Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Emme tunne enään mitään toisiamme kohtaan, joten money varmaan eroisi tässä tilanteessa? Meillä on kuitenkin kiva perhe. Yksi teini ja kaksi ala-aste ikäistä. Lisäksi erossa tulisi rahallisia vaikeuksia, kun molempien tulot nappaa juuri hyvin elämäntapoihimme. Olemme tyytyväisiä ratkaisuumme.

Sivut

Kommentit (22)

Mulla on tällainen ystäväperhe, 2 lasta. Pelkkiä kämppiksiä mutta tottuneet toisiinsa ja velvollisuudentunne pitää yhdessä. Silti tiedän että mies on ollut uskoton ainakin pariin otteeseen ja pitkiä sivusuhteita vielä. Saas nähdä miten pitkään jatkavat, toisaalta kun ikää tulee lisää kynnys lähteä kasvaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Me oltiin aikamme. Sit mies löysi toisen. Onneks on nyt niin onnensa kukkuloilla, et jätti mulle asunnot, autot sun muut, joten pärjäillään ihan jees, kun mullakin ok tulot. Eli näin meillä. 

Vierailija
Olette tyytyväisiä tohon niin kauan kun jompikumpi teistä ihastuu/rakastuu johonkuhun toiseen.Silloin toi ei enää riitä.

Amen.

Täältä löytyy, tosin en ole tyytyväinen elämäämme. Tapasin mm. viime viikonloppuna ihanan miehen, joka tietysti pisti miettimään lähdenkö vihdoin tästä liitosta, sillä se ei enää paremmaksi muutu. Terapioita on kokeiltu, ei apua. Ei läheisyyttä, seksiä en halua itse, mies kohtelee kuin koiraa. Silti ero on valtavan iso päätös, ja lasten etu tulisi olla ykkösenä. Mutta mikään avioliitto tai parisuhde tämä ei ole, sen voin sanoa.

Miten kestätte sen läheisyyden ja seksin puutteen? Arvostuksen ja välittämisen tunteen puuttumisen? Nro 6. Itse aion tästä vielä lähteä, kun aika on oikea. Säästän rahaa sen varalle, vaikka puille paljaille emme joudukaan erossa.

 

Nimittäin itse olen kuin rakkauden kerjäläinen, kun joskus harvoin käyn baarissa. Muutaman nauttineena joku miellyttävä mies tajoaa seuraansa ja kehuu minua, ja herranjumala miten sekaisin voi mennä! Oikein hävettää. Minä, "parisuhteessa" elävä nainen on niin nälkäinen, läheisyyden nälkäinen. Annan sen itselleni anteeksi, en koskaan toivonut tällaista avioliittoa ja olen tehnyt parhaani, mutta se ei riitä, sillä perustemperamenttimme ja tarpeemme menevät täysin ristiin.

Vierailija

Täältä löytyy, tosin en ole tyytyväinen elämäämme. Tapasin mm. viime viikonloppuna ihanan miehen, joka tietysti pisti miettimään lähdenkö vihdoin tästä liitosta, sillä se ei enää paremmaksi muutu. Terapioita on kokeiltu, ei apua. Ei läheisyyttä, seksiä en halua itse, mies kohtelee kuin koiraa. Silti ero on valtavan iso päätös, ja lasten etu tulisi olla ykkösenä. Mutta mikään avioliitto tai parisuhde tämä ei ole, sen voin sanoa.

Itse aikoinaan eronneena sanoisin että lasten etu on normaali rakastava parisuhde malliksi omalle elämälle.

NÄin omat lapset ovat asian sanoneet kun asiasta on heidän kanssa puhuttu aikuistumisen kynnyksellä. 1. avioliitto ei ollut huono vaan ainoastaan  tunnekylmä. Lapset ovat kiittäneet nykyistä isäpuoltaan siitä miten rakastavan perheen ja parisuhteen mallin ovat tältä saaneet. Heille tärkeintä oli nähdä että äiti oli rakastettu ja arvostettu.

3

Nuoret naiset, hankkikaa itsellenne PÄÄMÄÄRÄTIETOISESTI hyvä koulutus ja ammatti, älkääkä missään tapauksessa jääkö kenenkään miehen taloudellisen huolenpidon varaan!!! Nykyisin ette koskaan tiedä, pysyykö se alkuun niin ihana mies rinnallanne, ja usein vaimo jää heikommille erossa, nykyisin jopa lasten huoltajuudessa!
Pitäkää, naiset, huolta, että kerrytätte OMAA pääomaa itsellenne, eli lujan ammattitaidon, uran, hyvän sosiaalisen verkoston ja työn, josta saatte riittävän palkan.

Kun sitten lopun viimein miehen eläke on huomattavasti suurempi, vaimo saa kaikessa huonomman hoidon ja lopulta huonomman vanhustenhoidon kuin rahakas mies.

Pitäkää naiset puolenne!!! Monet miehet muuttuvat vanhenevaa vaimoaan kohtaan ilkeiksi ja petollisiksi!

Jos kohdallesi osuu oikeasti hyvä mies, pidä hänestä huolta, mutta älä jää hänen tulojensa varaan!!!

Vierailija
Miten kestätte sen läheisyyden ja seksin puutteen? Arvostuksen ja välittämisen tunteen puuttumisen? Nro 6. Itse aion tästä vielä lähteä, kun aika on oikea. Säästän rahaa sen varalle, vaikka puille paljaille emme joudukaan erossa.

 

Nimittäin itse olen kuin rakkauden kerjäläinen, kun joskus harvoin käyn baarissa. Muutaman nauttineena joku miellyttävä mies tajoaa seuraansa ja kehuu minua, ja herranjumala miten sekaisin voi mennä! Oikein hävettää. Minä, "parisuhteessa" elävä nainen on niin nälkäinen, läheisyyden nälkäinen. Annan sen itselleni anteeksi, en koskaan toivonut tällaista avioliittoa ja olen tehnyt parhaani, mutta se ei riitä, sillä perustemperamenttimme ja tarpeemme menevät täysin ristiin.

Sama juttu. Olen niin erkaamtunut miehestäni, että jopa toivon että hän rakastuisi johonkin toiseen sillä se olisi oikeastaan ainoa pakokeino.

Vierailija

Me oltiin aikamme. Sit mies löysi toisen. Onneks on nyt niin onnensa kukkuloilla, et jätti mulle asunnot, autot sun muut, joten pärjäillään ihan jees, kun mullakin ok tulot. Eli näin meillä. 

Idioottiäijä jota ei ole kasvatettu pitämään puoliaan. Ei todellakaan onnekas kaveri.

Vierailija
Vierailija

Täältä löytyy, tosin en ole tyytyväinen elämäämme. Tapasin mm. viime viikonloppuna ihanan miehen, joka tietysti pisti miettimään lähdenkö vihdoin tästä liitosta, sillä se ei enää paremmaksi muutu. Terapioita on kokeiltu, ei apua. Ei läheisyyttä, seksiä en halua itse, mies kohtelee kuin koiraa. Silti ero on valtavan iso päätös, ja lasten etu tulisi olla ykkösenä. Mutta mikään avioliitto tai parisuhde tämä ei ole, sen voin sanoa.

Itse aikoinaan eronneena sanoisin että lasten etu on normaali rakastava parisuhde malliksi omalle elämälle.

NÄin omat lapset ovat asian sanoneet kun asiasta on heidän kanssa puhuttu aikuistumisen kynnyksellä. 1. avioliitto ei ollut huono vaan ainoastaan  tunnekylmä. Lapset ovat kiittäneet nykyistä isäpuoltaan siitä miten rakastavan perheen ja parisuhteen mallin ovat tältä saaneet. Heille tärkeintä oli nähdä että äiti oli rakastettu ja arvostettu.

3

En voisi enenpää olla samaa mieltä! Lasten koti on vanhempien parisuhde, lapset oppivat parisuhteesta kaiken vanhemmiltaan, kuten kaikki muutkin perusasiat, he oppivat miten aikuiset rakastaa toisiaan ja miten kohtelevat toisiaan. Tuollaisen liiton lapset ovat tuomittuja epäonnistumaan kaikissa parisuhteissaan, eivätkä välttämättä edes itse tajua miksi.

Vierailija

Miten kestätte sen läheisyyden ja seksin puutteen? Arvostuksen ja välittämisen tunteen puuttumisen? Nro 6. Itse aion tästä vielä lähteä, kun aika on oikea. Säästän rahaa sen varalle, vaikka puille paljaille emme joudukaan erossa.

 

Nimittäin itse olen kuin rakkauden kerjäläinen, kun joskus harvoin käyn baarissa. Muutaman nauttineena joku miellyttävä mies tajoaa seuraansa ja kehuu minua, ja herranjumala miten sekaisin voi mennä! Oikein hävettää. Minä, "parisuhteessa" elävä nainen on niin nälkäinen, läheisyyden nälkäinen. Annan sen itselleni anteeksi, en koskaan toivonut tällaista avioliittoa ja olen tehnyt parhaani, mutta se ei riitä, sillä perustemperamenttimme ja tarpeemme menevät täysin ristiin.

Rehellistä olisi lähteä heti. Miltä kuulostaa jos minä miehenä sanoisin, että lasken milloin on varaa uuden asunnon käsirahaan ja jätän vaimon juuri sillä hetkellä? Miettisitte että vittu mikä sika.

Vierailija

Nuoret naiset, hankkikaa itsellenne PÄÄMÄÄRÄTIETOISESTI hyvä koulutus ja ammatti, älkääkä missään tapauksessa jääkö kenenkään miehen taloudellisen huolenpidon varaan!!! Nykyisin ette koskaan tiedä, pysyykö se alkuun niin ihana mies rinnallanne, ja usein vaimo jää heikommille erossa, nykyisin jopa lasten huoltajuudessa!
Pitäkää, naiset, huolta, että kerrytätte OMAA pääomaa itsellenne, eli lujan ammattitaidon, uran, hyvän sosiaalisen verkoston ja työn, josta saatte riittävän palkan.

Kun sitten lopun viimein miehen eläke on huomattavasti suurempi, vaimo saa kaikessa huonomman hoidon ja lopulta huonomman vanhustenhoidon kuin rahakas mies.

Pitäkää naiset puolenne!!! Monet miehet muuttuvat vanhenevaa vaimoaan kohtaan ilkeiksi ja petollisiksi!

Jos kohdallesi osuu oikeasti hyvä mies, pidä hänestä huolta, mutta älä jää hänen tulojensa varaan!!!

Ja muistakaa että miehen rahat ei oikeasti kuulu teille pätkän vertaa. Kun lähdet niin moraalinen teko olisi jäädä niiden OMIEN säästöjen ja oman ammattitaidon varaan sen sijaan että yritetään ottaa ex-mieheltä kaikki mikä liikenee. Se on sun ex-mies eikä enää mitään vittu velkaa. Jos sä joudut syömään sen takia pelkkiä nuudeleita, niin olet sen itse ansainnut koska et ole kouluttautunut ja säästänyt. Kun tilanne on niin päin että mies ryöstää naisen erossa, niin naisilla on yleensä ihan eri ääni kellossa. Silloin ne ovatkin heidän omia rahojaan ja sikamainen loisijamies käyttää hyväksi.

Se on ihan uskomatonta kuinka vaikeaa eropäätös on pienten lasten äitinä tehdä. Pinnallisesti kaikki on hyvin, ei voisi olla paremmin. Mutta pinnan alla kaikki on pielessä... ei mitään tunteita miestä kohtaan, kosketuskin ällöttää. Pärjään oikein hyvin ilman seksiä, kun omia haluja ei ole ollenkaan. Mietin eroa jatkuvasti mutta en pysty tekemään sitä päätöstä. Sen sijaan toivon että mies päättäisi lähteä itse, jäisi kiinni pettämisestä tai jopa kuolis,i että tilanne "hoituisi itsestään". Lasten takia roikun tässä varmaan niin kauan että ovat tarpeeksi vanhoja.

Vierailija
Se on ihan uskomatonta kuinka vaikeaa eropäätös on pienten lasten äitinä tehdä. Pinnallisesti kaikki on hyvin, ei voisi olla paremmin. Mutta pinnan alla kaikki on pielessä... ei mitään tunteita miestä kohtaan, kosketuskin ällöttää. Pärjään oikein hyvin ilman seksiä, kun omia haluja ei ole ollenkaan. Mietin eroa jatkuvasti mutta en pysty tekemään sitä päätöstä. Sen sijaan toivon että mies päättäisi lähteä itse, jäisi kiinni pettämisestä tai jopa kuolis,i että tilanne "hoituisi itsestään". Lasten takia roikun tässä varmaan niin kauan että ovat tarpeeksi vanhoja.

vai olisiko lapset tekosyy? olet tavallaan liian heikko tekemään vaikeita päätöksiä, tai läheisriippuvainen.

Siis täyttä paskaa taas. Haluan ehdottaa, että ehkä teillä on menossa alamäki, joka menee ohi. Katelkaa siis tarpeeksi pitkään, ennenkuin haluatte erota. Kirjoitin tämän vain siksi, että tunuu eroaminen olevan niin helppoa nykyaikana ja kaikki suhteet kertakäyttöä. Miksei kukaan tajua, että jokaisessa suhteessa tulee niitä pitempiä aikoja jolloin eroaminen tuntuu ainoalta oikealta vaihtoehdolta ja siltä ettei asiat voi korjaantua -heti ollaan hakemassa erovinkkejä av:tla. Jos teillä on noin monta lasta, älkää antako periksi. Katselkaa tilannetta tarpeeksi kauan.

Miksi ihmiset antaa nykyään niin helposti periksi! Pari kuukautta tutuu siltä ettei rakkautta ole =ero.

Vierailija

Siis täyttä paskaa taas. Haluan ehdottaa, että ehkä teillä on menossa alamäki, joka menee ohi. Katelkaa siis tarpeeksi pitkään, ennenkuin haluatte erota. Kirjoitin tämän vain siksi, että tunuu eroaminen olevan niin helppoa nykyaikana ja kaikki suhteet kertakäyttöä. Miksei kukaan tajua, että jokaisessa suhteessa tulee niitä pitempiä aikoja jolloin eroaminen tuntuu ainoalta oikealta vaihtoehdolta ja siltä ettei asiat voi korjaantua -heti ollaan hakemassa erovinkkejä av:tla. Jos teillä on noin monta lasta, älkää antako periksi. Katselkaa tilannetta tarpeeksi kauan.

Miksi ihmiset antaa nykyään niin helposti periksi! Pari kuukautta tutuu siltä ettei rakkautta ole =ero.

Aika harva äiti/isä ihan parissa kuukaudessa tekee tuollaisen päätöksen. Nro 3 katseli tuota kaikkineen 13 vuotta josta 6v jo tiesi eroavansa mutta luuli  sinnittelevänsä lasten takia. Onneksi tulin järkiini

3/9

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija

Siis täyttä paskaa taas. Haluan ehdottaa, että ehkä teillä on menossa alamäki, joka menee ohi. Katelkaa siis tarpeeksi pitkään, ennenkuin haluatte erota. Kirjoitin tämän vain siksi, että tunuu eroaminen olevan niin helppoa nykyaikana ja kaikki suhteet kertakäyttöä. Miksei kukaan tajua, että jokaisessa suhteessa tulee niitä pitempiä aikoja jolloin eroaminen tuntuu ainoalta oikealta vaihtoehdolta ja siltä ettei asiat voi korjaantua -heti ollaan hakemassa erovinkkejä av:tla. Jos teillä on noin monta lasta, älkää antako periksi. Katselkaa tilannetta tarpeeksi kauan.Miksi ihmiset antaa nykyään niin helposti periksi! Pari kuukautta tutuu siltä ettei rakkautta ole =ero.

Aika harva äiti/isä ihan parissa kuukaudessa tekee tuollaisen päätöksen. Nro 3 katseli tuota kaikkineen 13 vuotta josta 6v jo tiesi eroavansa mutta luuli  sinnittelevänsä lasten takia. Onneksi tulin järkiini
3/9

Komppaan tätä. Itsellä 10 v suhde ja viimeiset 5 vuotta ollut yhtä helvettiä. Ja on kyllä yritetty, tai minä olen. Olen venynyt ties mihin ja antanut monta pettämistä anteeksi, anellut miestä terapiaan joko yksin tai yhdessä, sietänyt aivan ala-arvoista käytöstä, kuunnellut huutoa ja haukkumista noin 80 % päivistä. Välillä olen ollut itse niin rikki, että on tullut fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Huonoimpina päivinä olen miettinyt itsem*rhaa. En tiedä kuinka kauan tässä pitää vielä odotella, ettei nyt liian hätiköidysti tulisi lähdettyä? Et taida ymmärtää, ettei perheelliset ihmiset yleensä ihan huvikseen eroa.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla