Mitä ihmeen TÖITÄ sen parisuhteen eteen pitää tehdä?

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:23"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:15"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:09"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 16:53"]http://yle.fi/uutiset/parisuhteessa_tarvitaan_tahtoa_vihkikaavan_jalkeenkin/5064029   Nämä asiathan ei tietenkään päde  AV:lla.:D AV-mamman mies tienaa vähintään 100000€ vuodessa, eikä riitoja ole ikinä. Edes kompromisseja ei tarvitse tehdä, vaan elämä on aamusta iltaan ja vuodesta toiseen yhtä juhlaa. [/quote] Siinäkin käytettiin heti alussa JOSKUS-sanaa....

[/quote]

:D "

Pitkä parisuhde antaa turvaa ja hyvinvointia, mutta se vaatii joskus myös uhrauksia ja sietämistä."

Siinä ei lue: joskus pitkissä parisuhteissa se vaatii uhrauksia ja sietämistä.

Ymmärrät varmasti eron..tai ehkäpä et..

[/quote] Mulle ihan riittää, että sä nyt ymmärrät, että joskus on parisuhteita, jotka ei noita vaadi. Ihanaa, kiitos!

[/quote]

Parisuhteita, jotka eivät vaadi toisen huomioon ottamista ja ymmärtämistä. Totta, niitä on nykyään enemissä määrin. Erotilastot todistavat sen.:D

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:29"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:08"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 16:52"][quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 16:44"] Meneeks tää nyt niin, että miehet on sitä mieltä, että töitä pitää tehdä ja naiset sitä mieltä, että ei tarvi, rakkaus kantaa? [/quote] No ei mene. Täällä ovat vaan trollit naljailleet toisilleen reilut 40 sivua.  [/quote] Ei täällä ole kukaan ollut tuota mieltä.

[/quote]

Väitinkö niin? Sulla on joko luetunymmärryksessä vikaa tai aivot nyrjähtäneet monipäiväisen trolliväännön jäljiltä.

[/quote] Tarvis varmaan ensin tietää mitä mä oon luullut sun väittäneen. Mutta toisaalta, ei ees kiinnosta.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:31"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:23"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:15"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:09"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 16:53"]http://yle.fi/uutiset/parisuhteessa_tarvitaan_tahtoa_vihkikaavan_jalkeenkin/5064029   Nämä asiathan ei tietenkään päde  AV:lla.:D AV-mamman mies tienaa vähintään 100000€ vuodessa, eikä riitoja ole ikinä. Edes kompromisseja ei tarvitse tehdä, vaan elämä on aamusta iltaan ja vuodesta toiseen yhtä juhlaa. [/quote] Siinäkin käytettiin heti alussa JOSKUS-sanaa....

[/quote]

:D "

Pitkä parisuhde antaa turvaa ja hyvinvointia, mutta se vaatii joskus myös uhrauksia ja sietämistä."

Siinä ei lue: joskus pitkissä parisuhteissa se vaatii uhrauksia ja sietämistä.

Ymmärrät varmasti eron..tai ehkäpä et..

[/quote] Mulle ihan riittää, että sä nyt ymmärrät, että joskus on parisuhteita, jotka ei noita vaadi. Ihanaa, kiitos!

[/quote]

Parisuhteita, jotka eivät vaadi toisen huomioon ottamista ja ymmärtämistä. Totta, niitä on nykyään enemissä määrin. Erotilastot todistavat sen.:D

[/quote] Saattaapi olla, ei liity meikäläiseen.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:33"][quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:31"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:23"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:15"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 17:09"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 16:53"]http://yle.fi/uutiset/parisuhteessa_tarvitaan_tahtoa_vihkikaavan_jalkeenkin/5064029   Nämä asiathan ei tietenkään päde  AV:lla.:D AV-mamman mies tienaa vähintään 100000€ vuodessa, eikä riitoja ole ikinä. Edes kompromisseja ei tarvitse tehdä, vaan elämä on aamusta iltaan ja vuodesta toiseen yhtä juhlaa. [/quote] Siinäkin käytettiin heti alussa JOSKUS-sanaa....

[/quote]

:D "

Pitkä parisuhde antaa turvaa ja hyvinvointia, mutta se vaatii joskus myös uhrauksia ja sietämistä."

Siinä ei lue: joskus pitkissä parisuhteissa se vaatii uhrauksia ja sietämistä.

Ymmärrät varmasti eron..tai ehkäpä et..

[/quote] Mulle ihan riittää, että sä nyt ymmärrät, että joskus on parisuhteita, jotka ei noita vaadi. Ihanaa, kiitos!

[/quote]

Parisuhteita, jotka eivät vaadi toisen huomioon ottamista ja ymmärtämistä. Totta, niitä on nykyään enemissä määrin. Erotilastot todistavat sen.:D

[/quote] Saattaapi olla, ei liity meikäläiseen.
[/quote]
Olet oikeassa. Sinkkutrollia se ei koske.:) Kyllä sinäkin jonkun vielä löydät. Pidän peukkuja.:)

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 22:25"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 21:53"][quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 21:51"] [quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 21:45"]Ei varmastikaan tarvitse panna tikkua ristiin parisuhteen eteen, jos päivystää täällä päivästä toiseen. [/quote] Justhan mä kuulin sinkku olevani. [/quote] Kurja juttu ja jaxuhali. Ens kerralla sitten panostat vähän! [/quote] Täytyy vaan erota ensin!

[/quote]

Trolli ze ze

[quote author="Vierailija" time="28.01.2015 klo 17:06"][quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 22:25"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 21:53"][quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 21:51"] [quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 21:45"]Ei varmastikaan tarvitse panna tikkua ristiin parisuhteen eteen, jos päivystää täällä päivästä toiseen. [/quote] Justhan mä kuulin sinkku olevani. [/quote] Kurja juttu ja jaxuhali. Ens kerralla sitten panostat vähän! [/quote] Täytyy vaan erota ensin!

[/quote]

Trolli ze ze
[/quote] Boring....

On se varmaan etäisesti mahdollista, että kohdalle osuu sellainen kumppani jonka kanssa ei vaan kertakaikkiaan koskaan tule edes ajan kanssa mitään isompia konflikteja ja jos oikein tuuri käy niin elämäkään ei tarjoile mitään suurempia yllätyksiä. Lottovoitto on kyllä varmaan todennäköisempi.

Tavallisille ihmisille niitä konflikteja ja yllätyksiä kuitenkin tulee, varsinkin kun kumpikin ihminen muuttuu kuitenkin ajan myötä. Nuorena tehdyt suunnitelmat ja haaveet muuttuu, lapsia syntyy, lapsia kuolee, toisen ura vie ulkomaille, toinen haluaa asua kaupungissa ja toisella alkaa veri vetää maalle. Henkisiä ja fyysisiä sairastumisia ja onnettomuuksia. Pieniä ja isoja juttuja, osa muutoksista hitaasti ja vaivihkaa, osa yhtäkkiä. Kaikenlaista voi elämä eteen heittää ja silloin sitä yhteishenkeä ja parisuhteen eteen töiden tekemistä tarvitaan, jos ei vain halua heittää kymmeniäkin vuosia kestänyttä suhdetta roskiin. 

Minusta sellainen parisuhde, joka hylätään ensimmäisen vastoinkäymisen tullen ei ole kunnon parisuhde ikinä ollutkaan. Eihän kukaan pidä niinsanotuista hyvän sään ystävistäkään.

[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 17:46"]mitä se työ on, mistä aina puhutaan? jotkut sanovat, että yhteistä aikaa. Mistä lähtien seksi tai illallinen on ollut työtä?

 
[/quote]
en mäkään tajua. Ihmiset tekevät yleensä päivät työtä. Miksei parisuhteessa voi olla rennosti?

[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 21:30"]

Kyllä töitä tulee tehdä. Kyllä omassa suhteessani myös kaikki toimii hienosti ja helposti, mutta mitäpä sitten kun tulee lapsia vaikka 2-3. Kyllä aika ja nimenomaan vanhempien aika on kortilla ja sen eteen on tehtävä töitä että suhde pysyy kiinnostavana läpi ruuhkavuosien.

[/quote]

Juuri siksi niitä lapsia ei pidä koskaan hankkia. Miten ihmeessä se voi olla naisilla niin älyttömän vaikea asia ymmärtää? Jos hankit lapsia niin silloin sun oma elämä on välittömästi täysin ohi. Kuinka ihmeessä tällainen fakta voi tulla kenellekään yllätyksenä? Miten voi olla mahdollista että ei kokeilematta ymmärrä miten rasittavaa ja vaivalloista ja raskasta on kun on niitä kakaroita? Uskomatonta.

[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 17:59"]

[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 17:56"]

Olen taas täysin eri mieltä, pitkässä parisuhteessa pitää tehdä töitä sen eteen, jotta suhde säilyy hyvänä. Säilyy kyllä muuten, mutta "laatu" voi heiketä.

Moni ei tätä ymmärrä, senhän erotilastotkin todistaa. Eikä osata erotakaan oikein.

[/quote]

no kerro mitä ne työt on!

[/quote]Ei ne toita ole....parempi.sana on ehka "effort". Joskus vasyttaa, mutta esim toisen valittamisen takia Hal u aa vaikka hieroa olkapaita. Usein laitan puolisoni vaatteet ja pyyhkeen illalla valmiiksi toittensa jalkeen ennen suihkuun menoa. Aamuisin han tekee samoin ja tuo vaikka kupin kahviasankyyn aamuisin kun tulee minua herattelemaan. 

Kommentteja on turhaalapeukutella, silla avioliitto ei toimi ellei molemmat laita " best foot before the other". Joskus vaan pitaa jaksaa se extra metri, mutta tasavertoisessa suhteesa sen myos saa takaisin! Kun rakastaa, se ei tunnu tyolta....mutta makoillessa ei suhde myoskaan kukoista!

En tahtoisi olla parisuhteessa ihmisen kanssa, jonka mielestä kaiken pitää vain soljua ja työtä ei tehdä hyvässä parisuhteessa. Tuntuu paljon turvallisemmalta olla ihmisen kanssa, joka haluaa tehdä sitä työtä. Vaikkei työtä tarvitsisi tehdä nyt, ei tulevaisuus tule olemaan täysin vailla vastoinkäymisiä. Silloin on aika kurjaa huomata että toinen puolisko ottaakin hatkat, kun ei olekaan enää vain kivaa.

Meillä suhteen eteen tehdään työtä ensisijaisesti omaa käytöstä muokkaamalla. Kummallakin on aika rankka tausta ja kannamme mukana emotionaalista painolastia, joten kumpikin aktiivisesti toisaalta korjaa omia haitallisia käytösmallejaan, toisaalta opettelee sanomaan toiselle, mikä ei ole ok. Jälkimmäinen on tosi vaikeaa. Käymme myös pitkiä keskusteluita aiheista, jotka eivät ole kivoja ja joista ei mieluummin puhuisi, mutta parisuhteen parhaaksi on voida jakaa ne kipeätkin asiat. Opettelemme sietämään toisen ongelmia. Sairaus tuo omat haasteensa.

On toki ihanaa, että monilla on ruusuista vuosien yhteisen taipaleen jälkeen, mutta itse en tätä ihanaa miestä vaihtaisi, eikä hänkään toivottavasti minua, vaikka työtä suhteen eteen onkin tehtävä.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 06:14"]

[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 21:30"]

Kyllä töitä tulee tehdä. Kyllä omassa suhteessani myös kaikki toimii hienosti ja helposti, mutta mitäpä sitten kun tulee lapsia vaikka 2-3. Kyllä aika ja nimenomaan vanhempien aika on kortilla ja sen eteen on tehtävä töitä että suhde pysyy kiinnostavana läpi ruuhkavuosien.

[/quote]

Juuri siksi niitä lapsia ei pidä koskaan hankkia. Miten ihmeessä se voi olla naisilla niin älyttömän vaikea asia ymmärtää? Jos hankit lapsia niin silloin sun oma elämä on välittömästi täysin ohi. Kuinka ihmeessä tällainen fakta voi tulla kenellekään yllätyksenä? Miten voi olla mahdollista että ei kokeilematta ymmärrä miten rasittavaa ja vaivalloista ja raskasta on kun on niitä kakaroita? Uskomatonta.

[/quote]Meilla nelja " kakaraa" ja honeymoon ei vielakaan ole ohi!!!

Hmm no olen huomannut että itseasiassa ystävänikin tekevät ystävyyssuhteen eteen työtä. Suurin osa on yhdessä lojumista milloin missäkin aktiviteetissa... mutta joskus huomaan ystävieni tehneen esimerkiksi vaivaa vaativia ratkaisuja ihan sen takia että minä voisin/viihtyisin paremmin. Ja tosi vaikeina päivinä sen huomaa myös kuinka toinen tekee mielensisäistä ajatustyötä kuunnellessaan ja miettiessään mitä hyvää ja ystävällistä voisi sanoa että vaikeudet olisivat helpompia voittaa.

Teen sitä myös takaisin, ja yleensä motiivina on tunne että tekisin mitä vain jotta rakas ystäväni voisi paremmin. Se ei tunnukaan aina työltä - rakkauden takia. Mutta joskus pelottaa että sanon vääriä asioita, tai itsellä on huono päivä ja pitää keskittyä pinnistäen. Joskus joutuu puremaan kieltä tai harmittaa että  tuo on vieläkin tuollainen tollo. Silti ystävänikin tekevät niin aina minulle.

Siitä tulee rakastettu ja arvokas olo. Eivätköhän parisuhteessa olevat kaipaa sitä puolisoltaan. Asiat vain mutkistuvat joskus parisuhteessa: ylimääräistä ei halua tehdä koska siitä tulisi jotenkin nöyryytetty olo ja tuntuu että pitäisi kelvata ilmankin. Eikä välttämättä toinen huomaa vaikka tekisikin. Ja joskus tuntuu että toinen on sitä tunnepuolen huolenpitoa velkaa ja vihaiset ulosottoyritykset johtavat lisäongelmiin. Tekemättömistä töistä seuraa kurjuutta: joskus poikaystäväni tai minä olemme liian väsyksissä huolehtiaksemme toisistamme kunnolla mutta vuosien varrella olemme oppineet myöntämään toisillemme pienen "sairasloman" enimmistä töistä ja yrittämään vain jotenkin kelautua huonon ajan läpi vaikka se onkin hankalaa.

Ruusuista? Te käsittte tahallanne väärin. Ei se sitä tarkoita että elämä on yhtä ruusuilla tanssimista, jos ei koe että parisuhde on työläs. En haluaisi olla parisuhteessa, jossa toinen ottaa minut työprojektina.

Juuri niitä töitä, joilla suurimmalla osalla ihmisistä ei ole resursseja, nimittäin ajatustöitä. Pitää nimittäin ymmärtää sen toisen ihmisen tarpeiden erilaisuus. Ne tarpeet ja nk "rakkauden kieli" eivät välttämättä ole samat.

Toiselle rakastetuksi tulemisen tunne voi tulla vaikka keskustelemisesta ja hellimisestä, kun taas toinen voi arvostaa yhteistä harrastusta ja seksiä enemmän. Kyllä se vähän työstä voi käydä, jos toinen ei yhtään välitä vaikka kalastamisesta. Se voi sille toiselle olla kuitenkin maailman suurin juttu, kun siippa suostuu venheeseen mukaan. Monille puhuminen tunteista on työtä.

Esimerkkejä on yhtä monta kuin on parejakin. Se, että tarpeet ovat erilaiset, ei välttämättä tarkoita, etteivät puolisot sopisi toisilleen.

Töissä yrityksessä parisuhde.

Teidän työtätekevien parisuhteet kuulostaa aivan hirveiltä.

Siis jos haluaa, siksi että se on kivaa, tehdä asioita joista toiselle tulee hyvä mieli, niin se ei ole työtä vaan rakkautta. Jos taas tekee niitä asioita jostain muusta syystä, niin se on laskelmointia. Että harrastanpa tässä nyt seksiä vaikka ei yhtään huvita jotta mieheni ei jättäisi minua. Kammottavaa. En todellakaan haluaisi olla parisuhteessa ihmisen kanssa joka haluaisi harrastaa seksiä vaikka toinen ei halua. Enkä haluaisi puolisoni pitkin hampain jättämisen pelossa järjestää jonkun kynttiläillallisen tai kylpyläloman etten vaan jätä sitä. Kammottavaa. Käy sääliksi teitä. 

Niinpä niin, satasen juoksijat ja maratoonarit on erilaisia...

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 08:35"]

Töissä yrityksessä parisuhde.

Teidän työtätekevien parisuhteet kuulostaa aivan hirveiltä.

Siis jos haluaa, siksi että se on kivaa, tehdä asioita joista toiselle tulee hyvä mieli, niin se ei ole työtä vaan rakkautta. Jos taas tekee niitä asioita jostain muusta syystä, niin se on laskelmointia. Että harrastanpa tässä nyt seksiä vaikka ei yhtään huvita jotta mieheni ei jättäisi minua. Kammottavaa. En todellakaan haluaisi olla parisuhteessa ihmisen kanssa joka haluaisi harrastaa seksiä vaikka toinen ei halua. Enkä haluaisi puolisoni pitkin hampain jättämisen pelossa järjestää jonkun kynttiläillallisen tai kylpyläloman etten vaan jätä sitä. Kammottavaa. Käy sääliksi teitä. 

[/quote]

Halusitko tarkoituksella lukea toisten kirjoitukset väärin? Voit korvata sanan työ vaikka sanalla rakkaus, jos se sinua helpottaa ymmärtämään asian.

Pointtina on se, että varsinkin pitkässä parisuhteessa joutuu tekemään myös asioita(töitä), joita ei haluaisi, mutta tekee ne, koska rakastaa toista ja tietää, että toinen tekisi saman sinulle. Enkä nyt tarkoita mitään rakkauden huumassa kesäaamuna toisen heittämistä autolla töihin, vaan sitä kun vapaapäivänä heräät kello 6.00 putsaamaan autoa ja viemään vaimoa töihin 20 asteen pakkasessa tai kun kesken elokuvan keittiöstä kuuluu "kulta, viititkö käydä hakemassa kaupasta maitoa?".

Parisuhde on mielestäni hankalin ihmissuhde. Sukuasi et voi valita, lapset olet itse tehnyt, työkavereiden kanssa ei tarvitse viettää vapaa-aikaa jos ei halua,  ystävät eivät asu kanssasi joten et jaa heidän kanssaan arkea samalla tavoin kuin kumppanisi kanssa. 

Kun kaksi eri perheestä tulevaa ihmistä muuttaa yhteen heillä on jo alitajuntaisesti tietynlaiset "naisen ja miehen mallit", "kuinka toimia missäkin tilanteessa jne. Ne eivät välttämättä ole samoja kuin sillä kumppanilla. Vaikka arvot olisivat samoja niin toimintatavat voivat olla todella erilaiset.

Itse olen tunteellinen, näytän kaikki tunteet ilmein, elein ja sanoin. Miehenikin on tunteellinen mutta hän pitää ne tunteet sisällään. Ensimmäisen kerran kun itkin hän meni aivan lukkoon. Sitten piti lähteä "työstämään" tunteita. Eli olen oppinut näyttämään myös negatiiviset tunteet, mies ei osannut niitä näyttää.

Olemme myös yhdessä opeteltu kertomaan toiselle että mitä mielessä liikkuu. Kun kumpikaan ei ole ajatustenlukija. Se on ollut meidän kohdalla yllättävän vaikeaa. Mutta ollaan jo aika hyviä siinä.

No, sitten tehtiin niitä lapsia. Jo ensimmäisen raskauden aikana puhuttiin ja pohdittiin paljon meitä ja syntyvää perheenjäsentä. Minkäläinen on hyvä vanhempi, miten elämä muuttuu, mitä jos lapsi on vammainen, mitä jos toinen meistä menehtyy, jos joskus eroamme niin lapsi pysyy molempien elämässä jne.

Tuo yllämainitsemani on mielestäni sitä työtä parisuhteen eteen. Eli omien tunteiden tutkimista, oman käyttäytymisen tutkimista, toisen asioista kiinnostuneisuutta, keskustelua jne. 

Jos me vaan mennä viilettäisimme ilman että pohtisimme syvällisiä en usko että kumppanuus olisi niin vahvaa. Toki tämä oli vain minun ja mieheni elämästä. Kaikki parisuhteet toimivat eri tavalla.

Kyllä ne erot johtuu tästä nykyisestä arvomaailmasta, ihmisten itsekkyydestä ja keskenkasvuisuudesta. Ei osata sitoutua, eikä olla lojaaleja.  Ennen vanhaan perheet oli isoja ja kodit yleensä pieniä, yhdessä kuitenkin elettiin ja avioliitot pitkiä, eikä pariskunnan yhteisestä ajasta juuri edes tietoa. Ehkä silloin ihmisillä ei ollut myöskään aikaa koko ajan miettiä omaa onnellisuutta ja ymmärrettiin myös se, ettei elämä pyöri vain oman navan ympärillä.