Muistatteko minkälaista oli ennen mielensäpahoitamista?
Kyllä oli helppoa elämä vielä 2000 luvun alussa kun ei joka helvetin asiasta pahoitettu mieltä. Tai siitä ei ainakaan stressattu vaikka niin kävikin. Nyt tämä pitää jostain syystä huomioida ja muiden elämää rajoitetaan vain siksi, että jollekin rajoittuneelle yksilölle voi tulla paha mieli. V**un kermaperseet.
Kommentit (17)
Älä muistuta siitä paratiisista mikä oli tuon takia, silloin oli myös hyväksyttävää että et ole koko ajan puhelinta kyttäämässä
Muistan. Koska minulla on muistikuva suhteellisesta normaaliudesta niin nykyaika tuntuu huonolta parodialta jostain dystooppista tulevaisuutta kuvaavasta elokuvasta.
Ei myöskään tunnettu masennusta millä perusteella nykyään voi luistella melkein mistä vain hommasta.
Olen samaa mieltä aloittajan kanssa. 90-luku oli myös ihanan normaalia aikaa. Koen nämä nykyajan hulluudet negatiivisesti. En halua olla kenenkaan kanssa vapaalla tekemisissä koska olen vasynyt näihin nykyajan ihmisiin. Sama hulluus jatkuu tyopaikoilla. Todella vasynytta touhua. I
Kertokaa ihmeessä, jotta teitä voidaan auttaa.
Tosi törkeää on muistella tuollaista aikaa, jolloin ihmiset olivat muka vapaita. Vihapuhetta suorastaan. Tämä gulag on aina ollut olemassa. Neuvostoliitto on aina ollut. Eurostoliitto on aina ollut.
Ennen mielensäpahoittamista keskusteltiin asioista ja oltiin avoimempia kuuntelemaan toisenlaisiakin mielipiteitä eikä ollut painetta olla samaa mieltä.
Ei otettu henkilökohtaisesti, toisaalta ihmiset olivat hienotunteisempia toisiaan kohtaan.
N-sanaakin sai käyttää koska se on suomen kielen sana eikä tarvinnut välittää siitä, että englanninkielinen vastaava sana on englanninkielisissä maissa on loukkaava. Silloin ymmärrettiin, että Suomessa puhutaan suomea. No jotkut puhuvat toki ruotsia mutta siinäkin kielessä tilanne on täsmälleen sama. Sitten tuli lauma ulkomaalaisia mielensäpahoittajia kertomaan meille kuinka suomea pitää puhua. Itse he eivät kyllä sitä osaa mutta opettavat kuitenkin.
Vanhoja Top Gear -jaksoja katsellessa on miehen kanssa naureskeltu, ettei ihan samanlaista huumoria sovi enää viljellä, kun heti on jollakulla herneet kärsässä.
Vielä vähän taaksepäin, niin lehtien yleisönosastossa paheksuttiin, kun televisiossa oli sanottu, että perkele.
Muistan...kaikki hulluus alkoi Fazerin lakupötkön logosta vuosia sitten.
90-luvun teini, ja nuori aikuinen, mukavia aikoja
Saattoi sitä joku mieltään pahoittaa jostain, mutta silloin sentään älysivät pitää turpansa kiinni
1998 olin kasiluokalla ja provoilumielessä päällystin enkunkirjani Aadolf Hitlerin kuvalla. Kukaan ei saanut pask*halvausta, eikä edes pahoittanut mieltään.
Benny Hill show, intiaanipuvut naamiaisissa, n****insuukot, Musta Pekka ja Afrikan tähti.
Olikos se eilinen leipäpussista mielensäpahoittaminen sitä parempaa mielensäpahoittamista?