksesta, ettei se ole edes luonnekysymys siinä mielessä, että jotkut nyt vaan eivät saa ikinä mitään aikaiseksi, kun ovat syntyneet henkisesti laiskoiksi. Ei, kyllä se on pääasiassa ihan tapakysymys. Tietyt päivittäiset valinnat joko lisäävät tai syövät sitä kapasiteettia. Ja hyvä uutinen on, että niitä oikeita valintoja voi alkaa tehdä myös aikuisena.
Paitsi jotkut ei saa ikinä mahdollisuutta parhaimpaansa kun on adhd.
Joten aika kukkua suitsutusta.
Tyyppi saanut geeniloton.
Joku aspergeri valokuvamuistinen.
No aspergereilla nimenomaan usein on ADHD. Se ei muuten estä keskittymästä, tarvitaan vain erilaiset strategiat.
Tietysti jos ei halua, se on eri asia. Ihan omasta itsestäni tässä puhun, enkä Lotasta tai sinusta. Pienistä valinnoista tulee tapoja ja tavoista tulee käyttäytymismalleja. Väitän, että melkein kenet tahansa voi opettaa oppimaan niin, että siitä tulee tapa, jota tuskin itse yleensä edes huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkkaisitko vuodessa valmistuneen pikalukeneen juristin? Minkähän verran vaativa asiantuntemus on opittu.
En.
10v tai 5v opiskellut voi olla hyvä.
Mä palkkaisin nimenomaan hänet, koska se ilman muuta kertoo poikkeuksellisista kyvyistä.
(Jos nyt persoona ei ole ihan mahdoton)
Mä veikkaan ettei tuolla Lotalla ole mitään vaikeuksia saada työpaikkaa. Todennäköisesti rekrytoijat jo soittelevat.
Ja mitähän hyötyä oikeussalissa on siitä, että osaa lukea nopeasti? Kyllä siellä ihan muut asiat on olennaisempia. Erityisesti elämänkokemus. Ja sitä ei 21-vuotiaalla kirjojen kanssa elämänsä viettäneellä voi olla kovin paljoa.
Oikeussalissa on hyötyä, kun osaa asiansa. Lisäksi vain melko pieni osa juristeista työskentelee oikeussalissa toisin kuin suuri yleisö luulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siitä tulee joku ikuinen opiskelija joka haalii muiden opiskelupaikkoja ja vanhemmat maksaa.
Nythän se on jo valtiotieteellisessä tai missä lie.
Polttaa itsensä loppuun sitten kun on ei enää jaksa ja yhteiskunta joutuu maksamaan sen työkyvyttömyyseläkkeen.
Voiko enää kateellisempi olla?
Vierailija kirjoitti:
Mikis ei sitten ollut siellä pitkän matikan tunneilla jos ne ei ollut mitenkään vaikeaa?
Hän on opiskellut niin paljon kieliä, että veikkaan ettei ole ollut mahdollista suunnitella lukujärjestystä pitkälle matematiikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää paljonko Lotta muistaa noista lukemistaan kirjoista. Ja kuinka hyvin osaa soveltaa tietoa. Kyllähän tietyillä lukutekniikoilla saa helposti luettua vaikka 500s päivä, mutta ei siitä välttämättä mieleen isompia muistijälkiä jää.
Oikiksen tenteissä ei pärjää, ellei osaa soveltaa tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Hieno saavutus, ja täytyy Lotan olla tosi lahjakaskin, erityisesti kielissä.
Mutta kannattaa silti muistaa, että aivot ovat mukautuvainen kapistus, ja useimmat meistä käyttävät vain pienen osan omasta kapasiteetistaan. Jokainen ei tietysti saa pänttäämisellä samoja tuloksia kuin Lotta, mutta noin tehokas opiskelu on ainakin teoriassa mahdollista hyvin monelle meistä. Pitäisi vain oppia oikeita itsekuriin kannustavia tapoja. Tiedän kokemuksesta, ettei se ole edes luonnekysymys siinä mielessä, että jotkut nyt vaan eivät saa ikinä mitään aikaiseksi, kun ovat syntyneet henkisesti laiskoiksi. Ei, kyllä se on pääasiassa ihan tapakysymys. Tietyt päivittäiset valinnat joko lisäävät tai syövät sitä kapasiteettia. Ja hyvä uutinen on, että niitä oikeita valintoja voi alkaa tehdä myös aikuisena.
Varmasti jokainen pystyy aina vaikuttamaan omaan opiskeluunsa, mutta mä luulen, että tällä Lotalla on kuitenkin jotain poikkeuksellisia kognitiivisia kykyjä. Helsingin oikiksessa on muutenkin varmaan aika kovatasoista jengiä opiskelemassa ja hän on täysin poikkeuksellinen myös tuossa porukassa.
Vierailija kirjoitti:
Hieno saavutus, ja täytyy Lotan olla tosi lahjakaskin, erityisesti kielissä.
Mutta kannattaa silti muistaa, että aivot ovat mukautuvainen kapistus, ja useimmat meistä käyttävät vain pienen osan omasta kapasiteetistaan. Jokainen ei tietysti saa pänttäämisellä samoja tuloksia kuin Lotta, mutta noin tehokas opiskelu on ainakin teoriassa mahdollista hyvin monelle meistä. Pitäisi vain oppia oikeita itsekuriin kannustavia tapoja. Tiedän kokemuksesta, ettei se ole edes luonnekysymys siinä mielessä, että jotkut nyt vaan eivät saa ikinä mitään aikaiseksi, kun ovat syntyneet henkisesti laiskoiksi. Ei, kyllä se on pääasiassa ihan tapakysymys. Tietyt päivittäiset valinnat joko lisäävät tai syövät sitä kapasiteettia. Ja hyvä uutinen on, että niitä oikeita valintoja voi alkaa tehdä myös aikuisena.
Jos hän on kirjoittanut pitkästä matikasta L:n ilman että on edes osallistunut opetukseen, niin kyllä hänellä senkin puolen lahjoja täytyy olla. Ja lahjakas myös reaaliaineissa.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitti pitkän matematiikan, arvosana on laudatur.
Mistä tuo ilmenee?
En ole nähnyt itse missään jutussa mainintaa tuosta.
Ainoastaan on mainittu että on käynyt kyllä kirjoittamassa pitkän matematiikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno saavutus, ja täytyy Lotan olla tosi lahjakaskin, erityisesti kielissä.
Mutta kannattaa silti muistaa, että aivot ovat mukautuvainen kapistus, ja useimmat meistä käyttävät vain pienen osan omasta kapasiteetistaan. Jokainen ei tietysti saa pänttäämisellä samoja tuloksia kuin Lotta, mutta noin tehokas opiskelu on ainakin teoriassa mahdollista hyvin monelle meistä. Pitäisi vain oppia oikeita itsekuriin kannustavia tapoja. Tiedän kokemuksesta, ettei se ole edes luonnekysymys siinä mielessä, että jotkut nyt vaan eivät saa ikinä mitään aikaiseksi, kun ovat syntyneet henkisesti laiskoiksi. Ei, kyllä se on pääasiassa ihan tapakysymys. Tietyt päivittäiset valinnat joko lisäävät tai syövät sitä kapasiteettia. Ja hyvä uutinen on, että niitä oikeita valintoja voi alkaa tehdä myös aikuisena.
Paitsi jotkut ei saa ikinä mahdollisuutta parhaimpaansa kun on adhd.
Joten aika kukkua suitsutusta.
Tyyppi saanut geeniloton.
Joku aspergeri valokuvamuistinen.No aspergereilla nimenomaan usein on ADHD. Se ei muuten estä keskittymästä, tarvitaan vain erilaiset strategiat.
Tietysti jos ei halua, se on eri asia. Ihan omasta itsestäni tässä puhun, enkä Lotasta tai sinusta. Pienistä valinnoista tulee tapoja ja tavoista tulee käyttäytymismalleja. Väitän, että melkein kenet tahansa voi opettaa oppimaan niin, että siitä tulee tapa, jota tuskin itse yleensä edes huomaa.
Itse asiassa nykytiedon mukaan asperger-adhdkombo ei ole niin yleinen kuin on kuviteltu. Olen aktiivisesti mukana adhd-toiminnassa. Harvalla on tämä kombo. Ja adhd nimenomaan on keskittymishäiriö. Tosi turhauttavaa, kun vielä nykypäivänä törmää näihin "ammattilaisiin", jotka sanoo, että se on ihan vaan omasta itsestä kiinni! Josko ensin ottaisit edes selvää siitä miten ja miksi adhd-aivot toimii. Se on sama kuin sanoisit pyörätuolissa istuvalle, että nouset vaan ylös! Tietysti jos et halua...
Alue: Aihe vapaa
Poikkeuksellisen älykäs nuori ihminen kyllä kyseessä, toki kaikki muukin viittaa siihen tietysti tämän lisäksi. Lukiossa on ihan syystä erikseen lyhyt ja pitkä matikka.