Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulta kuollut sukulainen, johon sinulla oli välit poikki hänen kuollessaan?
Kommentit (47)
Iskän kanssa ei ollut mitään dramaattista välirikkoa, ei vaan oltu pidetty yhteyttä pariin vuoteen. Ei sen kuolema tuntunut paljon miltään kun ei ennen tuotakaan oltu ikinä kovin läheisiä. Vähän tuntui pahalta että se joutui kuolemaan yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysyt?
Koska haluaisin tietää, miten eräs sukulaiseni reagoisi, jos kuulisi minun kuolleen.
No sitä et täältä saa tietää. Ihmiset kun reagoivat asioihin eri tavoin ja sekin vaikuttaa paljon, miksi välit ovat poikki.
No en niin. Mutta todennäköisesti käy niin, että hän iloitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysyt?
Koska haluaisin tietää, miten eräs sukulaiseni reagoisi, jos kuulisi minun kuolleen.
Miksi? Toivoisitko, että hän reagoisi jollain tietyllä tavalla? Haluatko kertoa tarkemmin mikä on tilanne, koska muiden tilanteet ovat aina omanlaisiaan eivätkä välttämättä vastaa sitä mikä sinun tilanteesi on.
Yleensä ottaen, kun välit katkeavat sukulaiseen täysin, perusteet sille ovat aika painavat eli täydellinen yhteisymmärryksen puute.
Välit voi myös mennä poikki ilman draamaa. Ihan vain niin, että yhteydenpito lakkaa ja sitä kautta välejäkään ei enää ole.
t. eri
Totta, voi olla vain niin väsynyt siihen ihmiseen, että tulee vain se viimeinen pisara.
Tai ihan vain elämä kuljettaa eri suuntiin ja yhteys katkeaa. Ei siihen tarvitse liittyä negatiivisia tunteita tai kokemuksia.
Isä. Ei oltu 20 v tekemisissä. Ajattelin että nyt se on vihdoin ohi. Tunsin surua kun mietin miksi hän oli aina niin inhottava minua kohtaan mutta olin myös helpottunut kun ei enää tarvinnut pelätä että joskus kohtaisin hänet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysyt?
Koska haluaisin tietää, miten eräs sukulaiseni reagoisi, jos kuulisi minun kuolleen.
No sitä et täältä saa tietää. Ihmiset kun reagoivat asioihin eri tavoin ja sekin vaikuttaa paljon, miksi välit ovat poikki.
No en niin. Mutta todennäköisesti käy niin, että hän iloitsee.
Aikamoinen ihmishirviö pitää kuolleen olla ollut eläessään, jos joku iloitsee siitä että ko. henkilö kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, vanhempi sukulainen, joka piti minua suvun syntipukkina koko ikäni. Olin iloinen ja helpottunut kun hän kuoli. Sitä saa mitä tilaa, ehkä hänenkin olisi kannattanut miettiä miten kohdella pikkulasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysyt?
Koska haluaisin tietää, miten eräs sukulaiseni reagoisi, jos kuulisi minun kuolleen.
Miksi? Toivoisitko, että hän reagoisi jollain tietyllä tavalla? Haluatko kertoa tarkemmin mikä on tilanne, koska muiden tilanteet ovat aina omanlaisiaan eivätkä välttämättä vastaa sitä mikä sinun tilanteesi on.
Yleensä ottaen, kun välit katkeavat sukulaiseen täysin, perusteet sille ovat aika painavat eli täydellinen yhteisymmärryksen puute.
Välit voi myös mennä poikki ilman draamaa. Ihan vain niin, että yhteydenpito lakkaa ja sitä kautta välejäkään ei enää ole.
t. eri
Totta, voi olla vain niin väsynyt siihen ihmiseen, että tulee vain se viimeinen pisara.
Tai ihan vain elämä kuljettaa eri suuntiin ja yhteys katkeaa. Ei siihen tarvitse liittyä negatiivisia tunteita tai kokemuksia.
Otsikossa mainittiin, että välit ovat poikki eli ne on katkaistu. Tuo kuvaamasi tilanne on erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysyt?
Koska haluaisin tietää, miten eräs sukulaiseni reagoisi, jos kuulisi minun kuolleen.
No sitä et täältä saa tietää. Ihmiset kun reagoivat asioihin eri tavoin ja sekin vaikuttaa paljon, miksi välit ovat poikki.
No en niin. Mutta todennäköisesti käy niin, että hän iloitsee.
Aikamoinen ihmishirviö pitää kuolleen olla ollut eläessään, jos joku iloitsee siitä että ko. henkilö kuolee.
Olen eri kommentoija, mutta onhan niitä hyvin hankalia ihmisiä olemassa, ei hirviöitä, mutta niin hankalia, että heistä aiheutuneet hankaluudet loppuvat kuollessa, jolloin voidaan olla helpottuneita, jos ei nyt suorastaan iloisia.
Minä en ymmärrä sitä miksi kuolema muuttaisi ajatuksia jostain ihmisestä. Kun hän on kuollut niin ei se muuta sitä mitä ko. ihmisestä ja ihmissuhteesta ajattelee. Se on vain lopullinen piste asialle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysyt?
Koska haluaisin tietää, miten eräs sukulaiseni reagoisi, jos kuulisi minun kuolleen.
Miksi? Toivoisitko, että hän reagoisi jollain tietyllä tavalla? Haluatko kertoa tarkemmin mikä on tilanne, koska muiden tilanteet ovat aina omanlaisiaan eivätkä välttämättä vastaa sitä mikä sinun tilanteesi on.
Yleensä ottaen, kun välit katkeavat sukulaiseen täysin, perusteet sille ovat aika painavat eli täydellinen yhteisymmärryksen puute.
Välit voi myös mennä poikki ilman draamaa. Ihan vain niin, että yhteydenpito lakkaa ja sitä kautta välejäkään ei enää ole.
t. eri
Totta, voi olla vain niin väsynyt siihen ihmiseen, että tulee vain se viimeinen pisara.
Tai ihan vain elämä kuljettaa eri suuntiin ja yhteys katkeaa. Ei siihen tarvitse liittyä negatiivisia tunteita tai kokemuksia.
Otsikossa mainittiin, että välit ovat poikki eli ne on katkaistu. Tuo kuvaamasi tilanne on erilainen.
Poikki ei tarkoita samaa kuin katkaistu. Välit voi mennä poikki myös ilman aktiivisia toimia. Välit poikki=ei välejä eli ei yhteyttä/yhteydenpitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysyt?
Koska haluaisin tietää, miten eräs sukulaiseni reagoisi, jos kuulisi minun kuolleen.
No sitä et täältä saa tietää. Ihmiset kun reagoivat asioihin eri tavoin ja sekin vaikuttaa paljon, miksi välit ovat poikki.
No en niin. Mutta todennäköisesti käy niin, että hän iloitsee.
Aikamoinen ihmishirviö pitää kuolleen olla ollut eläessään, jos joku iloitsee siitä että ko. henkilö kuolee.
Olen eri kommentoija, mutta onhan niitä hyvin hankalia ihmisiä olemassa, ei hirviöitä, mutta niin hankalia, että heistä aiheutuneet hankaluudet loppuvat kuollessa, jolloin voidaan olla helpottuneita, jos ei nyt suorastaan iloisia.
Minä en ymmärrä sitä miksi kuolema muuttaisi ajatuksia jostain ihmisestä. Kun hän on kuollut niin ei se muuta sitä mitä ko. ihmisestä ja ihmissuhteesta ajattelee. Se on vain lopullinen piste asialle.
Ei kai kukaan sanonutkaan, että kuoleman pitäisi ajatuksia muuttaa. Mutta harvemmin kuolema iloa herättää. Paitsi tosiaan, jos kuollut on ollut ihan hirveä.
Kyllä, isäni.
Olin käsitellyt asian ennen kuolemaa. Itkut oli jo itketty ja olin menettänyt hänet todellisuudessa jo vuosia aikaisemmin, jos hän koskaan oli kunnolla isä ollutkaan.
Ei kuolinuutinen enää tuntunut muulta kuin, että jahas, nyt se sitten tapahtui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kysyt?
Koska haluaisin tietää, miten eräs sukulaiseni reagoisi, jos kuulisi minun kuolleen.
Miksi? Toivoisitko, että hän reagoisi jollain tietyllä tavalla? Haluatko kertoa tarkemmin mikä on tilanne, koska muiden tilanteet ovat aina omanlaisiaan eivätkä välttämättä vastaa sitä mikä sinun tilanteesi on.
Yleensä ottaen, kun välit katkeavat sukulaiseen täysin, perusteet sille ovat aika painavat eli täydellinen yhteisymmärryksen puute.
Välit voi myös mennä poikki ilman draamaa. Ihan vain niin, että yhteydenpito lakkaa ja sitä kautta välejäkään ei enää ole.
t. eri
Totta, voi olla vain niin väsynyt siihen ihmiseen, että tulee vain se viimeinen pisara.
Tai ihan vain elämä kuljettaa eri suuntiin ja yhteys katkeaa. Ei siihen tarvitse liittyä negatiivisia tunteita tai kokemuksia.
Otsikossa mainittiin, että välit ovat poikki eli ne on katkaistu. Tuo kuvaamasi tilanne on erilainen.
Poikki ei tarkoita samaa kuin katkaistu. Välit voi mennä poikki myös ilman aktiivisia toimia. Välit poikki=ei välejä eli ei yhteyttä/yhteydenpitoa.
Totta kai, tulkitsin otsikkoa vain toisin. Tilanne joka itselläni on erään sukulaisen kanssa on juuri tuollainen eli en vain enää halua pitää yhteyttä. Väsyin vain lopullisesti ja tuli viimeinen pisara. Yhteydenpidon lopettaminen oli pitkän harkinnan tulos ja mielipiteeni hänestä ja kaikesta tapahtuneesta tuskin muuttuu siitä jos hän kuolee ennen minua.
Jos joku lähiomainen kuolee riidoissa ja eloon jäänyt on vielä kovin nuori, niin silloin iän myötä voi oppia ajattelemaan asioista eri tavoin, mutta kun kyseessä on jo vanhat ihmiset, niin silloin tuotakaan iän myötä tapahtuvaa perspektiivin muutosta ei tapahdu. Kuolleita on jo niin paljon myös, että senkään puolesta jonkun ihmisen kuolema joka ei ole enää läheinen ei hirveästi kosketa.
On eno, vitutti koska kuoli mun hääpäivänä ja mummo oli tietenkin todella surullinen. Itse en, surua tuntenut silloin enkä nyt. Kamala ihminen jolta jäi perinnöksi traumoja ja rikkinäisiä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, isäni.
Olin käsitellyt asian ennen kuolemaa. Itkut oli jo itketty ja olin menettänyt hänet todellisuudessa jo vuosia aikaisemmin, jos hän koskaan oli kunnolla isä ollutkaan.
Ei kuolinuutinen enää tuntunut muulta kuin, että jahas, nyt se sitten tapahtui.
Näin juuri, kun ihmissuhde loppuu, niin silloin se ihminen on jo tavallaan samassa asemassa kuin kuollut olisi, kun ei ole yhteyttä eikä mitään. Suhde ja ihminen jää siihen ja muuttuu historiaksi ja muistoiksi kuten kuollessakin tapahtuu. Kuolema ei ole ratkaiseva, vaan yhdessä eletty aika siihen miten ko. henkilöön suhtautuu. Kuoleminen ei muuta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. En oikein mitenkään. Vaari oli, äidin isä. Sain kyllä osani perinnöstä, joten sen puoleen ihan ok.
Perintö se aina vain näköjään kaikille maistuu, vaikka ei ihmisen olemassaoloa muuten muistettaisikaan.
Joskus se voi olla mitättömän pieni korvaus hänen aiheuttamastaan pahasta, jopa rikoksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. En oikein mitenkään. Vaari oli, äidin isä. Sain kyllä osani perinnöstä, joten sen puoleen ihan ok.
Perintö se aina vain näköjään kaikille maistuu, vaikka ei ihmisen olemassaoloa muuten muistettaisikaan.
Olet sinäkin melkoinen jeesustelija ja vanhurskastelija. Pitäisikö väkivaltaa kärsineen lapsen luopua perinnöstä? Tuskin sieltä mitään on tulossa, mutta ehkä saisi omansa takaisin, kun psykopaatti-isä vienyt kaiken ja enemmän. Äläkä jaksa esittää, että itse et ottaisi perintöä. Kuvittelet olevasi muita parempi ja hienompi ihminen. Oikeasti olet sää-lit-tä-vä ja nautit muiden tuskasta. Siksi haluaisit, että he rypisivät siinä kurjuudessa. Ensin vuosikausien väkivalta, jota itse seurasit vierestä. Ehkä jopa tuit toimintaa. ETTÄS KEHTAAT! MINÄ TIEDÄN KUKA OLET.
Ehkä se on jonkinlainen tabu, jos todella iloitsee jonkun kuolemasta, vaikka se on ihan ymmärrettävää, jos toinen on ollut ilkeä, väkivaltainen tai muuten pahantahtoinen, sairas jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. En oikein mitenkään. Vaari oli, äidin isä. Sain kyllä osani perinnöstä, joten sen puoleen ihan ok.
Perintö se aina vain näköjään kaikille maistuu, vaikka ei ihmisen olemassaoloa muuten muistettaisikaan.
Mitä teet työksesi?
Oli ollut välit poikki äitiini ja vanhimpaan sisareen jo vuosia.
En reagoinut mitenkään kun en mitään tuntenut.
Ja se perintö, no se sitten tuli ja jaettiin sisarusten kesken. Olihan siinä myös isän osuus joka jäi jakamatta isän kuollessa ja isä oli minulle rakas.
Perintö tulee lain mukaan perillisille, ei siinä mitään pahaa ole. Jos perittävä on ollut piru ja kiduttaja miksi pitäisi hurskastella?
Totta, voi olla vain niin väsynyt siihen ihmiseen, että tulee vain se viimeinen pisara.