Miehen kommentit vartalostani, ylireagoinko?

Olen seurustellut kolmikymppisen miehen kanssa noin puoli vuotta. Itsetuntoni ja kehonkuvani on melko hakusessa, koska olen sairastanut masennusta ja syömishäiriötä vuosia (nyt olen paranemaan päin, en ole esim. oksennellut puoleen vuoteen ja olen palannut työelämään). Lisäksi exäni oli pornoaddikti, joka mieluummin masturboi kuin harrasti seksiä kanssani. Masennuksen vuoksi lihoin, mutta nykyään olen normaalipainoinen.

Mies on alusta asti sanonut, että olen seksikäs, mutta toisaalta hän on töräytellyt asioita, jotka ovat jääneet kalvamaan. Mies sanoo, ettei ole sanomisillaan tarkoittanut pahaa, mutta ne ovat jääneet pysyvästi mieleen. Kuten "takamuksesi on pahin esteettinen.virheesi" (tässä yhteydessä olimme juuri harrastaneet ensi kerran reversed cowgirliä). Pahoitin mieleni tietenkin kommentista ja nousin alasti sängystä katsomaan puhelintani. Mies jatkoi takamukseni arviointia "kyllä se suoraan takaapäin näyttää paremmalta kuin sivusta". Tässä vaiheessa hän varmaan näki ilmeestäni, että oli syytä lopettaa ja sanoi, että ehkä hänen oli syytä lopettaa vartaloni arvostelu. Myöhemmin puhuessamme asiasta hän sanoi, että onko aika siitä millainen on hyvä takamus ja sellaisen saadakseen ei voi syödä snickersiä (lempisuklaatani).

Hän on myös sanonut mm. "et sinä mikään kreikkalainen veistos ole". "Olen miettinyt, olisinko viehättynyt vartalostasi, jos minulla ei olisi tunteita sinua kohtaan. Kai se olisi mielestäni ainakin kiinnostava."

Pari viikkoa sitten hän sanoi kehuna "ratsastaessa vartalosi näyttää parhaimmalta asennoista. Miten tämän nyt sanoisi poliittisesti korrektisti. Muotosi menevät kohdilleen ja huomaa, ettet todellakaan ole lihava." Tässä on taas hyvä muistuttaa, että olen normaalipainoinen! Tuosta tuli todella kummallinen olo, ööö, näytät tuossa asennossa hyvältä, koska et näytä lihavalta. Entäs ne muut asennot??

Syömishäiriötaustani vuoksi olen myös alkanut epäilemään peilikuvaani taas (entäs jos olenkin oikeasti lihava??!!).

Mies on kyllä parantanut, hän kehuu nykyisin minua enemmän ja yrittää parhaansa mukaan välttää möläytyksiä. Hän vain alkaa turhautua, koska minun on vaikea uskoa hänen kehujaan, koska ne ovat ristiriidassa negatiivisten asioiden kanssa mitä hän on sanonut. Lisäksi seurustelumme alussa mies kehui entisiä naisiaan, jouduin jopa suoraan sanomaan, etten halua kuulla sellaisia juttuja. Uskon kyllä, että mies rakastaa minua, mutta tuntuu että ulkonäkööni hän on päättänyt tyytyä, se ei ole hänen mielensä mukainen. Että tulen aina olemaan kakkosvaohtoehto. Se tietenkin tuntuu tosi pahalta, koska olen miehen ulkonäöstä hyvinkin viehättynyt. Minua niin vihastuttaa hänrn sanomisensa, jotka saavat oloni epävarmaksi juuri, kun vihdoin olen toipumassa syömishäiriöstä. Mies on upea muuten, mutta nuo sanomiset ovat kyllä jättäneet pysyvän? jäljen :(

Kestäisitkö sinä terveellä itsetunnolla varustettu nainen negatiivisia kommentteja vartalostasi. Ymmärrätkö tunteitani yhtään?