Lue keskustelun säännöt.
Pyhäinpäivänä ahdistava ja masentava tunnelma samoin kuin jouluna!!!!
valamonMunkkiIivanaJulma
06.11.2021 |
johtuuko se siitä, että tämäkin on alunperin katolisen kirkon messun päivä eli saatananpalvonnan päivä kuten joulukin saturnalia-juhla, jolloin pimeys on valloillaan ja ihmiset vaan ryyppää`? kuolleiden haudoilla käydään ja katoliset takuulla rukoilevat neitsyt mariaa ja pyhimyksia ja toimittavat messuja kuolleiden sielujen puolesta
Nykyinen suomalainen pyhäinpäivä on yhdistelmä kahdesta varsinkin katolisen kirkon keskiajalta lähtien viettämästä juhlasta, jotka ovat kaikkien pyhien päivä 1. marraskuuta ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä 2. marraskuuta. Alun perin kaikkien pyhien päivää alettiin viettää 300-luvulla Syyriassa ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivää 900-luvulla Ranskassa
https://en.wikipedia.org/wiki/All_Souls%27_Day
Through prayer, intercessions, alms and visits to cemeteries, people commemorate the poor souls in purgatory and gain them indulgences. Beliefs and practices associated with All Souls' Day vary widely among Christian denominations.
Many All Souls' Day traditions are associated with popular notions about purgatory. Bell tolling is meant to comfort those being cleansed. Lighting candles serves to kindle a light for the poor souls languishing in the darkness. Soul cakes are given to children coming to sing or pray for the dead (cf. trick-or-treating), giving rise to the traditions of "going souling" and the baking of special types of bread or cakes (cf. Pão-por-Deus).[6]
in Brittany, where people flock to the cemeteries at nightfall to kneel, bareheaded, at the graves of their loved ones and anoint the hollow of the tombstone with holy water or to pour libations of milk on it. At bedtime, supper is left on the table for the souls.[7
tosin katolisissa maissa tänä juhlittiin jo 2.11.
In the Catholic Church, "the faithful" refers specifically to baptized Catholics; "all souls" commemorates the church penitent of souls in purgatory, whereas "all saints" commemorates the church triumphant of saints in Heaven. In the liturgical books of the western Catholic Church (the Latin Church) it is called the Commemoration of All the Faithful Departed (Latin: Commemoratio omnium fidelium defunctorum), and is celebrated annually on 2 November.
Every priest is allowed to celebrate three holy masses on All Souls' Day. The Catholic Church teaches that the purification of the souls in purgatory can be assisted by the actions of the faithful on earth. Its teaching is based also on the practice of prayer for the dead mentioned as far back as 2 Maccabees 12:42–46.[26] In the West there is ample evidence of the custom of praying for the dead in the inscriptions of the catacombs, with their constant prayers for the peace of the souls of the departed and in the early liturgies, which commonly contain commemorations of the dead. Tertullian, Cyprian and other early Western Fathers witness to the regular practice of praying for the dead among the early Christians.[27] The theological basis for the feast is the doctrine that the souls which, on departing from the body, are not perfectly cleansed from venial sins, or have not fully atoned for past transgressions, are debarred from the Beatific Vision, and that the faithful on earth can help them by prayers, alms deeds and especially by the sacrifice of the Mass.[28]
Kommentit (15)
Tee töitä näin pyhänä, niin ei jää aikaa murehtia tunnelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rooman antikristus on palaava takaisin pian ja yhdistävä kaikki uskonnot
Jospa sitten, kun elämä sinuakin teutaroi ja läheisiäsi kuolee, niin ymmärrät pyhäinpäivän merkityksen. Kiität sitten, että saat edes yhtenä päivänä maailman rauhoituttua muisteluun ja hartauteen.
en mä nyt haudalle mee mutsiani muistelemaan, ei se siellä haudassa asu- mutsi on taivaassa Jeesuksen luona ei sen muistelu mitäään muuta
Ai, mä pidän pyhäinpäivästä vaikka sillä ei itselleni merkitystä olekaan. Minusta on kaunis tapa muistaa edesmenneitä ja sytyttää kynttilöitä. Siinä sivussa ehkä muistaa oman kuolevaisuutensa ja sen että oma elämä kannattaa yrittää elää hyvin.
Joulu on minusta ahdistavan keinotekoinen. Pitää olla koristeet, ruoat ja lahjat että joulu tuntuisi joululta. Hirveä vaivannäkö ja rahanmeno. Vuosi vuodelta olen karsinut omaa joulunviettoa, kun lapsetkin ovat niin isoja jo etteivät niin välitä. Helpotuksen sijaan tunnen silti syyllisyyttä etten jaksa järjestää satukirjojen idyllisiä jouluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tää on ihan tavallinen päivä.
Kiinnostaisi tietää mitä tekee Lopunajan tiedemiehet ry?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikesta sitä ihmisen pitääkin ahdistua.
minä haluan muistaa tätä päivää sillä että sytytän kynttilän sen muistoksi että noidat ja paavi menevät helvettiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuullut, on kaupunki tuolla
Yllä maan, päällä pilvien usvain
Luona välkkyväin taivasten rantain
Siellä kerran, ah, olla mä saan.
Halleluja, mun lauluni raikuu
Halleluja, mä kaupunkiin kuljen
Vaikka jalkani uupuen vaipuu
Joka askel mun kotiin päin vie.
***
Olen kuullut, on maa ilman vaivaa,
Ilman kyyneltä, taistoa, huolta
Kipu, sairaus, tuskaa ei tuota
Siellä kerran, ah, olla mä saan
Halleluja, siel riemuita voimme
Halleluja, jo epäilys haihtui
Enää koskaan en horjuen kulje
Olen saapunut Jumalan luo.
***
Olen kuullut, on valkoinen puku
Ja on hohtavat kultaiset kruunut
Sekä autuas taivainen suku
Siellä kerran, ah, olla mä saan.
Halleluja, nyt henkeni kiittää
Kun jo kuulla voin taivaisen laulun
Side katkee mi’ maahan mut liittää
Tiedän, siellä jo pian olla saan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pian joulu ja taaas alkaa saatananpalvonta eli vatsanpalvonta
No tämän päivän ei kuulukaan olla mikään rai-rai ja tico-tico, mutta minustakin suomalaiset juhlapyhät on pääsääntöisen ankeita ja masentavia. Eikä ne sillä riemukkaaksi ja iloiseksi muutu että porukka tinttaa pään täyteen.
Jos vaikka aloittaa nyt seuraavasta eli itsenäisyyspäivästä niin sekin on sellaista totista torvensoittoa ja jurottamista, ettei siinä ole minkäänlaista iloa vaikka luulisi itsenäisyyden nimenomaan olevan iloinen asia. Ymmärrän veteraanien kunnioituksen, mutta heidän muistelulleen on omakin päivä. Se että joku poliittikko linssiluteilee linnassa muutaman boolilasin jälkeen punoittavana ei myöskään ole iloa. Eikä sitä ole se linnan jatkot ohjelmakaan, jossa lävähtää paljas nänni ruutuun..
Sama on sitten joulun kanssa. Ensin juostaan pää märkänä ostamassa lahjoja ja ruokia ja sitten tönötetään 3 vuorokautta samassa torpassa naama norsunveellä. Uutena vuotena sitten riehutaan rakettien kanssa ja saadaan muutama silmä sokeaksi sekä aikaan muutama tulipalo ja pelokkaita eläimiä sekä kamala siivo. Hauskaa?
Eikä ne kevään juhlat ole yhtään sen riemullisempia ja aidosti iloista yhdessäoloa vaan sama kaava toistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä pyhäinpäivä on riemuvoitto,kun uskossa poislähteneet on kotona.
kyllä useimmat luterilaisetkin palvovat saatanaa kun vievät kuolleille kynttilöitä ja rukoillaan siinä hiistä ja vainajaa ja kuolleita sieluja eikä Jeesusta