Lue keskustelun säännöt.
Vastustatko koulushoppailua?
25.01.2015 |
Pitäisikö sinusta kaikkien lasten mennä aina osoitettuun lähikouluun? Myös siinä tapauksessa, että koulu on erikois- tai yksityiskoulu, kuten vaikka joku englantilainen, venäläinen tai SYK? Eli jos lapsesi asuisi venäläisen koulun vieressä, niin se olisi mentävä sinne, eikä saisi valita muuta.
Entä päiväkotien maksulliset kerhot? Liikuntakerhot, kielikerhot ja muut. Pitäisikö ne myös lopettaa, jotta tasa-arvo toteuteuisi mahdollisimman hyvin? Nythän lapset ovat keskenään varsin eriarvoisessa asemassa.
Kommentit (48)
Esimerkiksi saksalainen koulu on maksullinen. Pieni maksu, mutta kuitenkin. Homeinen koulu sekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastustan tasapäistämistä!
Miksi peruskoulun tulee olla paikka, jossa opetellaan vääränlaisia tapoja tulla toimeen elämässä ja vääränlaisia tapoja oppia? Lukio ja ammattikoulu ovat shokki suurelle osalle "heterogeenista aineistoa", joka on saanut peruskoulun ajan hillua kuin helvetissä ja sitten joutuu tilanteeseen, jossa pitäisi oikeasti oppia. Mutta kun siihen asti luokkatilanne on ollut 90% sitä, että selvitellään kiusaamisia ja setvitään poissaoloja, niin miten ihmeessä yhtäkkiä ollaan omaksuttu koko peruskoulussa opetettava aines ja samalla opittu oppimaan?
Jo nyt Helsingin slummikouluissa on lisäresursseja, jotta saadaan opetettua sellaisia ihan alkeellisia tapoja kuten naisopettajaa ei haistatella tai että vierustoveria ei saa hakata, vaikka se itsestä tuntuu hyvältä ja omat kaverit hurraa vieressä. Tämä sama luokkahelvettikö halutaan tasa-arvon nimissä kaikille?
Entä jos tasa-arvoa olisi se, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus opiskeluun ja jos lähikoulussa se ei toteudu, on vanhemmilla automaattisesti oikeus saada lapsensa kouluun, jossa oppiminen on keskiössä. Jos vaikka ihan vähän vastuutettaisiin niitä vanhempia, jotka ei välitä eikä aina vain niitä, jotka ajattelee lapsensa parasta.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:23"]
Sanotaan suoraan: en minä haluaisi omaa lastani sellaiseen kouluun, missä jotkut ongelmalapset häiritsee opetusta ja härkkii muita oppilaita jatkuvasti.
[/quote]
Meillä on lähikoulussa kasa supisuomalaisia "persuja", jotka huutaa kaikille kaksikielisille, miten ne on "ryssiä" ja miten "ryssien" pitäisi mennä vain omaan maahan. Sama kohtalo kaikilla astetta tummemmilla, riittää että on tummanruskea tukka ja ruskeat silmät, niin on "mamu" tai "ryssä".
Ööö kuka haluaa sinne oman lapsensa? Vaikka olisi äitinä Liisa ja isänä Seppo. Varsinaisia maahanmuuttajia siellä on kourallinen, mutta sitäkin enemmän sellaisten "jaksamattomien" perheiden lapsia. Opettajat ovat hyviä, mutta joillakin luokilla menee opetus penkin alle, kun nämä "jaksamattomien" lapset hilluu. Oman värinsä tuovat myös erilaiset hihhulit, joiden 13 lapsen perheessä jaksaminen loppui 10 vuotta sitten.
Erikoiskoulu ei tarkoita parempaa koulua. Niissä on ihan sama OPS ja opettajien koulutustasovaatimus kuin tavallisissa lähikouluissakin. Erikoiskouluissa on vain muutama tunti enemmän opetusta jossain tietyssä aineessa.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:22"]Osarahoitus ei tarkoita koulumaksua vaan sitä, että maksaa itse koulumatkat, maksaa kouluun liittyvät retket ja harrastukset ja osallistuu aktiivisesti vanhempaintoimikuntaan, joka toimillaan mahdollistaa koulun juhlat jne.
[/quote]
Nuo ovat yleensä aika pienellä pääomalla saavutettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän molemmat lapset ovat luokilla, joihin oli testit. Taidot riittivät luokille pääsyyn. Meistä siinä ei ole mitään väärää. Ihan kaikkien lasten on mahdollista käydä ne samat testit ja pyrkiä näille luokille. Jostain kumman syystä vaan monien lasten vanemmat eivät vaivaudu niihin vanhempainiltoihin, missä mahdollisuuksista kerrotaan. Minusta on sitten turha valittaa ja marista, jos ei itse ole ollut aktiivinen ja miettiny lapsen kanssa, olisiko haluja ja intoa opiskella esim. taitoluokalla. Testit ovat olemassa ihan syystä, esim kieliluokkalainen joutuu tekemään paljon enemmän töitä kun opiskelu on kokonaan tai osittain vieraalla kielellä. Testi antaa viiteitä, riittääkö verbaalisuus.
Minusta jokainen saa itse päättää, mihin kouluun, päiväkotiin tai harrastukseen lapsensa laittaa. Itse toivon, että vanhempani olisivat harrastaneet koulushoppailua silloin, kun siirryin yläasteelle. Kävin Suomen suurimman yläasteen, Vaisaaren Raisiossa. Siellä oli ainakin 80-90-luvun taitteessa kamalaa. Poliisi kävi koulussa lähes viikottain. Luokallamme oli tyyppejä, joista myöhemmin tuli ammattirikollisia ja päätyivät Kakolaan, koulukiusaamista oli paljon, ilmapiiri oli todella ahdistava eivätkä oppilastoverit todellakaan kannustaneet opiskeluun.
Lukioon hakeuduin sitten ns. eliittilukioon, jonka yhteydessä toimi yläaste. Olisinpa tajunnut vaihtaa sinne kouluun ja yläasteajaksi! Kiusaamista ei ollut, ihmiset ainakin meidän luokallamme kannustivat toisiaan opiskeluissa. Sain elinikäisiä hyviä ystäviä. Kaikki tulivat ns. tavallisista perhetaustoista, ei ollut kummallisia käytöshäiriöitä edes sen koulun siellä yläasteen puolella, kuten Raisiossa oli. Eikä oppilaiden kesken ollut jutut sellaista pelkkää viikonloppuun ajoittuvan kännäämisen ylistystä kuin Vaisaaressa.
En itse ainakaan haluaisi lapseni käyvän tulevaisuudessa koulua sellaisten tyyppien kanssa, kuin joita itse jouduin peruskoulussa sietämään. Sellaisia, jotka raivosivat yhtäkkiä kesken tunnin opettajille, kiduttivat ilkeilyllään kiltimpiä opettajia kyyneliin asti, hyppivät kesken tunnin karkuun koulun ikkunoista, vetivät pään täyteen alkoholia viikonloppuisin jo yläasteella. Miksi tavallisesta perheestä olevien tavallisten, opiskelusta pitävien nuorten täytyy seurata sellaista menoa? Minua se ainakin yläasteikäisenä ahdisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:36"]
Erikoiskoulu ei tarkoita parempaa koulua. Niissä on ihan sama OPS ja opettajien koulutustasovaatimus kuin tavallisissa lähikouluissakin. Erikoiskouluissa on vain muutama tunti enemmän opetusta jossain tietyssä aineessa.
[/quote]
Ei parempaa opetusta, mutta usein niissä lasten vanhemmat arvostavat lasten koulunkäyntiä, mikä usein (ei aina) tarkoittaa sitä, että lapsia tuetaan koulunkäynnissä. Eli vanhemmat eivät ole sellaisia, että kun oppilaalla on vaikeuksia jossain aineessa, toivovat että lapsi voisi vain lopettaa ko "turhuuden" opiskelun siihen paikkaan. Tai haukkuvat opettajan, kun tämä ei ole onnistunut tavoitteessa.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 12:50"]
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki olisi valmis kieltämään niin sanotun koulushoppailun, jossa vanhemmat etsivät lapsilleen jo ala-asteella kouluja, joissa esimerkiksi oppimistulokset tai oppilaspohja ovat tietynlaisia.
– Lähtökohtaisesti pitäisi lähteä siitä, että lähikoulu on paras koulu, ellei ole perusteltua hakea muualle.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä oli Arhinmäen kanssa samoilla linjoilla siitä, että koulushoppailuun pitäisi puuttua.
– Sitä pitäisi rajoittaa. Lähtökohta pitäisi olla, että mennään lähikouluun. Sitten ovat erikseen nämä erikoistuneet koulut, kuten musiikki ja liikunta, joihin pitää olla mahdollisuus mennä.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sanoo, että mitä heterogeenisempi luokka on, sitä parempia tuloksia koulussa syntyy.
– Ei pidä missään nimessä pyrkiä siihen, että meillä olisi maahanmuuttajaluokkia ja rikkaiden vanhempia lasten luokkia.
Siinä on kuntapoliitikolla iso vastuu ja tehtävä.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/arhinmaki-koulushoppailu-olisi-jarkevaa-kieltaa/687662/
[/quote]
Ääni kellossa voisi olla näillä poliitikoilla aika erilainen, jos olisivat kokeneet yläasteella sitä, mitä minä Vaisaaressa koin. Ja mitä sisarukseni kokivat myöhemmin - kun nuoremmat sisarukseni kävivät samaa yläastetta, siellä mellasti skinijoukko. Sisareni yksi hyvä ystävä oli vietnamilaistaustainen ja skinit uhkasivat hakata heidät. Tytöt eivät uskaltaneet ilman isompia sisaruksia tai vanhempia käydä edes Raision keskustassa, koska koulun jälkeen skinijengi hengaili siellä ja tytöt pelkäsivät heitä.
Koulun luokkaretkillä opettajat antoivat skinien soittaa natsimyönteistä musiikkia bussissa, minkä sisareni ystävineen kokivat hyvin ahdistavaksi uhkaavine sanoituksineen.
Parhaat oppimistulokset heterogeenisessa ryhmässä. Joopajoo. Mitä siellä muuta oppii, kuin tavallisten perheiden lapset saa kärsiä tuollaisten tyyppien läsnäolosta kuin nuo skinit. Itsekin muistan, miten tuskastuttavaa tunneilla oli, kun mentiin aina niiden mukaan, joita opiskelu ei edes kiinnostanut. Jotka haistattelivat vaan opettajille ja jättivät läksynsä tekemättä. Tunneilla olisi ehditty käsitellä vaikka mitä, kun ei olisi ollut niitä heterogeenisiä siellä laittamassa kampoja rattaisiin. Iso osa opiskeluun tarkoitetusta ajasta meni ongelmatyyppien kiukutteluiden ja häiriökäyttäytymisen selvittämiseen.
Miksei yhtään ajatella sitä, millainen henkinen stressi on tuollaisten jo nuorena lähes alkoholisoituneiden, tulevien rikollisten ja sosiaalitapausten päivittäinen seura sellaisille nuorille, jotka ovat ihan tavallisia, rauhallisia ihmisiä ja oikeasti kiinnostuneita oppimaan siellä koulussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:39"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:22"]Osarahoitus ei tarkoita koulumaksua vaan sitä, että maksaa itse koulumatkat, maksaa kouluun liittyvät retket ja harrastukset ja osallistuu aktiivisesti vanhempaintoimikuntaan, joka toimillaan mahdollistaa koulun juhlat jne.
[/quote]
Nuo ovat yleensä aika pienellä pääomalla saavutettavissa.
[/quote]
Silti lapsilleen muun kuin lähikoulun valitsevia pidetään rikkaina! Eli ei kyse ole rahasta vaan vanhempien viitseliäisyydestä.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:59"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:39"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:22"]Osarahoitus ei tarkoita koulumaksua vaan sitä, että maksaa itse koulumatkat, maksaa kouluun liittyvät retket ja harrastukset ja osallistuu aktiivisesti vanhempaintoimikuntaan, joka toimillaan mahdollistaa koulun juhlat jne.
[/quote]
Nuo ovat yleensä aika pienellä pääomalla saavutettavissa.
[/quote]
Silti lapsilleen muun kuin lähikoulun valitsevia pidetään rikkaina! Eli ei kyse ole rahasta vaan vanhempien viitseliäisyydestä.
[/quote]
Mua ihmetyttää sama asia. Esimerkiksi pk-seudulla useimmat perheet pystyvät ostamaan lapselle sisäisen bussilipun tai jopa seutulipun ilman merkittäviä taloudellisia joustoja. Toki jos ihan kädestä suuhun eletään, niin se noin 25€ sisäisestä lipusta 30 päivää tai seutulipusta reilu 50 on suuri raha. Jopa siis saavuttamaton.
Mutta sitäkään varten ei tarvitse olla KROISOS.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 12:48"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 12:38"]
Mitä ihmettä? Miksi ihmeessä minun SUOMALAISEN lapseni pitäis mennä VENÄLÄISEEN kouluun ihan vaan koska se on lähimpänä? Eihän noin voi käydä. En nyt ymmärrä pointtiasi.
[/quote]
No jos se olisi lähikoulu, eikä koulua voisi valita. Sitten myös venäläisen, ranskalaisen, englantilaisen yms koulun plus SYKin pitäisi ottaa ne lähikortteleiden lapset.
[/quote]ja venäläisten ja ranskalaisten pitäisi myös mennä lähikouluun.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:12"]
En vastusta. Jokainen vanhempi saa mielestäni kaventaa lapsensa mahdollisuuksia niin paljon kuin haluaa. Muistakaa kuitenkin että homogeenisessa (tämäkin on vain mielikuva) ympäristössä kasvava lapsi ei omaksu kuin sen homogeenisen ympäristön arvot ja mielipiteet. Se kaventaa elämän ja sen kirjon ymmärtämistä eli tyhmentää.
[/quote]
Joo, no olisin oikein mielelläni tyhmistynyt siellä eliittikoulun yäasteella ja jättänyt sen Vaisaaren sivistyksen väliin silloin aikoinaan. On todella kurjaa mennä kouluun joka aamu, kun jo illalla ahdistaa ja miettii, revitäänkö minulta taas tänään takki, joudunko taas tänään kärsimään seksuaalista häirintää ja kähmintään koulun käytävällä joidenkin täysin minulle tuntemattomien poikien taholta (lähes tuhannen oppilaan koulussa et millään tunne kaikkia edes ulkonäöltä), ei uskalla mennä kouluajalla vessaan ja kun osallistuu aktiivisesti tunnilla, saa muilta ylenkatsetta. Tässä vain jäävuoren huippu siitä, mitä kolmen vuoden ajan koin yläasteella, jossa heterogeenisesti todellakin oli koottu kokoon koko kaupungin samanikäiset nuoret.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:22"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:14"]
Minusta kolushoppailuun tulee kannustaa, koska nykymuotoinen peruskoulu ei ole koulu vaan säilytyslaitos. Ei ole olemassa mitään tutkimustuloksia siitä, että heterogeeninen luokka olisi oppimistuloksille paras mahdollinen lähtökohta. Sen sijaan on tutkittu, että oppilaiden motivaatiolla on keskeinen osuus oppimisessa. Luokallinen motivoituneita lapsia (koulumotivoituneista perheistä) oppii takuuvarmasti paremmin ja tuloksellisemmin kuin luokka, jossa osaa ei kiinnosta, osa ei ymmärrä ja vain pieni osa tajuaa, että koulussa on tarkoitus opiskella.
En ymmärrä, miksi tästä on tehty rahakysymys. Tai joo, ymmärrän, koska Suomessa ei saa lapselleen hyvää opetusta kuin yksityisissä kouluissa - paitsi ehkä sattumalta jollain pienellä paikkakunnalla. Julkinen koululaitos ei kykene sivistämään lapsia, siksi vanhempien on ollut pakko mennä mukaan systeemiin, jossa rahoittamalla opinnot osin itse saa lapselleen muutakin kuin kokopäiväistä kiusaamista.
Lähikoulu lähtökohtana ajaa siihen, että perheet muuttavat (tai lapsi muuttaa nimellisesti) alueelle, jossa on mahdollisuus saada opetusta. Koska kaikilla ei ole siihen varaa, syntyy entistä jyrkempiä taloudellisesti eriarvoisia alueita, joissa todella toimitaan niin, että vain rikas osa väestöstä saa lapsilleen kunnon koulut, koska muilla ei ole varaa asua lähellä ko. tiloja. Tällä hetkellä erilaiset pääsykokeet mahdollistavat sen, että lapsi voi vanhempien tuloista riippumatta opiskella koulussa, jossa hän saa lähtötasonsa mukaista opetusta eikä sitä luokan surkeimman mukaan räätälöityä. Kieltällä vanhempia valitsemasta lapselleen hyvää koulua aiheutetaan aika pian se, että ryhdytään koulushoppailemaan koulun ulkopuolista opetusta ja ohjausta hyville oppilaille. Vähitellen voidaan saada syntymään epävirallinen koulujärjestelmä, jossa lapset ovat periaatteessa kotikoulussa, vaikka käyvät maksullista huippuopetusta tarjoavaa yksityiskoulua.
[/quote]
Kuinka monta maksullista koulua Suomessa on? Steinerit on ainakin, mutta mitkä muut? Onko SYK? Englantilainen?
[/quote]
Osarahoitus ei tarkoita koulumaksua vaan sitä, että maksaa itse koulumatkat, maksaa kouluun liittyvät retket ja harrastukset ja osallistuu aktiivisesti vanhempaintoimikuntaan, joka toimillaan mahdollistaa koulun juhlat jne.
[/quote]No eivätkö kaikki täyspäiset tee näin siinä lähikoulussakin?
Vapaassa maassa pitäisi minusta olla oikeus valita, mihin kouluun lapsesi menee. Ymmärrän oikein hyvin, että esimerkiksi alueilla, joissa on paljon maahanmuuttajia, laittavat suomalaiset lapsensa toiseen kouluun. Totuus, jota ei kukaan halua sanoa ääneen on, että maahanmuuttajien lapset käyttäytyvät keskimäärin huonommin. Tähän koulushoppailuun ei pitäisi minusta puuttua, sillä ei se minusta ole ongelma.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:14"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:22"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:19"] [quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 13:14"] Minusta kolushoppailuun tulee kannustaa, koska nykymuotoinen peruskoulu ei ole koulu vaan säilytyslaitos. Ei ole olemassa mitään tutkimustuloksia siitä, että heterogeeninen luokka olisi oppimistuloksille paras mahdollinen lähtökohta. Sen sijaan on tutkittu, että oppilaiden motivaatiolla on keskeinen osuus oppimisessa. Luokallinen motivoituneita lapsia (koulumotivoituneista perheistä) oppii takuuvarmasti paremmin ja tuloksellisemmin kuin luokka, jossa osaa ei kiinnosta, osa ei ymmärrä ja vain pieni osa tajuaa, että koulussa on tarkoitus opiskella. En ymmärrä, miksi tästä on tehty rahakysymys. Tai joo, ymmärrän, koska Suomessa ei saa lapselleen hyvää opetusta kuin yksityisissä kouluissa - paitsi ehkä sattumalta jollain pienellä paikkakunnalla. Julkinen koululaitos ei kykene sivistämään lapsia, siksi vanhempien on ollut pakko mennä mukaan systeemiin, jossa rahoittamalla opinnot osin itse saa lapselleen muutakin kuin kokopäiväistä kiusaamista. Lähikoulu lähtökohtana ajaa siihen, että perheet muuttavat (tai lapsi muuttaa nimellisesti) alueelle, jossa on mahdollisuus saada opetusta. Koska kaikilla ei ole siihen varaa, syntyy entistä jyrkempiä taloudellisesti eriarvoisia alueita, joissa todella toimitaan niin, että vain rikas osa väestöstä saa lapsilleen kunnon koulut, koska muilla ei ole varaa asua lähellä ko. tiloja. Tällä hetkellä erilaiset pääsykokeet mahdollistavat sen, että lapsi voi vanhempien tuloista riippumatta opiskella koulussa, jossa hän saa lähtötasonsa mukaista opetusta eikä sitä luokan surkeimman mukaan räätälöityä. Kieltällä vanhempia valitsemasta lapselleen hyvää koulua aiheutetaan aika pian se, että ryhdytään koulushoppailemaan koulun ulkopuolista opetusta ja ohjausta hyville oppilaille. Vähitellen voidaan saada syntymään epävirallinen koulujärjestelmä, jossa lapset ovat periaatteessa kotikoulussa, vaikka käyvät maksullista huippuopetusta tarjoavaa yksityiskoulua. [/quote] Kuinka monta maksullista koulua Suomessa on? Steinerit on ainakin, mutta mitkä muut? Onko SYK? Englantilainen? [/quote] Osarahoitus ei tarkoita koulumaksua vaan sitä, että maksaa itse koulumatkat, maksaa kouluun liittyvät retket ja harrastukset ja osallistuu aktiivisesti vanhempaintoimikuntaan, joka toimillaan mahdollistaa koulun juhlat jne. [/quote]No eivätkö kaikki täyspäiset tee näin siinä lähikoulussakin?
[/quote]
Kunta maksaa matkat lähikouluun, jos etäisyys yli 5 k eikä läheskään kaikissa kouluissa ole vanhempaintoimikuntaa tai mitään erityisiä juhlia. Maksullisia retkiä ei peruskoulussa saa kouluaikana olla.
Hyväksyn. Aion itse myös näin tehdä muutamanvuoden kuluttua, kun tyttö aloittaa koulun. En todellakaan laita sellaiseen kouluun, jossa on paljon esim. somaleja.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 12:48"][quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 12:38"] Mitä ihmettä? Miksi ihmeessä minun SUOMALAISEN lapseni pitäis mennä VENÄLÄISEEN kouluun ihan vaan koska se on lähimpänä? Eihän noin voi käydä. En nyt ymmärrä pointtiasi. [/quote] No jos se olisi lähikoulu, eikä koulua voisi valita. Sitten myös venäläisen, ranskalaisen, englantilaisen yms koulun plus SYKin pitäisi ottaa ne lähikortteleiden lapset. [/quote]ja venäläisten ja ranskalaisten pitäisi myös mennä lähikouluun.
[/quote]
Mun käsittääkseni aika usein menevätkin.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2015 klo 14:14"]Osarahoitus ei tarkoita koulumaksua vaan sitä, että maksaa itse koulumatkat, maksaa kouluun liittyvät retket ja harrastukset ja osallistuu aktiivisesti vanhempaintoimikuntaan, joka toimillaan mahdollistaa koulun juhlat jne. [/quote]No eivätkö kaikki täyspäiset tee näin siinä lähikoulussakin?
[/quote]
Koulumatkathan on lähikouluun perheelle ilmaisia. Moni vanhempi ei kuulu vanhempaintoimikuntaan, josko sellasista on kaikissa olemassakaan. Monet lapset ei osallistu ainakaan omalla rahalla retkille, eikä mitään rahoja kerätä.
Sanotaan suoraan: en minä haluaisi omaa lastani sellaiseen kouluun, missä jotkut ongelmalapset häiritsee opetusta ja härkkii muita oppilaita jatkuvasti.