Lue keskustelun säännöt.
Hyvä unilääke?
06.11.2021 |
Oman unilääkkeeni maahantuonti lopetetaan. Käytössä ollut surmontil, ollut todella hyvä pitkät unet antanut lääke. Ketipinorit, doxalit, triptylit ja monet koettu, mutta tulee tykytyksiä. Nukahtamislääkkeet ei ole vaihtoehto kun määriä joutuu kasvattamaan ja eivät auta aamuyön unen ylläpitämisessä. Onko jollain hyvää suositusta?
Kommentit (47)
Stella+Melatoniini+kärsimyskukkauute. Taju lähtee ihan kiitettävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Imovane silloin kun unettomuus meinaa lähteä käsistä, muutamana iltana peräkkäin.
Vierailija kirjoitti:
Millä perustein olette saaneet lääkkeet nukkumiseen? Kun minulle vaan lääkäri sanoi että stressaat nukahtamista, ajattele ettei tarvitse nukkua. Univaikeuksia kuitenkin ollut lapsesta saakka ja kaikki mahdolliset keinot kokeiltu moneen kertaan ja elämäntavat muuten kunnossa.
Julkisella noita pihdataan koska narkkarit ramppaavat siellä ruinaamassa pillereitä. Maksavana asiakkaana on tullut lääkäristä joka kerta nukahtamislääkkeet mukaan. Tsolpideemi eli jenkkien Ambien on toiminut tosi hyvin, onneksi ei ole viime aikoina tarvinnut.
Bach Rescue Night
https://www.boots.com/bach-rescue-night-dropper-10ml-10077391
On luonnonmukainen, jotein ei myöskään aiheuta riippuvuutta eikä aamulla tokkuraista oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ketipinor aiheutti sen, että luomet roikkuivat silmillä seuraavana päivänä ja olin puolitajuton. Mirtatsapiininkin vaikutus kesti pitkälle seuraavaan päivään eikä edes litralla kahvia meinannut saada silmiään auki.
Tenox on ok mutta Zopinox on mulle se toimiva. Nykyään tosin harvemmin, koska olen työelämän ulkopuolella ja on mahdollisuus nukkua aivan miten sattuu, siis useimmiten päivällä. Työstressin loppuminen ja kahvin kittaamisen radikaali vähentäminen ovat vähentänyt nukahtamisongelmia.
Minulle määrättiin pieni annos ja kyllä se vaan ruokahalua lisäsi. No toki sitä voi vastustaa, jos ei ole elämässä muuta tekemistä kuin harjoittaa itsekuria, mutta suurin osa ihmisistä haluaa keskittyä vähän muihinkin juttuihin kuten perheeseen, työhön, ystäviin, vaikka kirjan lukemiseen. Mirtan kanssa keskittyminen yhtään mihinkään katkesi vähän väliä ruoka-ajatuksiin, ihan h*lvettiä. Suurin piirtein kuola valui koko ajan, ihan kuin olisi ollut jonkin riivaajan vallassa. Myönteistä oli, että ne ruokahimot katosivat ajan kanssa, mutta ylläri pylläri paino vain nousi. Muutamassa kuukaudessa tuli n. 8 kg, vaikka lisäsin liikuntaakin. Eli kyllä se jotain tekee aineenvaihdunnalle. Bonuksena sai vielä kunnon pöhnäisen olon iltapäiväviiteen saakka, vaikka lääkeannos oli siis pieni. Uni kyllä maittoi, mutta olisi sitten maittanut läpi vuorokauden. Juu en käytä enää kuin äärimmäisessä hädässä yhtenä yönä.