Miten ihmiset jaksavat katsella töissä samoja naamoja?
Viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen samat tyypit pyörivät ympärillä. Miten asiaan pitäisi suhtautua? Ystävät ja seurustelukumppanit valitaan itse ja heihinkin joskus kyllästyy. Työkaverit ovat mitä ovat, eikä heidän tarvitse läpäistä mitään seulaa. Lyhyellä matematiikallakin selviää että todennäköisesti ympärillä pyörii joka päivä lauma urpoja.
Itse en kestä työelämää juuri tuon takia. Tekisin työtä mielellään, mutta ne hemmetin ihmiset siinä ympärillä ärsyttää. On niitä mukaviakin tyyppejä aina välillä. Eivät he kuitenkaan täysin paikkaa tilannetta.
t. työtön
Kommentit (15)
kyllähän ne aika ajoin ärsyttää kovastikin, milloin kukakin ja kuka mistäkin syystä. pakko se on vaan kestää ja käyttäytyä. on työkaveista paljon iloakin, meillä jutellaan paljon myös henk. koht. asioista.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 14:45"]
Ei minua kiinnosta ollenkaan millaisia työkaverit ovat. En minä niiden naamoja juuri katsele, keskityn ihan töihini vaan, mikä tarkoittaa käytännössä tietokoneen ruudun tuijottamista. Olen miesvaltaisella työpaikalla jossa ei onneksi tarvi muiden kanssa jutella muuta kuin työasioista, ei käydä laumana yhdessä lounaalla tms. Puhutaan vain kun on asiaa, muuten istutaan hiljaa omilla koneillamme.
[/quote]
Ja näköjään vain av-mammailet työaikanasi, senkin konttorirotta.
Meillä vaihtuu joka vuosi kolmannes naamoista toisiin.
t. opettaja
no mitä ehdotat sitten? hassuja naamareita?
[quote author="Vierailija" time="16.01.2015 klo 14:33"]
no mitä ehdotat sitten? hassuja naamareita?
[/quote]
En mä ehdota mitään. En vain itse jaksa sitä, mutta eipä minulla ole mitään poppakonstiakaan asian kiertämiseksi. Pitäisi varmaan olla rekkamies tai jotain.
ap
Huoran ammatin hyvät puolet tulevat tästä esiin.
Mun työt kiertää eri työpisteissä ja osastoilla onneksi, vähän helpottaa. Ihmisillä on eri strategioita selviytyä tuosta luonnottomasta tilanteesta. Toiset etäännyttävät itsensä olemalla jatkuvasti äänessä ja höpöttämällä jonninjoutavaa paskaa. Yksi työkaverini pitää säännöllisesti kuukauden täydellisen mykkäkoulun. Ihmiset pysyy samoina, mutta niiden roolit vaihtuu.
Olin ennen työpaikassa, jossa aina toinen toistaan ärsytti jonkun naama. Salaa kytättiin ja valitettiin takanapäin. Aikuiset ihmiset palvelupisteessä. Ihan sairas meininki. Onneks pääsin pois.
Marjatta on aina niin happaman näköinen aamuisin. Iltapäivästä ihan uusi ilme.
Minulle työkaverit ovat työkavereita, eivät kyllästyttäviä naamoja. Työpaikalla on tarkoitus tehdä töitä palkkansa eteen. Siitä sinulle maksetaan. Sitä naamojen vaihtelua voi etsiä vapaaaikoina.
Anteeksi nyt vaan, mutta kuulostat todella keskenkasvuiselta. Voithan kuitenkin yrittää löytää työtä, jossa ei työkavereita ole.
Ei minua kiinnosta ollenkaan millaisia työkaverit ovat. En minä niiden naamoja juuri katsele, keskityn ihan töihini vaan, mikä tarkoittaa käytännössä tietokoneen ruudun tuijottamista. Olen miesvaltaisella työpaikalla jossa ei onneksi tarvi muiden kanssa jutella muuta kuin työasioista, ei käydä laumana yhdessä lounaalla tms. Puhutaan vain kun on asiaa, muuten istutaan hiljaa omilla koneillamme.
Kuka käskee ryhtyä lähihoitajaksi? Kouluttaudu alalle ja hanki työ, jossa et joudu ihmisten kanssa tekemisiin.
Minä sosiaalisena ihmisenä pidän työkavereista mutta kyllä edellisessä työpaikassa se kyttääminen oli jotain ihan järjetöntä. AIKUISET IHMISET
Mene töihin alalle, jossa ei tarvi muita katsella. Kouluttaudu vaikka metsäkoneenkuljettajaksi.