Voimat täysin loppu. Antakaa kiltit neuvoja miten jaksaisin :(
Meillä on siis tilanne se, että mies on pitkällä työmatkalla ja mä olen aivan totaalisen uupunut. Kaiken lisäksi 1v kuopus on sairaana, enkä ole saanut nukuttua viiteen yöhön kunnolla, ja nyt ole niin väsynyt että tuntuu että en jaksa muuta kuin itkeä sohvalla. Meillä ei ole yhtäkään sukulaista tai ystävää täällä lähellä, joka voisi auttaa. Olen täysin yksi kahden lapsen kanssa täällä. En rehellisesti sanoen tiedä miten jaksan vielä edessä olevan viisi päivää ennen kuin mies on taas kotona. Pitäisi siivota, käydä kaupassa, hoitaa tiskit, pyykit ja ruoka... miten? :(
Kommentit (70)
onko siella multicultural jarjestoa josta voisit saada apua? Tai soita johonkin paikalliseen family res. centeriin, heilta loytyy yhteystietoja baby sittereille. Onko esikoisella kaveria kenen vanhempiin luotat? Voisit jarjestaa hanelle seuraa joko teille tai heille.
Tsemia, itse olen ollut tossa tilanteessa (asumme myos ulkomailla) ja se oli ihan hirveeta. Vasyneena ei jaksa edes etsia apua. Loytyisko naapurustosta jotain teinia, joka vois tulla pitamaan isommalle seuraa? Jonkun kirkon tai jarjeston kautta voi loytya jopa ilmaiseksi kun vaan jaksat pyytaa apua ja selittaa tilanteenne. Monissa maissa maahanmuuttaja aiteihin suhtaudutaan jopa ihan ihanasti ja autetaan kunhan vain tiedetaan etta apua tarvitaan.
missa maassa asut? Etsitaan sulle av:n kautta aitikaveri! Maailma on niin pieni, etta joku meista tuntee jonkun joka tuntee jonkun joka asuu sinuakin lahella!
Voi mahdoton. Mä oon kolmen lapsen kans aina yksin, joista kaksi ns.erityislapsia.
mikä kaupunki? Turku tai sen lähiseutu?
Miksi te ette äidit NUKU silloin kun siihen on mahdollisuus???!!!
Missä asut? Tulen auttamaan jos olet lähellä?
Ap, minä olen ollut ihan samassa tilanteessa. Ulkomailla kahden lapsen kanssa niin että mies oli koko ajan matkalla. Muutettiin Suomeen ja tuli kolmas lapsi, jolla mm 15 korvatulehdusta ja monta muuta sairautta. Mies aina matkoilla, jopa neljä viikkoa kerrallaan. Selvisin, ja sinäkin selviät. Tulet myös ajattelemaan joskus miten ihanaa oli kun sait pitää lapset lähelläsi.
Luuletteko jaksamisellanne hehkuttajat, että Ap viestinne luettuaan vaan toteaa jaksavansa sittenkin ihan hyvin, kun muutkin kerran. Uh, mitä omahyväisyyttä. Ei kaikkea tarvitsisi tännekään oksentaa ulos, tai aloittaa sitten ihan oman ketjun.
Jaksamista Ap:lle! Hyviä neuvoja olet saanut. Allekirjoitan rennosti ottamisen. Mulle lapsen sairastaminen, huonosti mennyt yö ja sen sellaiset ovat poikkeustiloja, jotka oikeuttavat löysäilyyn. Oma uni prioriteettilistan kärkikolmikkoon!
Ap, ihan ensiksi istahdat sohvalle. Itket ihan perusteellisesti ja sydämestä saakka kaiken ikävän ja pahan olon pois. Kunnon parku auttaa myös väsymykseen. Vanhempi voi tunnin leikittää pikkuista ihan hyvin. Pistäkää vaikka Nalle Puh pyörimään tai vanhempi lapsi yrittää lukea satua pikkuiselle.
Omat kokemukseni ovat hyvin samanlaisia. Uskallatko pistää yhteystietojasi jotenkin saatavilleni?
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:24"]
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 16:01"][quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 15:57"]Siis olet kahden lapsen kanssa joista toinen on kipeänä? Ja viisi päivää on niin pitkä aika että et jaksa vaan itket vain sohvalla? On ihmisiä jotka ovat yksin lapsien kanssa aina. On ihm... ei en jaksa.. en vain tajua ihmisiä jotka vaipuvat sohvalle itkuun kun kynsi katkeaa. [/quote] pitkään jatkuneen valvomisen jälkeen kenelle tahansa voi tulla tunne, ettei jaksa. [/quote] Aijaa? Oon 7 kuukautisen lapsen täysi yksinhuoltaja, en oo nukkunut 3 kuukauteen kun kahden tunnin pätkissä. Ap:ko ei jaksa muutamaa päivää lasten kanssa? Mulla on aina ruoat valmistettu alusta alkaen itselleni ja vauvalle, koti on aina siisti, käydään eri ryhmissä ja ulkoillaan. Sen lisäksi luen pääsykokeisiin. Ryhdistäydy, hyvä nainen!
[/quote]
Luet pääsykokeisiin...? Mä en tajua kaltaisiasi laiskoja luusereita. Mulla on neljä lasta, joiden totaali-yh on. En oo nukkunut täyttä tuntiakaan seitsemään vuoteen. Silti kaikkia on imetetty kaksi vuotta, käytetty kestovaippoja ja tehty vain alusta asti luomuraaka-aineista ruokaa. Siinä samalla oon lukenut kaks maisterintutkintoa ja opiskellu joogaohjaajaksi. Ryhdistäydy hyvä nainen!
Jep.
Hae apua muualta korvatulehduskierteeseen.
Tuo ei oo normaalia.
Äläkä yöllä siivoa!
Mulla on aina sotkuista kun en jaksa, niin en.
Joskus se seinä vaan tulee vastaan, kun on pitkään ollut ylikuormittuneena. Tämänhetkinen tilanne on vain pisara meressä ja riitti nyt "romahdukseen", jolloin jo arkiaskareet tuntuu ylitsepääsemättömän vaikeilta.
Nyt ap luistat kaikesta mikä ei ole välttämätöntä perheen hyvinvoinnille! Teet siis vaan sen mitä oikeasti tarvitsee tehdä, etkä pode siitä yhtään huonoa omatuntoa :)
Tsemppiä!
Kiva varmaan miehen palata työreissulta kotiin tuollaiseen perhehelvettiin missä kapelimestarina hermoraunio äiti. Parisuhteen loppusoittoa, sano mun sanoneen.
Määki voisin sanoo tähän että ite oon kans ihan poikki, huonoja öitä takana jo kolmatta vuotta putkeen jne jne. Mutta enpä ala "pistään paremmaksi" niinkun te jotkut. Joillain tuntuu olevan niin hankala ymmärtää että ihmisiä on niin erilaisia ja lapsia erityisesti! Mutta ap, tunnen tuskasi, meilläkin vuoden ikäinen sairastelee jatkuvasti ja korvatulehduksia ollu tosi paljon, lähes joka kuukausi siitä asti ku täytti 2kk. Minäkin joskus itken että milloin tää oikeen loppuu, vaan jostain
sitä on taas selvinnyt yhden päivän ja sitte taas seuraavan. Meillä vähän helpotti mun väsymystä se että oon ottanu 1veen viereen nukkumaan kun se eka kerran herää. Näin mun ei tarvi nousta nukuttamaan uudestaan vaan pystyn sen tekemään vaan
kättä vähän liikuttamalla :)
Ja hei kaikki ilkeät ihmiset taas!! Eikö oo hyvä että ap edes nimettömänä purki tuntojaan eikä jäänyt ihan yksin? Olemmehan sen jo nähneet mihin äidin väsymys ilman toisten tukea voi johtaa :(
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 07:50"]Kiva varmaan miehen palata työreissulta kotiin tuollaiseen perhehelvettiin missä kapelimestarina hermoraunio äiti. Parisuhteen loppusoittoa, sano mun sanoneen.
[/quote]
No sellaisen "miehen" voisi antaakin mennä, jos ei arvosta sitä, että vaimo on yksin hoitanut lapset, kodin, muuton, yms. Kohtuutonta olisi alkaa kiukuttelemaan, jos vaimolta loppuu voimavarat kesken ja tarvitsee akkujen latausta.
Pitäiskö sun muuttaa lasten kanssa takaisin Suomeen? Eikö olisi parempi olla täällä yh ja lähellä apuja ja verkostoja kuin ulkomailla täysin yksin?
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 06:47"]
Luuletteko jaksamisellanne hehkuttajat, että Ap viestinne luettuaan vaan toteaa jaksavansa sittenkin ihan hyvin, kun muutkin kerran. Uh, mitä omahyväisyyttä. Ei kaikkea tarvitsisi tännekään oksentaa ulos, tai aloittaa sitten ihan oman ketjun. Jaksamista Ap:lle! Hyviä neuvoja olet saanut. Allekirjoitan rennosti ottamisen. Mulle lapsen sairastaminen, huonosti mennyt yö ja sen sellaiset ovat poikkeustiloja, jotka oikeuttavat löysäilyyn. Oma uni prioriteettilistan kärkikolmikkoon!
[/quote]
Tuskin, mutta jos yh aloittaisi noin, saisi hän vastaukseksi "pitikö niitä lapsia tehdä". Paheksutaan jos yh tilaa pitsaa ja jättää pyykit laittamatta. Mutta sen voi tehdä jos on aviomies olemassa. Jos pyykit on niin tärkeitä, niin jättää sairaan lapsen vähäksi aikaa huomioimatta. Tai 6 vuotias voi hyvin viihdyttää vauvaa vähän aikaa.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 05:30"]
Miksi te ette äidit NUKU silloin kun siihen on mahdollisuus???!!!
[/quote]
Monta syytä:
1) joku lapsista on hereillä tai heräilee yhtenään. On se vaan kumma, miten lapset voivat olla nukkumatta.
2) pitää tehdä joku välttämätön työ sillä aikaa, kun lapset nukkuvat
3) ei vaan saa unta, kun mieltä painaa huoli ja tekemättömät työt.
Aloittajallakin yksi suuri ongelmien aiheuttaja ovat ne tekemättä jäävät siivouket ynnä muut. Anna niiden olla! Kyllä ne sieltä löytyvät vielä ensi viikollakin.
Hyviä käytännön neuvoja ap on saanutkin. Omasta kokemuksesta voin sanoa että ulkomailla oman sosiaalisen verkoston ulkopuolella moni asia alkaa tuntua ylipääsemättömän raskaalta vaikka kotimaassa moisesta tilanteesta selviäsi ihan vasemmalla kädellä.