Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuka vaan pystyy opiskelemaan mitä vaan? No ei pysty.
09.11.2021 |
Muka tarvitaan vaan perslihaksia, ahkeruutta. Mutta kun niitä ei kaikilla läheskään ole. Tarvitaan motivaatiota, keskittymiskykyä, tunnollisuutta. Vuosien ajan. Pitää suorittaa myös lukuisia kursseja, jotka ei ole itselle mitenkään kiinnostavia, mutta motivaatio pitää löytyä niihinkin. Oppimiskyvyssäkin ihmisillä on suuria eroja, toisille asiat menee jakeluun kertalukemalla, toisille ei koskaan vaikka joku takoisi päähän rautalankaa vääntäen. Tai vaikka oppisikin, ei muista kaikkea myöhemmin. Muistikapasiteettiakin tarvitaan, että pystyy omaksumaan laajoja kokonaisuuksia.
Vaikka kaikki halukkaat pääsisi yliopistoon itseä kiinnostavaa alaa opiskelemaan, vain murto-osa valmistuisi.
Kommentit (8)
Lisäksi motivaatio on usein yliarvostettua. Se tekee asioista jälleen helpompia, mutta ei lopulta ole avainasemassa jos rutiinit ja ne perslihakset on kunnossa. Tämä on tietenkin epämiellyttävää kuultavaa, koska syy hankalille tunteille ja tilanteille olisi niin hirveen kiva löytää jostain itsensä ulkopuolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskittymiskyky, muisti ja myöskin älykkyys ovat myös pitkälti henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Jos ei kovalla pänttäämiselläkään irtoa kirjoituksista B:tä kummempia arvosanoja, on turha väittää, että paremmalla ahkeruudella pääsisit lääkikseen.
Vierailija kirjoitti:
Harjoittelemalla onnistuu kyllä melko hyvin petraamaan opiskelutaitoja. Se vaan voi joidenkin (nuortenkin) aikuisten kohdalla vaatia vuosia kovaa ja määrätietoista työtä. Luettelemasi asiat ovat kyllä opittavissa esim. rutiinien ja tekemisen myötä. Keskittymiskyky tai lukutaito eivät ole mitään sisäänrakennettuja valmiina annettuja ominaisuuksia. Niiden kehittäminen on kylläkin vaikeaa.
Toki älykkyys yksilöiden välillä vaihtelee, mutta senkin rajoitteita voi johonkin pisteeseen saakka kiertää. Riittävä paneutuminen johonkin aihepiiriin on yksi keino, joka ruokkii lisäksi usein myös mielenkiintoa ko. asioita kohtaan. Kapea-alainen osaaminen voi kehittyä ihan huippuunsa, vaikka älykkyys ei olisi keskivertoa parempaa. Asenne tosin vaikuttaa myös todella paljon.
Läheskään kaikki, eli noin puolet ikäluokasta ei selviä edes lukio-opinnoista ja ylioppillaksi kirjoittaneista osa rimaa hipoen.
Vierailija kirjoitti:
Keskittymiskyky, muisti ja myöskin älykkyys ovat myös pitkälti henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Jos ei kovalla pänttäämiselläkään irtoa kirjoituksista B:tä kummempia arvosanoja, on turha väittää, että paremmalla ahkeruudella pääsisit lääkikseen.
Kognitiivisissa kyvyissä on eroja, sitä en kiistä, mutta niitä voi myös käyttää eri tavoin. Myös negatiiviset uskomukset omasta pystyvyydestä vaikuttaa paljon. Mutta pelkkä positiivinen pöhinä ei mitään yksistään muuta.
Ahkeruuskin on melko moninainen ja epämääräinen käsite. Klisee siitä, että tekemisen laatu korvaa määrän, pitää kyllä tässäkin paikkansa. Jos yhdeksän tuntia päivästä ahdistuneena yrittää opetella asioita ulkoa, eivätkä ne linkity mihinkään aiempaa tietoainekseen, on ahkeruus yhtä tyhjän kanssa. On oltava valmis ottamaan riittävän suuri askel taakse, jos haluaa päästä eteenpäin. Eikä se ole mukavaa.
Oletan, että olet nuorehko (ehkä lukiolainen) ja sun näkökulmasta olen varmaan ihan reppana täti-ihminen kun 31-vuotiaana haen yliopistoon. 20-vuotiaana omat valmiudet ei vaan ois riittäneet, nyt jotain mahdollisuuksia vois olla. Mutta työtä se edelleen vaatii ja on vaatinut jo monta, monta vuotta. Kannattaa miettiä, mikä on itselle tärkeää. Ei tarvitse mennä sinne minne ulkopuolelta tuupitaan.
Mä alotan opiskelun nyt, oon 10 minuuttia päivän aikataulusta myöhässä tän palstailun takia. Iiks.
En mä ainakaan pystynyt opiskelemaan. T. Ammattivalittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskittymiskyky ja muistihan se. Vaikka miten lukisi niin se ei takaa sitä että päähän jää yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Harjoittelemalla onnistuu kyllä melko hyvin petraamaan opiskelutaitoja. Se vaan voi joidenkin (nuortenkin) aikuisten kohdalla vaatia vuosia kovaa ja määrätietoista työtä. Luettelemasi asiat ovat kyllä opittavissa esim. rutiinien ja tekemisen myötä. Keskittymiskyky tai lukutaito eivät ole mitään sisäänrakennettuja valmiina annettuja ominaisuuksia. Niiden kehittäminen on kylläkin vaikeaa.
Toki älykkyys yksilöiden välillä vaihtelee, mutta senkin rajoitteita voi johonkin pisteeseen saakka kiertää. Riittävä paneutuminen johonkin aihepiiriin on yksi keino, joka ruokkii lisäksi usein myös mielenkiintoa ko. asioita kohtaan. Kapea-alainen osaaminen voi kehittyä ihan huippuunsa, vaikka älykkyys ei olisi keskivertoa parempaa. Asenne tosin vaikuttaa myös todella paljon.
Eli älykkyys pitäisi siis kuitenkin olla vähintään keskiverto? Yllätys, että puolella kansasta ei ole.
Alue: Aihe vapaa
Harjoittelemalla onnistuu kyllä melko hyvin petraamaan opiskelutaitoja. Se vaan voi joidenkin (nuortenkin) aikuisten kohdalla vaatia vuosia kovaa ja määrätietoista työtä. Luettelemasi asiat ovat kyllä opittavissa esim. rutiinien ja tekemisen myötä. Keskittymiskyky tai lukutaito eivät ole mitään sisäänrakennettuja valmiina annettuja ominaisuuksia. Niiden kehittäminen on kylläkin vaikeaa.
Toki älykkyys yksilöiden välillä vaihtelee, mutta senkin rajoitteita voi johonkin pisteeseen saakka kiertää. Riittävä paneutuminen johonkin aihepiiriin on yksi keino, joka ruokkii lisäksi usein myös mielenkiintoa ko. asioita kohtaan. Kapea-alainen osaaminen voi kehittyä ihan huippuunsa, vaikka älykkyys ei olisi keskivertoa parempaa. Asenne tosin vaikuttaa myös todella paljon.