Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Enkö ole saanut tarpeeksi.

Vierailija
23.01.2015 |

Sairastuin psyykkisesti kesken opiskelujen 2004. Äitini menetin sairaskohtaukseen 2010. Itse sain keväällä kuulla olevani sydänleikkausta vailla, koska läppä on vaurioitunut sairastettuani sydänlihaksentulehduksen. Isäni sai diagnoosin kolangiokarsinooma eli sappiteiden syöpä.

Joka ikinen päivä yritän taistella ja itku pääsee!

 

 

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
30.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensikuussa pitäisi mennä tapaamaan kardiologia oman terveyden takia. Isäni vointi romahti toissapäivänä ja pelottaa.

En edes enää itke tärisen hysteerisesti ja toivon kuolevani. Miksi miksi ??? Eikö vähempi riittäisi?

Niin olen se hemmetin AP

 

Vierailija
2/10 |
30.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Otan osaa, sulla oikeasti on todella vaikea tilanne, mutta uskon että tulet selviämään siitä. Eikö sinulla ole sisaruksia? Onko muita sukulaisia tukena? Pyydä rohkeasti apua viranomaisilta, yhdistyksistä tai vaikka jostain facebook-ryhmästä, älä anna periksi, ihmiset ovat selviytyneet pahemmistakin paikoista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
30.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 21:20"]

Otan osaa, sulla oikeasti on todella vaikea tilanne, mutta uskon että tulet selviämään siitä. Eikö sinulla ole sisaruksia? Onko muita sukulaisia tukena? Pyydä rohkeasti apua viranomaisilta, yhdistyksistä tai vaikka jostain facebook-ryhmästä, älä anna periksi, ihmiset ovat selviytyneet pahemmistakin paikoista.

[/quote]

Ei ole. Olen rikkinäisestä perheestä lähtöisin. Olen koittanut hakea apua terveyskeskuksesta mutta mitään ei ole kuulunut. Nyt ahdistaa kun isäni kuolee miten pääsen hänen hautajaisiin toiselle puolelle Suomea? Itse takuueläkkeellä kituutan menemään ja rahaa ei ole. Vaikka rahaa ei olisi niin hieman minua ahdistaa tämä tilanne.

 

Vierailija
4/10 |
30.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pyydä apua vaikka seurakunnalta.

Vierailija
5/10 |
04.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP tässä.

Sain varattua ajan tk-lääkärille ja ensiviikolla olisi psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa keskustelu.

Sydämen takia olisi tässä kuussa 3 aikaa sairaalaan. Perun ne koska, minua pelottaa, minua ei kiinnosta, minulla ei ole rahaa. En tiedä onko enään millään mitään väliä.

Mutta en näe vieläkään syytä sille miksi minulle tapahtuu näin.

Vierailija
6/10 |
30.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jep, tuttu tunne. Itsellä myös todella paljon sairauksia. Olen sairauseläkkeelläkin.

Pakko-oireinen häiriö

Masennus

Vulvodynia

Ärtynyt suoli.

 

kaikki nää yhdessä on ihan hirveetä. Aamutoimiin menee kolme neljä tuntia. Pahimmat noista on pakko-oireet joiden takia olen eläkkeellä ja vulvodynia joka on pilannut seksielämän täysin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
30.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa siltä, että olisi jo tarpeeksi. Elämä ei ole reilua, se on fakta joka ei muutu, vaikka positiivisesti ajattelisikin. Toivon sinulle voimia ja kovasti toivoa tulevaisuuteen. Myös hyviä asioita tapahtuu, luota siihen. Itke kun itkettää, vaan älä katkeroidu. Hae vielä apua, vaadi keskusteluapua vaikka terveyskeskuksesta, tai hakeudu seurakunnan diakonin luo. Jaksamista! 

Vierailija
8/10 |
30.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 22:19"]

Jep, tuttu tunne. Itsellä myös todella paljon sairauksia. Olen sairauseläkkeelläkin.

Pakko-oireinen häiriö

Masennus

Vulvodynia

Ärtynyt suoli.

 

kaikki nää yhdessä on ihan hirveetä. Aamutoimiin menee kolme neljä tuntia. Pahimmat noista on pakko-oireet joiden takia olen eläkkeellä ja vulvodynia joka on pilannut seksielämän täysin.

[/quote]

Voimia sinulle. Minulla on pakko-oireinen häiriö, jatkuva masennus ja persoonallisuushäiriö. Somaattisella puolella on repaleinen läppä.

AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
30.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 22:28"]

Kuulostaa siltä, että olisi jo tarpeeksi. Elämä ei ole reilua, se on fakta joka ei muutu, vaikka positiivisesti ajattelisikin. Toivon sinulle voimia ja kovasti toivoa tulevaisuuteen. Myös hyviä asioita tapahtuu, luota siihen. Itke kun itkettää, vaan älä katkeroidu. Hae vielä apua, vaadi keskusteluapua vaikka terveyskeskuksesta, tai hakeudu seurakunnan diakonin luo. Jaksamista! 

[/quote]

Olen katkeroitunut jo. Olen se joka katsoo ihmisiä, jotka elävät nauttivat... Miksi minä en saa olla yksi heistä? Mitä tradegiaa he ovat kokeneet elämässään? Miksi joku ihminen kertoo iltapäivälehdessä hänen elämänsä pahinta oli se miten lemmikkimarsu karkasi!?

Katkeruus tappaa sen ihmisen lopullisesti. Mutta miksi ihmeessä minua koetellaan?

AP

Vierailija
10/10 |
31.05.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten jaksat nyt AP? Minun isäni kuoli tuohon samaan sairauteen ja tuntuu että minä en jaksa ja että elämällä ei ole tarjottavaa. Katkeruus myös minulle tuttua. Voimia!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi kolme