Jos joku tulee vieraisille tai tapaatte kahvilassa, olisiko sinusta hänen kohteliasta tulla levänneenä ja hyväntuulisena?
Minä mietin tätä. Mielestäni on vähän epäkohteliasta tulla selkeästi ärtyneen stressaantuneena. Onhan se tapaaminen tiedetty etukäteen ja se on sovittu sopivaan päivään.
Kommentit (25)
Sitten niitä ei pitäisi sopia etukäteen kun ei voi tietää tuleeko sille päivälle väsymystä ja stressiä.
Ystävä saa tulla sellaisena kuin on.
No ei. Kyllä saa tulla ihan sellaisena kun on. Tieteenkään ei saa ystävään pahaa oloaan kohdistaa ja kiukutella hänelle. Mä en varmaan koskaan vois nähdä ketään jos pitäis nähdä vaan levänneenä :D kärsin kroonisista uniongelmista.
En ole koskaan levännyt, sori. T. Pienen lapsen äiti
Kaikki eivät voi päättää milloin ovat levänneitä ja hyväntuulisia, vaikka olisi kuinka tapaaminen ennalta tiedossa. Jos ei saa nukuttua, niin ei sille mitään voi ja huolet painaa jos ne painaa. Tietenkään ei ole kohteliasta tahallaan kiukutella ja mököttää, mutta ei huonosti nukkuneena ja stressaantuneena välttämättä jaksa olla mikään päivänsädekään.
Onko aloittajalla vielä ystäviä jäljellä?
Siis mitä? Että sovit tapaamisen ystävän kanssa ja hänen tulee olla levännyt ja hyväntuulinen koska tapaa sinut?
EI tietään saa kohdistaa Kiukkua minuun eikä Sivulliselle pysykööt poissa ei se huutaminen ja mellastaminen Ei ole kellekkän mukavaa.
Tarkoitatko nyt ystävien vai kavereiden tapaamista?
Ystävät ymmärtää ja osaa suhtautua, kaikilla on huonoja hetkiä. Autetaan toisiamme puolin ja toisin.
Kaverin kanssa peruisin kohteliaasti tapaamisen. En jaksa pitää kulisseja yllä, vie liikaa energiaa.
"levänneenä ja hyväntuulisena"
Kuka VALITSEE nukkuvansa huonosti? Ei, sitä ei voi vaatia. Eikä voi vaatia, että olisi aina hyvällä tuulella. Sen sijaan kyllä yhteiseen tapaamiseen molemmat ovat vastuussa tunnelmasta ja tuovat ikäänkuin oman kortensa kekoon. Jos on huonolla tuulella, niin ei kaada sitä toisen niskaan ja on kuitenkin kiinnostunut toisesta ja pyrkii olemaan lytistämättä tunnelmaa.
Tottakai olisi kohteliasta, jos se olisi mahdollista. Mutta aina ei ole. En syyllistäisi ihmistä, joka on uupunut tai jolla on (ehkä ties kuinka mones putkeen) paska päivä. En myöskään olettaisi että ihmiset, jilla on haastava elämäntilanne, eristäytyvät kokonaan kunnes jaksavat keskittyä viihdyttäväämään muita.
Itse olen kyllä samoilla kannoilla ap:n kanssa! Mielestäni on tosi ikävää jos kaveri tulee pahantuulisena tapaamiseen ja äksyilee, en itse käyttäydy koskaan noin vaikka olisin nukkunut huonosti tai olisin muuten väsynyt. Jos olen väsynyt ja vaisu sanon ja pahoittelen, mutta yleensä en ole. Ehkä mulla sitten ei ole ystäviä vaan "pelkkiä" kavereita, en tiedä. Mutta en voi sietää sitä jos joku purkaa pahan olon muihin. Mielummin peruu tapaamisen vaikka.
Saa olla huonolla tuulella, mutta ei sillä tavalla että heti kun toinen tulee pöytään alkaa helvetinmoinen kitinä ja valitus ja koko kahvihetki on sille toiselle vain raskautta. Kahvittelun jälkeen uupunut olo. Ei.
Jos menee kaverin kanssa kahville, kun on paska päivä niin sen voi hoitaa kohteliaasti. "Sori jos olen hieman vaisua seuraa, minulla on tänään vähän huono päivä." Ja sitten yrittää nostaa sitä yhteistä tunnelmaa, ja avata sydäntään sen verran kuin toinen vaikuttaa valmiilta ottamaan vastaan. Muistaa myös kiittää ja arvostaa lämpimästi. "Ihanaa, kiitos kun jaksoit kuunnella sydäntäni." Ei pidä vain kieriskellä omassa paskassa olossaan, vaan olla kiinnostunut toisen asioista ja esim. edes yrittää iloita jos toiselle on käynyt joku mukava asia.
Arvon uniikki lumihiutale tapailee peiliään sit vaan.
Ap ei ole kenenkään ystävä, kun ei pysty ilman vaatimuksia toisia kohtaamaan. Ystävä on sellainen, joka kutsuu paskan viikon jälkeen loppuun kalutun kotiinsa syömään, antaa voimia ja hetken hengähdyksen ja on myös niissä elämän iloisissa hetkissä mukana. Ystävä saa paremmalle tuulelle lähtötilanteesta riippumatta.
AP kuulostaa semisti narsistilta. Ei ole kaverisi elämäntehtävä tai edustustyö esiintyä sinulle levänneenä ja hyväntuulisena vaikka olisitte tapaamisen sopineetkin.
Ei ole toki ok myöskään äkkäillä väsyneenä ja ärtyneenä kaverille, mutta joskus sitä vain on väsynyt ja ärtynyt, ei sille mahda mitään, sellaista elämä on välillä.
Voithan toki kaverille mainita että olet pahoillasi että hän oli ärtynyt eikä tapaamisenne ollut kovin miellyttävä, mutta koita ainakin ymmärtää, tai vaikka auttaa kaveriasi mahdollisuuksiesi mukaan jos hänellä on tällä hetkellä hankalaa.
Ainoa vaihtoehto olisi varmaan tapaamispäivänä soittaa ja ilmoittaa että ei sovi, koska olen nukkunut huonosti ja väsynyt. Mutta jotenkin veikkaan että ap loukkaantuisi vielä enemmän viime hetken peruutuksesta.
Itse en lähde edes kauppaan huonolla tuulella, ellei ole ihan pakko. En katso oikeudekseni kuormittaa muita omalla ärtyneisyydelläni, koska etenkin sensitiiviset ihmiset vaistoavat toisen ihmisen huonon tuulen ja se pilaa heidänkin mielialaansa. Itsellekin on paljon mukavampi liikkua ihmisten ilmoilla silloin, kun on hyvällä tuulella.
Vierailija kirjoitti:
Itse en lähde edes kauppaan huonolla tuulella, ellei ole ihan pakko. En katso oikeudekseni kuormittaa muita omalla ärtyneisyydelläni, koska etenkin sensitiiviset ihmiset vaistoavat toisen ihmisen huonon tuulen ja se pilaa heidänkin mielialaansa. Itsellekin on paljon mukavampi liikkua ihmisten ilmoilla silloin, kun on hyvällä tuulella.
Eikö ole vähän itsekästä perua sovittu tapaaminen?
Itsekästä on myös se, että sopii tapaamisia, vaikkei omaa alkeellisiakaan sosiaalisia taitoja kohdata väsynyttä ja kuormittunutta ihmistä ja vaatii siksi, että kaikki ovat hyvällä tuulella.
Kypsyyttä on kyky olla läväyttämättä omaa huonoa oloaan toisen kasvolle ja kypsyyttä on se, että osaa kuunnella, jos toisella onkin huono olo tai ei osaa sitä peittää.
Ei huonoja unia voi valita