Pystyisitkö jatkamaan suhdetta ihmiseen...Ov

Omaksi parhaaksesi kehottaisin jättämään sen! Mies ei muutu. Aivan varmasti valehtelee velan lyhentämisestä ja esittää katuvaista. Pian varastaa sinultakin tavalla tai toisella. Ihastuneena sitä sokaistuu toisen huonoille puolille, valitettavasti.

Ettei vaan olisi peliriippuvuus? Heillä kyseinen riippuvuus menee kaiken edelle. Ja velkaa löytyy...

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 11:46"]Äh, vaikeeta..kysyin mieheltä asiasta ja hän tuntui katuvaiselta ja sanoi, että hoitaa velkaansa joka kuukausi säntillisesti..Enpä tiedä nyt, mitä tehdä. Ap
[/quote] Oikeasti??? Minä ainakin tietäisin mitä tehdä. En edes harkitsisi suhdetta tuollaisen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 14:22"]

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 11:46"]Äh, vaikeeta..kysyin mieheltä asiasta ja hän tuntui katuvaiselta ja sanoi, että hoitaa velkaansa joka kuukausi säntillisesti..Enpä tiedä nyt, mitä tehdä. Ap [/quote] Oikeasti??? Minä ainakin tietäisin mitä tehdä. En edes harkitsisi suhdetta tuollaisen kanssa.

[/quote]

No, kerkesin ihastua niin pahasti. Mutta, kyllä mä taidan tän tähän jättää. Arki kun tulee vastaan, niin eiköhän miehestä paljastu jotain muutakin kun tuollaista taustaa on. Ap

Itsellä vähän samanlainen tilanne. Tai siis suhteen alussa selvisi, että miehellä on kaikenlaisia "elämiseen" käytettyjä velkoja iso nippu moneen suuntaan. Käytiin sitten tiukka keskustelu siitä, että aikooko jatkaa kyseisellä tyylillä vai onko valmis ottamaan vastuun tekemistään veloista. Oli siis tottunut siihen, että rahaa on ollut käytössä aika vapaasti, mutta työttömyyden aikana sitten on sortunut noihin pikavippeihin.

Mies ilmoitti olevansa valmis siihen, että raha-asiat laittaa kuntoon. Lupasin sitten parhaalla mahdollisella tavalla olla avuksi. En siis maksamalla niitä velkoja, vaan käymällä kaikki läpi ja katsomalla, että mitkä on ne akuuteimmat hoidettavat ja millä maksuerillä niitä voi lyhennellä. Pienen excel-jumpan jälkeen sitten ilmoitin, että mihin ottaa yhteyttä ensin ja mitä kuukausierää voisi velkojalle ehdottaa.

Nyt reilu vuosi myöhemmin velat alkaa olla hallinnassa. Tai siis siinä tilanteessa, että kaikki on selvillä ja mies maksaa niitä säntillisesti sopimuksen mukaan. Rahankäyttöä on opetellut tässä samalla, eikä nyt ainakaan mitenkään suuremmin ole enää stressannut mun "kyttäystä". Alkuun kärsi koviakin omantunnontuskia, mutta kun huomasi, että minä en häntä huonompana ihmisenä veloista huolimatta pitänyt, niin velkojen maksuaikataulut ja muut kuuluvat nyt meillä ihan normaaleihin laskunmaksurutiineihin.

Pahimmillaan on ollut 7 tahoa, joille on velkaa kertynyt. Nyt jäljellä on viisi, parin kuukauden päästä neljä. Ja jos ei mitään ihmeempää tapahdu, niin kesän jälkeen enää kaksi velkaa jäljellä. Ja nyt alkaa olla se tilanne, että kuukausierää saa muutettua suuremmaksi, niin pääomakin alkaa lyhentyä nopeammin.

En voi sitä kieltää, etteikö tuo asia olisi itseäni mietityttänyt. Mutta ajattelin kuitenkin, että koska miehellä itsellään oli halu oppia rahankäyttöä ja selkeästi oli velkojaan maksamassa (itse kyllä olisi ehkä maksellut niitä vähän miten sattuu), niin annan mahdollisuuden.

Ja ihan varmasti tietää, että rahankäyttöään kyllä tarkkailen myös sen jälkeen, kun velat on saanut kokonaan maksettua. Uskoisin kuitenkin, että läksynsä on oppinut. Alkuvaiheessa joutui kuitenkin siihen tilanteeseen, että joutui tosissaan pinnistelemään rahojen riittävyyden kanssa. Ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että on hyvä, että luottotietonsa menetti. Nyt on muutama vuosi aikaa opetella elämään sen mukaan, miten sitä rahaa on tilillä, koska mistään muualta ei sitä saa.

En pystyisi jatkamaan. Kerran olen ulosottovelkaisen kanssa seurustellut ja sitä virhettä en enää tee.

Omalla miehelläni on myös ulosottovelkaa parikymmentätuhatta. Ei konkurssia eikä pikavippejä, vaan seurausta vaikeasta hoitamattomasta masennuksesta, jonka takia ei vaan välittänyt mistään vaan jätti laskut maksamatta. Ei tuosta voi oikein muuta kuin olla kiitollinen, että mies on edes hengissä ja kunnossa nyt. Lyhentää velkojaan kovaa tahtia, käy töissä ja on ihana kumppani.  Velat oli siis hankittu ennen meidän tapaamista. Mulle velat eivät olleet kynnyskysymys, mutta mies kertoikin niistä itse eikä myöskään ikipäivänä olisi varastanut sukulaisiltaan! Siksi sanonkin, että ap:n tilanteessa en jatkaisi suhdetta tai olisin ainakin TODELLA varovainen!  

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 14:29"]

Itsellä vähän samanlainen tilanne. Tai siis suhteen alussa selvisi, että miehellä on kaikenlaisia "elämiseen" käytettyjä velkoja iso nippu moneen suuntaan. Käytiin sitten tiukka keskustelu siitä, että aikooko jatkaa kyseisellä tyylillä vai onko valmis ottamaan vastuun tekemistään veloista. Oli siis tottunut siihen, että rahaa on ollut käytössä aika vapaasti, mutta työttömyyden aikana sitten on sortunut noihin pikavippeihin.

Mies ilmoitti olevansa valmis siihen, että raha-asiat laittaa kuntoon. Lupasin sitten parhaalla mahdollisella tavalla olla avuksi. En siis maksamalla niitä velkoja, vaan käymällä kaikki läpi ja katsomalla, että mitkä on ne akuuteimmat hoidettavat ja millä maksuerillä niitä voi lyhennellä. Pienen excel-jumpan jälkeen sitten ilmoitin, että mihin ottaa yhteyttä ensin ja mitä kuukausierää voisi velkojalle ehdottaa.

Nyt reilu vuosi myöhemmin velat alkaa olla hallinnassa. Tai siis siinä tilanteessa, että kaikki on selvillä ja mies maksaa niitä säntillisesti sopimuksen mukaan. Rahankäyttöä on opetellut tässä samalla, eikä nyt ainakaan mitenkään suuremmin ole enää stressannut mun "kyttäystä". Alkuun kärsi koviakin omantunnontuskia, mutta kun huomasi, että minä en häntä huonompana ihmisenä veloista huolimatta pitänyt, niin velkojen maksuaikataulut ja muut kuuluvat nyt meillä ihan normaaleihin laskunmaksurutiineihin.

Pahimmillaan on ollut 7 tahoa, joille on velkaa kertynyt. Nyt jäljellä on viisi, parin kuukauden päästä neljä. Ja jos ei mitään ihmeempää tapahdu, niin kesän jälkeen enää kaksi velkaa jäljellä. Ja nyt alkaa olla se tilanne, että kuukausierää saa muutettua suuremmaksi, niin pääomakin alkaa lyhentyä nopeammin.

En voi sitä kieltää, etteikö tuo asia olisi itseäni mietityttänyt. Mutta ajattelin kuitenkin, että koska miehellä itsellään oli halu oppia rahankäyttöä ja selkeästi oli velkojaan maksamassa (itse kyllä olisi ehkä maksellut niitä vähän miten sattuu), niin annan mahdollisuuden.

Ja ihan varmasti tietää, että rahankäyttöään kyllä tarkkailen myös sen jälkeen, kun velat on saanut kokonaan maksettua. Uskoisin kuitenkin, että läksynsä on oppinut. Alkuvaiheessa joutui kuitenkin siihen tilanteeseen, että joutui tosissaan pinnistelemään rahojen riittävyyden kanssa. Ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että on hyvä, että luottotietonsa menetti. Nyt on muutama vuosi aikaa opetella elämään sen mukaan, miten sitä rahaa on tilillä, koska mistään muualta ei sitä saa.

[/quote]

Paljonko sun miehelläsi oli pahimmillaan velkaa?

2

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 15:04"]

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 14:29"]

Itsellä vähän samanlainen tilanne. Tai siis suhteen alussa selvisi, että miehellä on kaikenlaisia "elämiseen" käytettyjä velkoja iso nippu moneen suuntaan. Käytiin sitten tiukka keskustelu siitä, että aikooko jatkaa kyseisellä tyylillä vai onko valmis ottamaan vastuun tekemistään veloista. Oli siis tottunut siihen, että rahaa on ollut käytössä aika vapaasti, mutta työttömyyden aikana sitten on sortunut noihin pikavippeihin.

Mies ilmoitti olevansa valmis siihen, että raha-asiat laittaa kuntoon. Lupasin sitten parhaalla mahdollisella tavalla olla avuksi. En siis maksamalla niitä velkoja, vaan käymällä kaikki läpi ja katsomalla, että mitkä on ne akuuteimmat hoidettavat ja millä maksuerillä niitä voi lyhennellä. Pienen excel-jumpan jälkeen sitten ilmoitin, että mihin ottaa yhteyttä ensin ja mitä kuukausierää voisi velkojalle ehdottaa.

Nyt reilu vuosi myöhemmin velat alkaa olla hallinnassa. Tai siis siinä tilanteessa, että kaikki on selvillä ja mies maksaa niitä säntillisesti sopimuksen mukaan. Rahankäyttöä on opetellut tässä samalla, eikä nyt ainakaan mitenkään suuremmin ole enää stressannut mun "kyttäystä". Alkuun kärsi koviakin omantunnontuskia, mutta kun huomasi, että minä en häntä huonompana ihmisenä veloista huolimatta pitänyt, niin velkojen maksuaikataulut ja muut kuuluvat nyt meillä ihan normaaleihin laskunmaksurutiineihin.

Pahimmillaan on ollut 7 tahoa, joille on velkaa kertynyt. Nyt jäljellä on viisi, parin kuukauden päästä neljä. Ja jos ei mitään ihmeempää tapahdu, niin kesän jälkeen enää kaksi velkaa jäljellä. Ja nyt alkaa olla se tilanne, että kuukausierää saa muutettua suuremmaksi, niin pääomakin alkaa lyhentyä nopeammin.

En voi sitä kieltää, etteikö tuo asia olisi itseäni mietityttänyt. Mutta ajattelin kuitenkin, että koska miehellä itsellään oli halu oppia rahankäyttöä ja selkeästi oli velkojaan maksamassa (itse kyllä olisi ehkä maksellut niitä vähän miten sattuu), niin annan mahdollisuuden.

Ja ihan varmasti tietää, että rahankäyttöään kyllä tarkkailen myös sen jälkeen, kun velat on saanut kokonaan maksettua. Uskoisin kuitenkin, että läksynsä on oppinut. Alkuvaiheessa joutui kuitenkin siihen tilanteeseen, että joutui tosissaan pinnistelemään rahojen riittävyyden kanssa. Ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että on hyvä, että luottotietonsa menetti. Nyt on muutama vuosi aikaa opetella elämään sen mukaan, miten sitä rahaa on tilillä, koska mistään muualta ei sitä saa.

[/quote]

Paljonko sun miehelläsi oli pahimmillaan velkaa?

[/quote]

Olisiko pahimmillaan ollut siinä himpun vajaa 30 000. Pelkkiä lainasummia en viitsinyt laskeskella, vaan taulukoin korkojen ja muiden kulujen kera. Ja edelleen pidän taulukkoa ja teen erilaisia laskelmia siitä, miten kuukausieriä voi muutella ja miten ne vaikuttaa lainan lyhenemiseen.

Itse asiassa tuo tuollainen laskuri on omalta osaltaan kannustanut miestä jatkamaan sitä asioiden hoitoa. Nyt näkee paperilla miten velka koko ajan pienenee.

Niin ja suuri kiitos paikalliselle ulosottoviranomaiselle, joka on ollut kannustavassa mielessä hengessä mukana :) Muutama velka on siis ulosoton kautta maksussa (sen tuossa aiemmassa viestissä niputin vain yhdeksi velkojaksi), muut on saatu hoidettua suoraan velkojan kanssa. Ja oli siis pari tahoa, joiden lyhennykset mies oli aiemmin ajallaan hoitanut, niin niitä sitten jatkettiin tietysti samaan malliin.

Alussa tuntui toivottomalta, kun maksumuistutuksia ja maksumuistutusmaksuja vaan tuntui riittävän kuukaudesta toiseen. Mutta muutamalla eräpäivämuutoksella niistäkin pikkuhiljaa pääsi eroon.

Nyt oikeasti. Pakene, kun vielä voit. Silloin ei tarvitse tulla tänne myöhemmin ruikuttamaan, että sinunkin luottotiedot ovat menneet ja raha-asiat sekaisin.

Mitenhän tuollainen 50-60 000e ulosotossa edes lyhenee...vaikka palkasta menisi joka kk esim. 500e, niin silti menisi 10 v ennenkuin laina on maksettu..entäs korot sitten, toisen samanmoisen summan ja ajan? Toivotonta...

Peukutin vahingossa, vaikka tarkotan etten voisi seurustella...epäluotettava ihminen, milllanenha ois parisuhteessa?

Ap:n tapauksessa kuulostaa siltä, että miehellä voisi olla maanis-depressiivisyyttä. Sellaisen kanssa elämä on todella rankkaa. Lue kirja "Manian varjossa" ja mieti vielä hetki.

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 15:21"]

Mitenhän tuollainen 50-60 000e ulosotossa edes lyhenee...vaikka palkasta menisi joka kk esim. 500e, niin silti menisi 10 v ennenkuin laina on maksettu..entäs korot sitten, toisen samanmoisen summan ja ajan? Toivotonta...

[/quote]

Jos on työssäkäyvä ja todistaa hakuajalla pystyvänsä noudattamaan tiukkaa maksusuunnitelmaa niin voi saada takuusäätiön lainan, jolla sitten maksetaan kaikki muut velat pois. Siinä on tosi kohtuullinen korko.  Me jännitetään juuri miehen kanssa, että meneekö hakemus läpi. En kyllä näe mitään syytä, miksei menisi. Tosi säntillisesti on maksanut ylimääräistä ulosoton lisäksi niin, että velkaneuvojan laskema maksusuunnitelma toteutuu. 

No jos vasta vähän aikaa tapaillu /seurustellu niin ei taida maksaa vaivaa alkaa vahtia mitään maksusuunnitelmia ja pelkäämään että toinen sössii asiansa uudelleen.

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 17:54"]

..josta paljastuisi muutaman kuukauden tapailun jälkeen, että tällä on ulosotossa lähemmäs 60000e? Lähinnä pikavippejä ynnä muuta. Itsellä nyt tällainen tilanne..sattumalta kuulin tästä toiselta ihmiseltä eli tapailemani mies ei ole asiasta minulle kertonut. Ja lähteeni on luotettava. Lisäksi kertoi miehen varastaneen rahaa sekä ex-puolisoltaan että omilta sukulaisiltaan pahimpina aikoina :(

[/quote]

En tosiaan jatkaisi suhdetta noin epärehellisen miehen kanssa. On vain ajankysymys, milloin mies alkaa käyttämään sinua hyväkseen. Turha uskoa, että olisit jotenkin ainutlaatuine, että hän olisi kanssasi ihan vaan "rakkaudesta".

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 16:53"]

No jos vasta vähän aikaa tapaillu /seurustellu niin ei taida maksaa vaivaa alkaa vahtia mitään maksusuunnitelmia ja pelkäämään että toinen sössii asiansa uudelleen.

[/quote]

Entä jos se on sun elämäsi mies, raha-asiat saataisiin hallintaan ja eläisitte onnellisina elämänne loppuun asti? Ja antaisit kaiken tämän mennä sivu suun pelkän pelon takia? Kun mahdolliset ongelmakohdat on tiedossa niin niihin voi varautua ja niitä voi ennaltaehkäistä. Ihminen, jolla on halua ja kykyä muuttaa toimintaansa, ansaitsee toisen mahdollisuuden. Mutta varovainen kannattaa olla ja minkäänlaista toleranssia perseilyyn talousasioiden kanssa ei tuossa vaiheessa ole, tai luottamus menee. 

Minä otin riskin enkä ole hetkeäkään katunut. Tietysti kaikki voi vielä mennä pieleen, mutta niin se voi taustaltaan putipuhtaidenkin kanssa mennä. Tässä on vaan se hyvä puoli, että en ole lähtenyt hommaan sinisilmäisesti. Taloudellisesti miehen kanssa oleminen ei ole minulle riski. Ja se, että vaikeudet voitetaan yhdessä ja hyväksymme toistemme heikkoudet, tekee meistä parina vahvempia. 

t. 34

[quote author="Vierailija" time="19.01.2015 klo 11:46"]

Äh, vaikeeta..kysyin mieheltä asiasta ja hän tuntui katuvaiselta ja sanoi, että hoitaa velkaansa joka kuukausi säntillisesti..Enpä tiedä nyt, mitä tehdä. Ap

[/quote]

Älä ainakaan usko sinisilmäisesti kaikkia selityksiä, katumuksesta puhumattakaan.

Pikavipit kertoo siitä ettei osaa suhteuttaa elämäntyyliään (ainakaan ajoissa) vastaamaan tulojaan. Kertoo ikävä kyllä aika paljon luonteesta, että pitää olla materiaa vaikka ei ole rahaakaan, hänen tarvitsee esittää jotain vaikka sitten huijaamalla. Ei se oo mihinkään muuttunut, ihan turha luulla.