70-luvula lapset oli riesoja
kukaan ei pitänyt heitä söpöinä (no ehkä vauvana) vaan lapset olivat tyhmiä räkänokkia ja aina pahanteossa. Kaikki vahingot ja haavat oli aina vaan: "mitäs läksit, oma syy). Jotenkin odotettiin lapsilta liikaa.
Kommentit (73)
Kyllä 90-luvullakin hyvin vapaasti mentiin kavereiden kanssa pitkin kyliä ala-asteella. Ja muistan alle 6vuotiaanakin kulkeneeni kaverille muutaman kadun päähän ja metsissä kierreltiin ja pyöräiltiin. Kuhan joku suurinpiirtein tiesi missä päin mennään. Koulu iässä tehtiin koko päivän reissuja ulkona ja kouluun jokainen meistä kulki ihan omin voimin. Joku lähempää ja joku kauempaa.
Minä olen vuonna 1984 syntynyt ja haluaisin omia lapsia, mutta pelottaa jo nyt että miten tulen jaksamaan kun kaikkea pitää kytätä, valvoa ja vahtia ettei lastensuojelu tule ja vie. Asun vielä ulkomailla ja tässä maassa on laitonta alle 12-vuotiaiden olla yksin kotona. Talot ovat pieniä ja ahtaita, takapiha on yleensä pelkkää betonia tai kuoppaista nurmikkoa parin kämäsen neliön verran. Yksin ei voi lapsia päästää mihinkään koska se ei ole turvallista. Sitten pitäisi vielä kytätä lasten syömiset ja juomiset ja nukkumiset ja saattaa kouluun ja takaisin... Taitaa jäädä lapset tekemättä. En vaan jaksa.
En pidä nykyisestä lapsien ympärillä hössöttävästa elämänmenosta.. Minun lapsuudessa 70-80 luvulla elämä ei pyörinyt meidän lasten ympärillä vaan aikuisten ympärillä. Se toi turvallisuutta vaikka lapsena itselläni oli vastuuta enemmän itsestäni kun tämän päivän lapsilla. Oman lapseni kohdalla en suostunut hössöttämään!! Vaimoni mielestä taas lapsi on perheen tärkein jäsen ja jälkikasvun kohtelu sen mukaista. En suostunut pyörittämään elämääni lapsen ympärilla vaan aikuisten ympärillä, lastani kuitenkaan unohtamatta. Ei kelvannut vaimolle joka pakkasi tavaransa ja lähti.. Nyt saa yksin hössöttää n. 10v lapsensa kanssa, katsotaan mitä hommasta tulee... Lapset ovat nyky-yhteiskunnan kultainen vasikka!! Palvonnan kohde ei vain opi käsittelemään vastoinkäymisiä elämässä joita väistämättä tulee..
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 13:30"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 13:12"]Kun 70-luvulla syntyneet oli parikymppisiä, oli nuorisotyöttömyys Suomessa jotain 50%. Pummit lusmuili. Ikipultsarit on yleensä keski-ikäisiä, eli ne on nykyään niitä 70-luvulla syntyneitä jotka ei ole koskaan olleet töissä. Tunsin muuten aikoinaan 50-luvulla syntyneen, joka oli koko ikänsä työttömänä tai vankilassa. Kuoli muutama vuosi sitten.
[/quote]Tää on nyt vähän off topic koska en varsinaisesti puhu 70-luvun lapsista vaan ylipäätänsä ihmisistä jotka ovat syntyneet ennen 70-lukua esim. 50 luvulla syntyneet eivät monet tajua nykyisestä sosiaalituki elämisestä mitään.[/quote]
En muista tarkkoja vuosia, milloin tukijärjestelmä on Suomessa tehty, mutta viimeistään 80-luvulla oli jo toimeentulotuki. Sitä ennenkin oli jotain kunnan avustuksia eri nimellä, koska tuo 50-luvulla syntynyt tuttuni oli saanut niitä jo parikymppisestä lähtien, eli 70-luvun alussa. Tietenkin silloin oli helpompaa päästä töihin, kun työt oli mallia oja ja lapio, joita nykyään ei enää ole kun ne on täysin tuottamattomia töitä. Silloin oli myös tavallista olla jossain vaan töissä, vaikka työ sinänsä ei ollut mitenkään palkitsevaa muuten kuin että siitä sai elannon. Ihmiset ei jakautuneet “menestyjiin” ja “harmaaseen massaan” töidensä perusteella niin kuin nykyään, vaan kaikki oli harmaata massaa. Toki silloinkin oli “parempi väki”, mutta se oli pienempi porukka ja kaikua menneiltä ajoilta, jolloin ihmiset syntyivät tiettyihin asemiin. Nykyään väitetään, että kaikki lähtee itsestä ja kuka vaan voi mitä vaan, jolloin tietenkin töiden jaotteleminen hyviin ja huonoihin on selvempää kuin ennen.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 19:10"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 14:15"]
En pidä nykyisestä lapsien ympärillä hössöttävästa elämänmenosta.. Minun lapsuudessa 70-80 luvulla elämä ei pyörinyt meidän lasten ympärillä vaan aikuisten ympärillä. Se toi turvallisuutta vaikka lapsena itselläni oli vastuuta enemmän itsestäni kun tämän päivän lapsilla. Oman lapseni kohdalla en suostunut hössöttämään!! Vaimoni mielestä taas lapsi on perheen tärkein jäsen ja jälkikasvun kohtelu sen mukaista. En suostunut pyörittämään elämääni lapsen ympärilla vaan aikuisten ympärillä, lastani kuitenkaan unohtamatta. Ei kelvannut vaimolle joka pakkasi tavaransa ja lähti.. Nyt saa yksin hössöttää n. 10v lapsensa kanssa, katsotaan mitä hommasta tulee... Lapset ovat nyky-yhteiskunnan kultainen vasikka!! Palvonnan kohde ei vain opi käsittelemään vastoinkäymisiä elämässä joita väistämättä tulee..
Hah hah - tekstistäsi päätellen kaiken pitäis pyöriä sun ympärilläsi ;-)
[/quote]
[/quote]
Nyt et kyllä päätellyt ihan oikein. Lueppas kirjoittamani uudestaan oikein hitaasti ja ajatuksella niin kyllä se siitä avautuu..
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 14:07"]
Minä olen vuonna 1984 syntynyt ja haluaisin omia lapsia, mutta pelottaa jo nyt että miten tulen jaksamaan kun kaikkea pitää kytätä, valvoa ja vahtia ettei lastensuojelu tule ja vie. Asun vielä ulkomailla ja tässä maassa on laitonta alle 12-vuotiaiden olla yksin kotona. Talot ovat pieniä ja ahtaita, takapiha on yleensä pelkkää betonia tai kuoppaista nurmikkoa parin kämäsen neliön verran. Yksin ei voi lapsia päästää mihinkään koska se ei ole turvallista. Sitten pitäisi vielä kytätä lasten syömiset ja juomiset ja nukkumiset ja saattaa kouluun ja takaisin... Taitaa jäädä lapset tekemättä. En vaan jaksa.
[/quote]
No, Suomessa ei kyllä ole noin. Eiköhän suurin osa lapsista edelleen kulje koulumatkat yksin, ihan ekoista luokista lähtien, jos käyvät lähikoulua.
Lisäksi kaupunkilähiöissäkin lapset ovat välillä yksinkin ulkona, siis alle kouluikäise, jos piha-alueet sellaisia, että turvallisia liikenteeltä.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 13:12"]En muista tarkkoja vuosia, milloin tukijärjestelmä on Suomessa tehty, mutta viimeistään 80-luvulla oli jo toimeentulotuki. Sitä ennenkin oli jotain kunnan avustuksia eri nimellä, koska tuo 50-luvulla syntynyt tuttuni oli saanut niitä jo parikymppisestä lähtien, eli 70-luvun alussa[/quote]
Ennen oli sellainen systeemi kuin siirtotyömaat. Niille lähetettiin vaikka toiselta puolelta Suomea miehiä (en tiedä koskiko tämä myös naisia), joille ei ollut kotipaikkakunnalla työtä. Siis jotain tietöitä, rakennuksia jne. Jos olette kuulleet vanhan taistolaislaulun "Juna hiljaista miestä kuljettaa", niin se kertoo juuri tämmöisestä siirtotyöläisestä. Systeemi lopetettiin, kun porvarit pelkäsi että se lisää kommunistien kannatusta.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 08:51"]
Joo, saatiin olla ihan omissa oloissamme. Mä jo 8-vuotiaana fillaroin yksin koko päiväksi uimarannalle kavereiden kanssa. Tärkeintä oli, ettei saanut koulussa nelosia ja että oli ruoka-aikaan kotona sekä osallistui kotitöihin.
[/quote]
komppi! Just tasan tarkkaan! Ja ihan rakastetuksi tunsin oloni kuitenkin, maailmanmeno oli vaan erilaista tuolloin, ainakin Helsingissä.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 14:15"]
En pidä nykyisestä lapsien ympärillä hössöttävästa elämänmenosta.. Minun lapsuudessa 70-80 luvulla elämä ei pyörinyt meidän lasten ympärillä vaan aikuisten ympärillä. Se toi turvallisuutta vaikka lapsena itselläni oli vastuuta enemmän itsestäni kun tämän päivän lapsilla. Oman lapseni kohdalla en suostunut hössöttämään!! Vaimoni mielestä taas lapsi on perheen tärkein jäsen ja jälkikasvun kohtelu sen mukaista. En suostunut pyörittämään elämääni lapsen ympärilla vaan aikuisten ympärillä, lastani kuitenkaan unohtamatta. Ei kelvannut vaimolle joka pakkasi tavaransa ja lähti.. Nyt saa yksin hössöttää n. 10v lapsensa kanssa, katsotaan mitä hommasta tulee... Lapset ovat nyky-yhteiskunnan kultainen vasikka!! Palvonnan kohde ei vain opi käsittelemään vastoinkäymisiä elämässä joita väistämättä tulee..
Hah hah - tekstistäsi päätellen kaiken pitäis pyöriä sun ympärilläsi ;-)
[/quote]
Minusta välillä tuntuu, että vaikka olisin ollut viikon kateissa, ei kukaan olisi edes huomannut muusta kuin siitä, ettei kukaan ollut heittänyt navetasta paskoja ulos. Koulusta kotiin tultua vaihdettiin työvaatteet päälle ja mentiin hommiin, niitä maalaistalossa aina riitti, oli veden kantamista, puiden pilkkomista, mitä milloinkin. Olenkin sanonut, etten ole koskaan ollut nuori. Ennen kouluikää olin lapsi, siitä eteenpäin piti oikeastaan itse pitää huoli itsestä, pärjätä itse koulukiusaajien kanssa, itse laastaroida haavat ja korjata polkupyörä tai mopo, oikeastaan jopa hoitaa omat raha-asiat.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 12:56"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 09:49"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 09:10"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 08:35"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 08:30"]
En tiedä millaisessa ympäristössä ja perheessä elit mutta minä vietin mukavan lapsuuden ja tunsin olevani arvostettu ja rakastettu. vm 1964
[/quote]
Harvoin mikään täällä oikeasti ärsyttää. Mutta tämä jos mikä. Eli aina se mamma, joka vastaa, että "ei minulla mitään ongelmaa ollut, missä sinä muka olet asunut, kun oli tuollaista"
Yleisesti 70-luvulla kasvatusilmapiiri oli erilainen, kuin tällä 64 syntyneellä mammalla ja olisi ihan hauska keskustella siitä ilman näitä itsensäkorostajia. Minäkin olen 60-lukuinen ja olin rakastettu jne...mutta muistan silti, että 70-luvulla juoksimme yksin ulkona ja ei meitä kukaan vahtinut ja jos tipahti puusta, ei heti juostu kotiin ja hössötetty yms. Omista mokista otettiin vastuu, vanhemmat eivät valvoneet läksyjä. Siksikään, koska peruskoulu alkoi alkio-oppeineen ja monet vanhemmat olivat ihan hukassa uusista opeista.
Ei 70-luvulla edes ajateltu, että iso sisarus voisi kärsiä virikkeiden puutteesta, jos äiti oli kotona ja tarvitsisi jo parivuotiaana ammattikasvattajien antamaa virikekasvatusta, että pärjäisi maailmassa. Virikkeet hoidettiin aika lailla itse.
[/quote]Olen kanssasi samaa mieltä, ja siitä huolimatta tai juuri siksi useimmista silloisista lapsista on tullut iha kunnon ihmisiä ja veronmaksajia. Nykyään hössötetään ihan liikaa lasten vuoksi, eikä se tee heistä sen onnellisempia.
t.mummeli
[/quote]
No kun katsoo sen ajan lapsia nykyään, niin avot sitä psyykelääkkeiden määrää, masennuksia, burn outteja ym. ym. ym. Tosi terveitä tulikin. Oikeita valtion pikku lampaita jotka kiltisti ottavat sen, mitä annetaan. Lapsikuolleisuus tapaturmaisesti oli myös "hieman" yleisempää. Ei se mitään kullanhohtoista paratiisissa elämistä ollut. Monessa perheessä sodan traumat vielä tuoreena, alkoholismia ei oikeastaan edes tiedetty olevaksi vaikka viina maistui, eikä perheväkivallasta saanut puhua vaan se hoidettiin kotona suljetuin ovin ja silmät mustana. Joo, tosi hienoa aikaa.
[/quote]
Nykyään on lastenpsykiatriselle aivan mielettömät jonot, vaikka nykyään pidetään huolta ja paijataan ja kasvattamalla ammattikasvattajat kasvattaa.
[/quote]
Vai onko sittenkin niin, että nuo 70-luvun kasvatit eivät osaa kasvattaa omia lapsiaan? Pata kattilaa soimaa.