Facebookissa esittäminen

[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 19:14"][quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 19:11"]Ei kukaan kieltänyt olemasta onnellinen! Ja ainakin itse pidän enemmän positiivisista päivityksistä kuin joistain valitusvirsistä, mutta itse peräänkuulutan jotain hauskuutta niihin päivityksiin.

Sellanen epäaito jatkuva onnen lässyttäminen saa epäilemään, onko kaikki sittenkään niin upeeta. Eli jos elämä todella on aina niin onnellista niin en ehkä hehkuttasi sitä koko ajan muille.
[/quote]

Joku tykkää hehkuttaa. Anna hehkuttaa. Sun logiikalla jatkuva valittaja facessa on livenä oikein iloinen ihminen. Not. Ihmisiä on erilaisia. Jotkut haluavat huutaa onnensa koko maailmalle. Sallittakoon se heille. Minä ainakin luen mielelläni toisten onnesta kuin epäonnesta. Herää kysymys, miksi jotakuta häiritsee toisten onni ja ilo. Ketään ei koskaan häiritse toisten suru ja epäonni. Outoa.
[/quote]

Kyse onkin siitä, että hehkuttaa vaikka kaikki olisi päin peetä. Eli antaa kuvaa onnellisesta elämästä, vaikka ei sellaista eläkään. Tai toisinpäinkin, antaa kuvan että kaikki on huonosti vaikka oikeasti kaikki olisi hyvin. Siis antaa valheellista kuvaa elämästään, se on se joka ärsyttää.

Kannattaa käydä tykkäämässä.

https://fi-fi.facebook.com/OstetaanAutojaAutoliikeOy

Enemmän mua ärsyttää lukea niiden elämäntapavalittajien päivityksiä. Yksi kaveri on aina että vttu sitä ja vttu tätä, mikään ei onnistu, stnan lapsetki hyppii seinille. Mikään ei varmasti ole kivaa kun asenne on aina se, että huonosti menee kuitenkin. Toinen sitten taas valittaa koko ajan elämäänsä kun se on niiiin huonoa ja pettymyksiä toisen perään. Mitä jos kokeilisit tehdä asialle jotain etkä vaan vingu ja valita?

Nää Facebook-keskustelut on niin ärsyttäviä, aina se kääntyy vaan tähän "no miksi olet Facebookissa????"

No saahan jokainen tehdä sellaisen kuvan itsestään kun vaan haluaa :).

Itseäni huvittaa ne fotot, missä oikein kerjätään huomiota. Näkyy rintavako ja huulet törröttää :). Nuorilta jotenkin ymmärrän tämän, mutta minä olen 43-v ja kyse on oman ikäluokkani ihmisistä :D..

No mä laitan sulle ap esimerkin milloin voisin toimia noin. Tällaista on käynytkin joskus. Mies on ollut mua kohtaan aivan kusipää ja olen ollut monta päivää kotona ja masentunut. Sitten oon päättänyt et nyt loppuu tämä itsesäälissä rypeminen ja ulos vaan nyt näkemään kavereita ja tekemään jotain kivaa. Kaverille ehkä olen avautunut, se kun helpottaa joskus kun kuulee ulkopuolisen mielipiteen. Tapaamisen jälkeen olo on ollut jo huomattavasti parempi ja sitten olen vielä käynyt vähän shoppailemassa ja ilta mennyt leipoessa ja leffojen parissa. Siis huikea mielialan muutos aamupäivästä! Miksi ihmeessä ikinä laittaisin surullisena Facebookiin mitään päivityksiä? En minä halua ongelmia jakaa monelle sadalle ihmiselle. Mikään ei sitäpaitsi ole juntimpaa kuin valittaa siellä ja kertoa parisuhteestaan. Kannattaa laittaa välit poikki, jos se ystäväsi ei oikeasti merkitse sinulle sen vertaa, että osaisit olla iloinen kun hänen mielensä piristyi sun tapaamisesta.

2

2

Mutta kun pointti on juuri siinä, että miksi edes kirjoittaa koko Facebookiin koko aiheesta? Jos tarvii valehdella.

Tarkoitan sitä, että onko SÄÄLITTÄVÄMPÄÄ kuin kerjätä tykkäyksiä jostakin sellaisesta mikä ei ole totta?

Tää keskustelu on eksynyt ihan väärään aiheeseen! Jokainen saa olla onnellinen ja siitä saa kertoa muillekin, mutta itse en kirjoita sinne Facebookiin mitään valheita koska olen paljon oikeasti tekemisissä useiden fb-kavereiden kanssa. Eli he tietävät milloin mitäkin meidän elämästä eli olisi tosi typerää kirjoittaa pelkkää liirumlaarumia. :D

Ehkä se on eri asia heille, joilla on kaikki vanhat luokkakaverit, naapurin serkut ja kaupan kassat kavereina. :D Täytyy pitää kulissit yllä. ;)

.

2

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 10:01"]Mutta kun pointti on juuri siinä, että miksi edes kirjoittaa koko Facebookiin koko aiheesta? Jos tarvii valehdella.

Tarkoitan sitä, että onko SÄÄLITTÄVÄMPÄÄ kuin kerjätä tykkäyksiä jostakin sellaisesta mikä ei ole totta?

Tää keskustelu on eksynyt ihan väärään aiheeseen! Jokainen saa olla onnellinen ja siitä saa kertoa muillekin, mutta itse en kirjoita sinne Facebookiin mitään valheita koska olen paljon oikeasti tekemisissä useiden fb-kavereiden kanssa. Eli he tietävät milloin mitäkin meidän elämästä eli olisi tosi typerää kirjoittaa pelkkää liirumlaarumia. :D

Ehkä se on eri asia heille, joilla on kaikki vanhat luokkakaverit, naapurin serkut ja kaupan kassat kavereina. :D Täytyy pitää kulissit yllä. ;)
[/quote
No niin. Sain vihdoin kiinni sen pointin.

Eli minä ajattelin että voi samaan aikaan kirjoittaa jostain mukavasta asiasta, vaikka toisella osa alueella elämässä olisikin ongelmia, ei se ole suinkaan valehtelemista.

Myös tilanteet muuttuu. Jos vaikka vaikea tilanne helpotti niin ehkä siitä on mukava kertoa ilman angsteja.

Mutta ymmärrän joo jos suoraan jotain valehtelee että se on rasittavaa.

Eihän facebook ole luonteeltaan sama kuin ystäväporukka. Se on pikemminkin kuin luentosali, jossa on pitämässä esitelmää. Kuulijoissa on sekä ystäviä, mutta myös puolituttuja sekä henkilöitä joiden edessä täytyy esiintyä suht asiallisesti (kollegoita, asiakaskontakteja jne)

Mä en tiedä onko tää sitä mitä ap tarkoitti, mutta on ärsyttävää että jotkut esittää siellä Facessa ihan täysin eri ihmistä mitä on. Vittumaisin tietämäni ihminen päivittää olevansa erityisherkkä ja niin maailman ihanin ja symppiksin halipusityyppi. Tämä on aika hauskaa siksi kun oikeessa elämässä on ollut koulukiusaaja ja sen jälkeen työpaikkakiusaaja joka tykkää ottaa näitä herkkiksiä hampaisiinsa. Tiedän koska on kiusannut mua ja monia ystäviä. Toinen mun tuttu taas järjestelee koko elämänsä Facebookin ja Instagramin mukaan. Tapaamiset kävi liian raskaaksi kun elämä oli kuin jossain kulississa. Aina piti tehdä jotain mikä näyttäs hyvältä sosiaalisessa mediassa ja ennen vaikka syömään lähtöä piti muistaa ottaa kamera mukaan, laittautua kuvauskuntoon, sit ennen syömistä ottaa kuvia niistä annoksista vaikka kuinka monesta kuvakulmasta. Siinä syömisen aikana sitten kaveri muokkaili niitä kuvia ja laitteli parhaat nettiin. Viimeisinä tapaamiskertoina ei muuten kaveri ehtinyt jutella mun kanssa mitään sen touhotuksen lomasta eikä juteltu oikeesti yhtään mitään joten en jaksanut enää olla pelkkä kulissikaveri. Turhautti vaan nähdä niitä kuvia Facebookista jälkeenpäin, hehkuttavilla kuvateksteillä.
Itsekin kyllä syyllistyn siihen, että kirjoitan vain silloin Facebookiin kun menee hyvin. Mutta tuollainen kulissien pito on sitten jo ihan asia erikseen.